Laeq Health on laite, jonka avulla voidaan välittää pienteholaservaloa kehoon. Valo vaikuttaa verenkiertoon ja se stimuloi veressä kiertäviä soluja nenäontelon kautta. Valo stimuloi soluja toimimaan optimaalisesti uudelleen. Laitteen vaikutusmekanismeihin on lueteltu mm., että se voi lisätä hapen kuljetusta, vapauttaa ATP:ta mitokondrioissa, vaikuttaa immuunijärjestelmään, parantaa veren viskositeettiä sekä lisätä endorfiinien tuotantoa. Laitetta pystyy ohjaamaan siihen tarkoitetun sovelluksen avulla.

Laitteen anturi asetetaan nenäonteloon, koska nenäontelossa verisuonet ovat ohuita ja lähellä pintaa. Suositeltu hoitoannos on 30 minuuttia kahdesti päivässä.

Vaikutusmekanismi
Pienteholaser stimuloi punasoluja siten, että ne pystyvät sitouttamaan hemoglobiinia paremmin veressä. Mitä parempi rautapitoisuus, niin sitä paremmin veri pystyy kuljettamaan happea kehon läpi. Tämän seurauksena energiat kohoaa, nukut yösi paremmin ja kivut vähenee (näin ainakin laitteen sivuilla luvataan). Eikä siinä vielä kaikki! Tutkimusten mukaan pienteholaserin aallonpituudet läpäisevät ihon kerrokset paremmin kuin lyhytaaltoinen näkyvä valo tai pidempiaaltoinen infrapunavalo. Solutasolla näkyvä punainen valo ja infrapunavaloenergia stimuloi soluja tuottamaan enemmän energiaa ja suorittamaan itsensä korjaamista. Tätä ilmiötä kutsutaan nimeltä fotobiomodulaatio (Avci ym. 2013.) Näiden soluvasteiden on havaittu lisäävään soluhengitystä sekä ATP:n tuotantoa, vähentävän tulehdusta kudoksissa sekä nopeuttavan haavojen paranemista ja luun muodostumista. (Avci ym. 2013; Santinoni ym. 2017.) Punainen valo absorboituu mitokondrioihin, josta käynnistyy sekundäärinen signalointiketju solun sisällä, jolloin myös solun geenien luenta muuttuu, mikä taas johtaa solun aineenvaihdunnan muutoksiin, esimerkiksi kasvutekijöiden erityksen muutoksiin (Kushibiki ym. 2015.) Myös aivojen transkraniaalisella laserstimulaatiolla on havaittu olevan terapeuttisia vaikutuksia lisääntyneen hemoglobiinipitoisuuden sekä parantuneen aivojen hapetuksen vaikutuksesta. Tutkimuksessa käytettiin funktionaalista infrapunaspektroskopiaa (fNIRS) ja vaikutukset kasvoivat koko hoidon ajan (10min) ja säilyivät edelleen laserstimulaation jälkeen (6min). (Tian ym. 2016.)

Pienteholaserin aallonpituuden, kuten 810nm:n käytön on havaittu stimuloivan mitokondrioaktiivisuutta ja ATP:n tuotantoa vaikuttamalla sytokromioksidaasiin. (Wang ym. 2017.) Hiirillä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin että lähipunavaloaltistus vapauttaa myös typpioksidaasia sekä sillä on vaikutuksia myös vasodilataatioon, eli verisuonten laajenemiseen. Tutkimus osoittaa, että matalampi aallonpituus (670nm) olisi optimaalinen tiettyjen verisuoniperäisten sairauksien hoidossa. (Keszler ym. 2018.)

Oheisella videolla on selitetty miten fotobiomodulaatio toimii

Soluhengityksen happea käyttävä entsyymi sytokromioksidaasi on hengitysentsyymi, joka muuntaa hapen pelkistyksessä vapautuvan energian solujen polttoaineeksi. Mitokondriot ovat solujen voimaloita, joissa energiaa muodostetaan kemiallisesti, ja se varastoidaan korkeaenergiaisiin fosfaatteihin, yleensä ATP:hen eli adenosiinitrifosfaattiin. Mitokondriot tuottavat ATP:tä soluhengityksellä. Adenosiinitrifosfaatti kuuluu soluissa energian siirtoa ja tilapäisvarastointia suorittaviin ns. runsasenergisiin yhdisteisiin ja on energiaa vapauttavien ja kuluttavien reaktioiden välillä olevista energiansiirtäjistä tärkein. ATP on siis kompakti energiavarasto, jota solu osaa käyttää esimerkiksi vaikkapa lihassupistuksen vaiheissa. Supistuakseen lihas tarvitsee energiaa, jota se saa adenosiinitrifosfaattiin (ATP) sitoutuneen vapaan energian muodossa. Lihaksen ATP-varastot eivät ole suuria, joten ATP:a täytyy muodostaa jatkuvasti lisää. ATP:n tuottoon ja hyväksikäyttöön on olemassa erilaisia reittejä. Elimistössä energiaa tuotetaan joko aerobisesti (hapen avulla) tai anaerobisesti (ilman happea).

