MILLAINEN OPPIJA OLEN?

Please wait while you are redirected...or Click Here if you do not want to wait.

Toisinaan on hyvä pysähtyä pohtimaan omia käsityksiä ja ajatuksia oppimisesta sekä itsestä oppijana. Millaisena minä ymmärrän oppimisen? Ajattelenko oppimista asioiden muistamisena ja ulkoa-opetteluna vai kenties tiedon rakentamisena, prosessina, jossa rakennan uutta ymmärrystä aiemman tiedon pohjalta? Omia käsityksiä ja uskomuksia tarkastellessa onkin hyvä muistaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa oppia, vaan oppimiseen nivoutuu niin yksilö- kuin ympäristötekijöitäkin.

Oppimiseen liittyvien käsitysten ja ajatusten ohella on hyvä miettiä välistä myös itseä oppijana. Olenko tullut ajatelleeksi, miten prosessoin tietoa tai milloin ja missä opin parhaiten? Mitkä ovat vahvuuteni ja missä asioissa minun tulee vielä kehittyä? Entäpä miten tulkitsen epäonnistumiset ja onnistumiset? Oppimiseen liittyvään minäpystyvyyteen voivat vaikuttaa esimerkiksi omat voimavarat ja elämäntilanne, minäkäsitys sekä aiemmat kokemukset, omat uskomukset, odotukset ja tarpeet. Käsitykseen itsestä oppijana kannattaakin suhtautua lempeän ymmärtävästi. Toisinaan tilannekohtaisilla tekijöillä on suuri vaikutus omaan oppimiseen ja monissa asioissa on myös mahdollista kehittyä. Välillä on hyvä miettiä myös, mikä on riittävän hyvää.

Taitavaa opiskelua

Opiskelutaidot ovat asioita, joita voi kehittää oman opintopolun aikana. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja esimerkiksi lukemisessa, kirjoittamisessa ja muistiinpanojen tekemisessä voi kehittyä toistojen, uusien tekniikoiden kokeilujen ja harjoittelun kautta. Lisävinkkejä omien opiskelutaitojen kehittämiseen voi lukea esimerkiksi Monenlaiset oppijat –sivustolta sekä opiskelun suunnitteluun voit perehtyä tämän sivuston Opiskelu sujuvaksi -osiosta. Itseohjautuva oppija kykenee säätelemään omaa oppimistaan, valitsemaan sopivat opiskelustrategiat sekä tarkastelemaan ja kehittämään omaan oppimistaan. Oman opiskelun ja oppimisen tarkastelussa on hyvä muistaa myös kuka voi tarvittaessa auttaa tai kuka tsemppaa opintojen haasteellisissa kohdissa.

Motivoivaa ja tavoitteellista oppimista

Yhtenä eteenpäin vievänä tekijänä oppimisessa on motivaatio. Motivaatio voi olla monen tekijän summa ja eikä sen aina tarvitse tarkoittaa vahvaa sisäistä, henkilökohtaista kiinnostusta asiaan. Omaa oppimista ja uusia asioita kannattaakin lähestyä uteliaisuudella. Kaikki opintojaksot tai tehtävät eivät välttämättä synnytä sisäistä motivaatiota hetkessä mutta anna aiheelle mahdollisuus ja mieti, missä mahtaisit tätä asiaa myöhemmin tarvita. Sopivan kokoiset ja riittävän haastavat välitavoitteet auttavat sinua saavuttamaan lopulta päätavoitteesi opinnoissa. Luotto omiin kykyihin kasvattaa usein kiinnostusta oppimista kohtaan.

Minä ja muut

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ja usein opiskelukin voi rakentua tiimimäisestä työstä. Yhdessä opiskelussa toteutuu parhaimmillaan erilaisten näkökulmien huomioiminen, uusien ajatusten syntyminen, omien tulokulmien perustelu ja itsestäänselvyyksinä pidettyjen asioiden esilletuonti. Rakentavassa hengessä omassa opiskelutiimissä voi yhdessä muovata uutta tietoa, oppia toisilta ja myös opettaa toisia. Opiskelukavereita kannattaa hyödyntää myös opiskelutaitojen kehittämisessä. Sujuisiko tenttialueen kertaaminen paremmin parin kanssa tai voisiko oman kirjoituksen antaa luettavaksi ystävälle?

Lähteet

• Lonka, Kirsti 2015: Oivaltava oppiminen. Otava. 
• Tynjälä, Päivi 2004. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Tammi.
• Helsingin yliopisto, avoimen yliopiston Kehity oppijana -sivusto. 
• Nyyti ry:n sivusto.