Hyvinvointiteknologia maailmalla (Ryhmä7,Teht.1.1)

Puettava sensoriikka on mielenkiintoinen aihealue ja esillä enenevissä määrin myös julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tällaisen käyttäjän henkilökohtaisia mittauksia tekevien laitteiden tallentama data voi antaa hyvinkin kattavia tietoja käyttäjästä ja tämän hyvinvoinnista. Tässä artikkelissa tarkastellaan puettavaa sensorikkaa yleisesti ja varsin pintaraapaisuna, sekä sen tämän hetkistä tilannetta maailmalla.

Parhaillaan on käynnissä kansainvälisenä yhteistyönä toteutettava SENDoc-hanke, jossa yhteistyökumppanit tulevat Iso-Britanniasta, Pohjois-Irlannista, Suomesta ja Ruotsista. Hankkeessa halutaan selvittää, että onko puettavasta sensoriikasta apua ikääntyneiden palveluihin (/http:/sendoc.interreg-npa.eu/). Hankkeen pääaiheena on kuntoutus ja siinä aktiviteetit, kuten liikkumiskyky, tasapaino ja uni. Arviointia olisi mitä ilmeisemmin tarkoitus tehdä kuntoutujan kuntoutussairaala-jaksoilla ja myös arjessa etäyhteyksillä. Ikääntyville lihaskunnon ja tasapainon ylläpitäminen on  erittäin tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja voisi kuvitella, että palautteen saaminen puettavan sensoriikan avulla voisi lisätä mielenkiintoa ja ymmärrystä oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Puettavaa sensoriikkaa ovat esimerkiksi rannekkeet ja sormukset. Käyttäjän päälle pukemissa laitteissa on sensorit, jotka mittaavaa vaikkapa ihon lämpöä, kosteutta, verenkierron- ja elimistön muita toimintoja.  Suomalainen Oura-sormus mittaa kattavasti kehon toimintoja eri tavoin, muun muassa sykettä ja lämpötilaa,   kehon stressitasoja, arjen kuormittavuutta ja unen laatua. Sormuksen keräämiä tietoja voi hyödyntää omassa arjessaan muun muassa unen laadun arvioimiseen ja treeneissä lihaskunnon kehittymisen seuraamiseen sekä niistä palautumisen maksimoimiseksi.

Maailmalla on testattu monia sensoreita ja niiden herkkyyksiä, mutta ongelmana on se että testaukset on tehty vain pienillä aineistoilla esim. kuntoutuksen saralla yksittäisillä ihmisillä. Näin ollen puettavan sensoriteknologian käyttöönottoon on suhtauduttava hyvin varauksellisesti. Laitteiden kehitystyö ja tarve on lähtenyt pääasiassa kuntoilijoiden ja urheilijoiden tarpeiden näkökulmasta. SENDoc-Hankkeen myötä on tarkoitus saada terveystaloudellista näyttöä siitä, millaista lisäarvoa ja tietoa puettavasta teknologiasta saadaan muun muassa kuntoutuksen suhteen.SENDoc-hankkeesta kerrotaan, että siinä on läpikäyty yli 200 tieteellistä julkaisua puettavaan sensoriikkaan liittyen. (Alamäki 2018.)

Urheilun piiristä löytyy hauska nyt paljon esillä ollut esimerkki älyjalkapallosta, joka kerää erilaisin sensorein dataa pelin aikaisista tapahtumista ja auttaa jalkapalloilijaa yltämään yhä parempiin suorituksiin. Valitettavasti älypallon käyttöönotossa on tullut viivästymää, koska sen testaus- ja kehitystyöt jatkuvat edelleen.

LÄHTEET:

sendoc.interreg-npa.eu

DigiSote EAmmattilainen valmennus 17.5-18, Joensuu. Senior Lecturer Alamäki, A. Karelian ammattikorkeakoulusta.

https://ouraring

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/alyvaate_huolehtii_kayttajastaan

Venäjän MM-kisojen virallinen ottelupallo on Telstar18. Adidas on valmistanut kisapallot vuodesta 1970. Kuva: Wikimedia CommonsKuva lähteestä: https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/alyvaate_huolehtii_kayttajastaan

2 thoughts on “Hyvinvointiteknologia maailmalla (Ryhmä7,Teht.1.1)

  1. Artikkelin kirjoittajat: Invenius Virpi ja Kärjä-Lahdensuu Tiina/ tiedon lisännyt Virpi Invenius 25.7.2018.

  2. Mielenkiintoista! Taas paljon uutta tietoa, hyvä että asioita tutkitaan kunnolla. Tuo älyjalkapallo kuulostaa mielenkiintoiselta, pitääpä seurata asian etenemistä…

    Riikka

Vastaa käyttäjälle rpyykkonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *