Kosketuksissa metsän kanssa
Teksti: Outi Rantala
Kuva: Piotr Damski
Rantala, O. (2025). Kosketuksissa metsän kanssa. Kleio (Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n jäsenlehti) 2/2025,16-17.
Kirjoitan tätä artikkelia Pyhä-Luoston kansallispuiston reunalla, Lapin yliopiston tutkimustukikohdassa Keropirtillä. Olemme juuri päättäneet neljäpäiväisen työpajan, jonka aikana pohdimme erilaisia tapoja vierailla kansallispuiston metsäpoluilla. Metsän humina soi minussa, jalkapohjani kihelmöivät kevään viimeisessä lumikerroksessa askeltamisesta, kasvoillani hohkaa keväthangelta heijastunut valo. Mielessäni pyörii kysymyksiä: Johtuuko neljä päivää metsää humisuttanut tuuli ilmastonmuutoksesta, vai onko se osa luonnollista säänkiertoa. Tulevatko keväät olemaan jatkossakin yhtä vähälumisia kuin tänä vuonna? Millainen on poluillani kohtaamille kansallispuiston kävijöille koskettava metsämaisema?
Metsämatkailua voidaan lähestyä niin virallisempien määritelmien näkökulmasta kuin pohtimalla metsämatkailun merkitystä. Tilastoinnin näkökulmasta matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle (Tilastokeskus, 2025). Metsämatkailu puolestaan on yksi luontomatkailun osa-alue, jolla viitataan
väljästi kaikkeen metsään liittyvään matkustamiseen (Koivula & Saastamoinen, 2005). Metsämatkailu tukeutuu Suomessa erityisesti kansallispuistojen laajoihin, yhtenäisiin metsäalueisiin, jotka sijaitsevat kaukana useimpien suomalaisten arjesta. Koronapandemia ja yhä syvenevä ympäristökriisi ovat tuoneet näkyväksi lähiympäristössämme tapahtuvan matkailun merkityksen ja mahdollisuuden kokea uusia ja mielekkäitä elämyksiä lähimetsissä.
Metsä hyvinvointia tuottavana resurssina
Useimmissa keskusteluissa metsä nähdään matkailun resurssina, jota tulee hallita kestävästi, jotta voisimme hyödyntää tätä resurssia mahdollisimman pitkään. Yhä harvempi suomalainen saa elinkeinonsa suoraan metsästä tai liikkuu työkseen luonnossa, mistä johtuen metsän tuottamien aineettomien hyötyjen rooli noussut viime vuosina merkittäväksi. Keskiöön on nostettu erityisesti luontomatkailun ja virkistyskäytön mahdollisuus edistää ihmisten hyvinvointia (Tyrväinen ym., 2014). Metsässä liikkumisen tiedetään muun muassa vaikuttavan myönteisesti mielenterveyteen, ennaltaehkäisevän sairauksia, vahvistavan vastustuskykyä, pitävän yllä liikuntakykyä ja edistävän sosiaalista kanssakäymistä. Vuonna 2017 kansallispuistojen kävijöiden itsensä arvioima käyntien terveyshyöty laskettiin 310 miljoonan euron arvoiseksi (Metsähallitus, 2018).
Metsä toimii siis matkailun resurssina tuoden sekä välitöntä tuloa esimerkiksi matkailupalveluita tarjoaville yrityksille, kauppiaille ja liikennöitsijöille, mutta tarjoamalla myös aineetonta hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta lähimetsien roolin on arvioitu tulevaisuudessa kasvavan: kaupungistumisen myötä lähimetsän voivat edistää ikääntyneen väestön liikuntakyvyn ylläpitoa, mutta tarjoavat mahdollisuuksia niin ikään lasten, nuorten ja maahanmuuttajien terveyden edistämiseen (Sievänen & Neuvonen, 2014).
Matkailu metsäsuhteen syventäjänä
Viime aikoina matkailututkijat ovat kohdistaneet huomion siihen, kuinka ymmärtää paremmin ihmisen ja metsän kietoutuneisuutta: metsä ei ole vain matkailuvaltti ja ihmisen hyvinvoinnin lähde, vaan lomailu ja vapaa-ajan viettäminen metsässä limittyy olennaisesti myös luonnon monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja ihmisen ja luonnon välisen suhteen ylläpitämiseen. Metsäluonnon hyödyntäminen matkailussa ja virkistyskäytössä on perustunut pitkälti jokaisen oikeuksiin. Metsämatkailu voisi tulevaisuudessa mahdollistaa luontosuhteen syventämisen ja huomion kiinnittämisen myös muiden kuin ihmisten oikeuksiin ja vieraanvaraisuuteen. Esimerkiksi pystytettäessä telttaa metsään, voitaisi jatkossa kysyä, tarvitaanko maanomistajan lupaa, mutta myös ollaanko kenties leiriytymässä joidenkin muiden lajien lempipaikoille (Höckert & Rantala, 2024).