Valon aallonpituus

Fotobiologia on biologian haara, joka tutkii valon vaikutuksia eliöihin. Yhtenä elimistön valokemiallisista reaktioista on esimerkiksi d-vitamiinin synteesi ihossa. D3-vitamiinia (kolikalsiferoli) syntyy auringon ultraviolettisäteilyn (UVB-säteily) vaikutuksesta.

Laserin turvallisuus

Lasersäteily ei tunkeudu syvälle kudokseen, minkä vuoksi sen aiheuttamat haittavaikutukset kohdistuvat lähes yksinomaan ihoon ja silmän eri osiin. Silmään osuva lasersäde voi vahingoittaa verkkokalvoa pysyvästi, koska lasersäde kohdistuu verkkokalvolla pieneksi pisteeksi. Erityisesti näkyvän valon ja lähi-infrapunasäteilyn aallonpituusalueilla toimivat laserit voivat aiheuttaa silmään pysyvän verkkokalvovaurion. Laserin aiheuttamista kudosvaurioista suurin osa johtuu sen lämpövaikutuksesta. Matalatehoissa lasereissa haittavaikutukset ovat kuitenkin pieniä. Matalatehoisiksi lasereiksi sanotaan laserlaitteita, joiden lähtöteho on alle 500mW tai 500 mW. Lääketieteellisten laserlaitteiden käyttöä valvoo Valvira ja kosmeettisia sekä kuluttajien käyttöön tarkoitettuja laserlaitteita valvoo Säteilyturvakeskus.

Pohdinta
Pienteholasereiden käyttö terveydenhuollossa on vielä vähäistä sekä kohtuullisen uutta, joten tutkimusnäyttöä hoidon tehokkuudesta on vielä vähän. Aiheesta on kuitenkin tehty useita tutkimuksia, joiden tarkoitus on tarkentaa valohoidon tehokkuutta sekä käyttömahdollisuuksia. Laitteet ovat vielä kalliita mutta kuluttajakäyttöön tehtyjä laitteita on jo markkinoilla. Pienteholaserin vaikutukset solujen terveyteen sekä veren viskositeettiin ja hemoglobiinin tuotantoon vaikuttavat lupaavilta ja tämänkaltaiset hoitomuodot voivat toimia erittäin tärkeässä roolissa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä tai muiden sairauksien hoidossa. Suomessa toimii Suomen lääketieteellinen laseryhdistys sekä maailmalla World Association for Laser Therapy (WALT) Myös terveysbloggari Vladimir Heiskanen on tutkinut myös paljon lähi-infrapunavaloa ja sen terveysvaikutuksia. 

Lähteet:

https://medlaser.fi/slly.html

http://photobiology.info/Hamblin.html

Avci, P., Gupta, A., Sadasivam, M., Vecchio, D., Pam, Z., Pam, N. & Hamblin, M. R. 2013. Low-level laser (light) therapy (LLLT) in skin: stimulating, healing, restoring. Semin. Cutan Med. Surg. 32, 41–52. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4126803/pdf/nihms430657.pdf. Viitattu 24.7.2018.

Keszler, A., Lindemer, B., Hogg, N., Welrauch, D. & Lohr, N. L. 2018. Wavelength-dependence of vasodilation and NO release from S-nitrosothiols and dinitrosyl iron complexes by far red/near infrared light. Archives of Biochemistry and Biophysics. Volume 649, pages 47-52. Doi: https://doi.org/10.1016/j.abb.2018.05.006. Viitattu 24.7.2018.

Kushibiki, T., Hirasawa, T., Okawa, S., & Ishihara, M. 2015. Low Reactive Level Laser Therapy for Mesenchymal Stromal Cells Therapies. Stem Cells International, 2015, 974864. Doi: http://doi.org/10.1155/2015/974864. Viitattu 24.7.2018.

Santinoni, C., Oliveira, H., Batista, V., Lemos, C., Verri, F. 2017. Influence of low-level laser therapy on the healing of human bone maxillofacial defects: A systematic review. Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology. Volume 169, Pages 83-89. Doi: https://doi.org/10.1016/j.jphotobiol.2017.03.004. Viitattu 24.7.2018.

Tian, F., Hase, S. N., Gonzalez‐Lima, F., & Liu, H. 2016. Transcranial laser stimulation improves human cerebral oxygenation. Lasers in Surgery and Medicine, 48(4), 343–349. Doi: http://doi.org/10.1002/lsm.22471. Viitattu 24.7.2018.

Wang, Y., Huang, Y.-Y., Wang, Y., Lyu, P., & Hamblin, M. R. 2017. Photobiomodulation of human adipose-derived stem cells using 810nm and 980nm lasers operates via different mechanisms of action. Biochimica et Biophysica Acta, 1861(2), 441–449. Doi: http://doi.org/10.1016/j.bbagen.2016.10.008. Viitattu 24.7.2018.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0104

https://fmbr.org/wp-content/uploads/2018/03/sciBG6.png

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2006/Soluhengityksen-mekanismi-selviamassa/

http://www.stuk.fi/aiheet/laserit/laserluokat

http://www.stuk.fi/stuk-valvoo/lasereiden-valvonta

http://www.stuk.fi/aiheet/laserit/miksi-laserit-voivat-olla-vaarallisia