Tämän viikon blogikirjoitus on yrityskaupan integraatioprosessista, jossa näkökulmana on integraatioprosessin onnistumisen edellytykset.

Integraatio tarkoittaa ostavan ja ostettavan yrityksen yhdistämistä. Integraatioprosessin hyvä suunnittelu ja yrityskaupan haltuunotto edesauttavat yrityskaupan tavoitteiden toteutumista. Onnistuneen yrityskaupan mittareita ovat muun muassa yrityksen strategisten tavoitteiden toteutuminen, synergiaetujen toteutuminen, yrityskaupan tuottama lisäarvo, henkilöstön yhteenkuuluvuus, normaaliin toimintaan siirtyminen mahdollisimman nopeasti ja henkilöstön kokemukset siitä, että yrityskauppa on hyvä asia ja tuo uusia mahdollisuuksia.

Toimiva tiimityöskentely.

Yrityskauppa tarvitsee yhteistyölle rakentavan ilmapiirin, jossa keskustellaan ja viestitään avoimesti. Erityisesti yritysjohdon tärkeimpänä tehtävänä on luottamuksen rakentaminen. Keskusteluissa käydään lävitse mitä johdon, integraatioriimien ja muiden prosessiin osallistuvien tulisi tehdä ja mitä keneltäkin odotetaan.

Ostavan yrityksen etu on, että ostettavan yrityksen henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut yritysten yhdistyessä. Henkilöstön ymmärtäminen auttaa johtoa ja integrointitiimejä kohdistamaan integraatiotoimet oikein. Yritysten yhdistymisprosessissa henkilöstö on otettava huomioon jo heti esivalmisteluvaiheessa. Samoin tulee huomioida yritysjohto, jonka täytyy myös sietää epävarmuutta.

Onnistunut yrityskauppa huomioi henkilöstön, Administerin verkkojulkaisussa on kiinnitetty huomiota hyvään viestintään ja johtamiseen.  Julkaisussa on nostettu esille viisi tärkeää asiaa, joilla pyritään onnistuneeseen yrityskauppaa.

Ostavan yrityksen johdon tulee toivottaa henkilöstö tervetulleeksi sillä ensimmäinen tapaaminen ja ensivaikutelma ovat olennaista, näin henkilöstö saada tuntemaan itsensä halutuksi ja tervetulleeksi yritykseen.

Henkilöstön kysymyksiin valmistautuminen ja ennakointi antaa kuvan siitä, että yritysjohto on paneutunut tiedottamiseen. Tuleva muutos aiheuttaa henkilöstössä epätietoisuutta, henkilöstö haluaa tietää mikä muuttuu, miten ja millä aikataululla.

Viestintään panostaminen, muutoksesta tulee viestiä säännöllisesti ja totuudenmukaisesti. On hyvä käyttää yhteisiä viestintäkanavia ostettavan ja ostajayrityksen henkilöstölle yrityskaupan vahvistumisen jälkeen.

Kasvojen tutuksi tekeminen henkilöstölle madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä johtoon ja integrointitiimiin, kun tiedetään kuka vastaa prosessin etenemisestä.

Hyvin suunnitellulla strategialla ja johtamisella saavutetaan integraatioprosessille asetetut tavoitteet.

Yhteistyössä on voimaa.

Epäonnistumisia

Ismo Saari, PwC:ltä, on artikkelissaan pohtinut miten voi etukäteen varmistaa, että yrityskauppa onnistuu? Sadan päivän sääntö on hänen mielestään osin aikansa elänyt käsite, sillä kolmessa kuukaudessa integraatio on vasta päässyt alkuun. Sivustolla mainitaan integraation sudenkuopat ja ohjeistetaan aloittamaan toiminnan suunnittelu ajoissa, ymmärtämään oman toiminnan malli ja se ettei pidä aliarvioida integraatioprosessin vaatimaa työn määrää.

Integraatioprosessin epäonnistumisen syitä ovat puutteellinen integrointi, suunnitelmat ja tavoitteet eivät ole tarpeeksi selkeitä tai integrointisuunnitelmaa ei noudateta. Integroinnin johtaminen epäonnistuu, koska yrityksen johdolla ei ole resursseja hoitaa prosessia. Yhdistettävillä yrityksillä on erilaiset yrityskulttuurit, jolloin helposti syntyy klikkejä toimijoiden välille. Synergiaedut eivät toteudu. Strategia elää liikaa integrointiprosessin aikana, jolloin sitä on vaikea hallita ja sovituissa tavoitteissa ei pysytä. Henkilöstön tyytymättömyys näkyy lisääntyvinä poissaoloina. Yritysjohto ei reagoi henkilöstön viesteihin tai heitä aliarvioidaan. Yritysjohdolla on puutteellinen kyky johtaa muutosta, jolloin johdon uskottavuus horjuu.

-Hannele-