Tarkastellessamme matkailua lähimetsissä, tutkimusryhmämme on pohtinut muun muassa sitä, koemmeko metsän vierailtavana kohteena vai kenties yhteisenä kotinamme? Miten matkailijat kokevat metsän erilaiset ajalliset ulottuvuudet, kuten kivien tuhansien vuosien ajanlaskun, puiden useiden satojen vuosien ekologian tai matkailun paljon nuoremman historian? Näemme olennaisena kysymyksenä myös sen, miltä matkailun viimeaikainen kasvu näyttää sammaleen näkökulmasta, tai millaisia tarinoita kuukkeli kertoo niitä ruokkiville retkeilijöille. Tällaiset kysymykset voivat vaikuttaa siihen, kuinka metsässä kuljetaan ja minkälaisten asioiden äärelle matkalla pysähdytään.
Kulkiessamme tällä kertaa Pyhä-Luoston kansallispuistossa pohdimme muun muassa metsän koskettavuuden kysymystä (Vola ym., 2024): Tarkoittaako koskettavuus sitä, miten lomamatka tai retki metsään voin herkistää metsän eri lajien hyvinvoinnille – oman hyvinvoinnin ohella. Kuinka metsä voi herättää tunnesiteen? Tai sitä, kuinka olla kosketuksissa metsän kanssa – mihin voi metsässä liikkuessa koskea ja mihin ei. Entä kuinka metsän kanssa kosketuksissa oleminen vaikuttaa ihmisiin, mutta myös muihin lajeihin?
Matkailu voi tuoda meidät kosketuksiin metsän kanssa, mutta tätä kosketuksissa oloa ei tulisi romantisoida. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että elämysten hakemisen ohella asetutaan kosketuksiin metsän monimuotoisuuden kanssa – ja kysytään, miten metsämatkailu edistää myös muiden kuin ihmisten hyvinvointia.
Kirjoittaja työskentelee professorina Lapin yliopistossa, Yhteiseloa antroposeenin aikakaudella -tutkimusryhmässä (www.ilarctic.com)
Lähteet
Höckert, E. & Rantala, O. (2024). Multispecies hospitality. Teoksessa Rantala, O. & Müller, D. K. (toim.) A Research Agenda for Arctic Tourism (s. 93–108). Edward Elgar. https://doi.org/10.4337/9781035319992.00013
Koivula, E. & Saastamoinen, O. toim. (2005). Näkökulmia luontomatkailuun ja sen tulevaisuuteen. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, Tiedonantoja 165.
Mestähallitus (2018). Kansallispuistojen talous- ja terveysvaikutukset jatkoivat kasvuaan 2017 – Rahoitus ei ole linjassa käyntimäärien kasvun kanssa. Haettu osoitteesta https://www.metsa.fi/tiedotteet/kansallispuistojen-talous-ja-terveysvaikutukset-jatkoivat-kasvuaan-2017-rahoitus-ei-ole-linjassa-kayntimaarien-kasvun-kanssa/
Sievänen, T. & Neuvonen. M. (2014). Miten suomalaiset virkistäytyvät luonnossa. Teoksessa Tyrväinen, L., Kurttila, M., Sievänen, T. & Tuulentie, S. toim. (2014). Hyvinvointia metsästä (s. 21–35). SKS.
Tilastokeskus (2025). Käsitteet. Haettu osoitteesta https://stat.fi/meta/kas/matkailu.html
Tyrväinen, L., Kurttila, M., Sievänen, T. & Tuulentie, S. toim. (2014). Hyvinvointia metsästä. SKS.
Vola, J., Rautio, P. & Rantala, O. (2023). Made-to-Measure: In and Out of Touch with the Old-Growth Forest. Teoksessa Rantala, O., Kinnunen, V. & Höckert, E. (Toim.) Researching with Proximity (s. 147–164). Palgrave Macmillan. https://doi.org/10.1007/978-3-031-39500-0_10