Somnox-robottityyny on keksintö uniongelmista kärsiville. Robottityynyn ajatuksena on saada uni nopeammin, nukkua pidempään sekä herätä virkeämpänä. Somnox on kehitetty Alankomaiden suurimmassa teknillisessä yliopistossa yhteistyössä uniasiantuntijoiden kanssa. Somnox auttaa nukahtamaan, eikä sitä panna pään alle tyynyksi, vaan se otetaan syliin unikaverin tavoin.
Robottityyny seuraa käyttäjänsä hengitystä sekä unta ja luo oman hengitysrytmin, jonka rauhalliseen tahtiin robottia syleilevä käyttäjä sitten alkaa hengittää ja lopulta nukahtaa. Somnoxin saa myös ääntelemään paijaavasti ja heijastamaan rauhoittavaa valoa. Tyyny sisältää ääniä mm. sydämen sykettä ja rauhoittavaa musiikkia, mutta siihen voi myös ladata musiikkia, jonka itse kokee rauhoittavaksi, jos laitteeseen valmiiksi ladattu ääni ei ole itselle mieluisa. Somnoxin voi asettaa myös herättäväksi laitteeksi ja herätyksenkin unikaveri tekee lempeästi.
Erilaisten tunnistimien avulla Somnox kerää jatkuvasti dataa nukkujan yöllisistä tavoista ja kehittää datan perusteella yksilöllisesti räätälöidyn uniohjelman. Älykäs robotti kerää tietoa ja oppii jatkuvasti parantamaan kykyään auttaa ihmistä nukahtamaan paremmin.
Somnox on saanut hyvän vastaanoton, ja laitteelle on perustettu Kickstarter-joukkorahoituskampanja. Kampanja on saavuttanut rahallisen tavoitteensa ja Somnox-tyynyjen arvioitu toimitus olisi lokakuussa 2018.
Toimiva kotihoito Lappiin -hankkeen myötä pilotoitiin kotona asumisen tueksi teknologisia mahdollisuuksia. Hankkeessa on ollut mukana yhtenä laitteena Arctic Connect kuvapääte. Virtuaalisilla kotikäynneillä voidaan seurata asiakkaan ruokailua, lääkkeiden ottamista ja yleistä vointia sekä jaksamista. Lääkehoidon ja terveydentilan arvioinnissa käytetään etämittalaitteita kuten verenpainemittaria. Mittaustulokset tallennetaan virtu.fi kansioon ja ovat sieltä ammattilaisten nähtävillä.
Kuvapuhelin joka tulee kotiin, on kosketusnäytöllinen noin 17-23” laite. Sitä käytetään pääasiassa koskettamalla kuvaruutua. Laite on ilmainen käyttäjälleen hankkeen keston ajan ja se sisältää 4G mobiililaajakaistayhteyden. Kotipääte mahdollistaa sovitut etäkäynnit kotihoidosta tai muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta, internetin käytön sekä yhteydenpidon omaisiin ja läheisiin. Kuvapuhelinyhteyden avulla lääkärin, muistikoordinaattorin ja muiden ammattilaisten tuki voidaan tarvittaessa toteuttaa osittain virtuaalikäynneillä. Kotiin järjestetään myös fysioterapeutin sekä toimintaterapeutin etäkäynnit kuvapäätteen avulla tukemaan jo tehtyjä kotikäyntejä. Etänä voidaan toteuttaa yksilökuntoutusta esim. leikkausten jälkeisissä tehostetuissa kotikuntoutusjaksoissa.
Kuvapäätettä olen päässyt kokeilemaan puolisen vuotta työssäni. Käyttö on varsin helppoa, eikä laitteen perehdyttäminen toisille hoitajille ole vienyt paljoa aikaa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja niiden avulla on pystytty vähentämään kotikäyntien määrää. Asiakkaan lääkkeiden ottaminen tai insuliinin pistäminen on voitu varmistaa teknologisen kuvapäätteen avulla. Insuliinin pistämisessä asiakas on voinut päätteen avulla näyttää oikean pistettävän yksikkömäärän ensin hoitajalle, jonka jälkeen sen vasta pistänyt sen siinä samalla. Laitteen käyttöä on etenkin etäalueella pitkien ajomatkojen vuoksi pidetty hyvänä apuna työhön. Lääkärin etävastaanotosta on myös positiivista kokemusta, jossa olen myös ollut itse mukana. Tämä on mahdollistanut asiakkaille tavan olla kotona vastaanoton ajan, eikä pitkiin matkoihin ole mennyt aikaa eikä voimavaroja. Toki usein hoitajan olo tällöin on kotona ollut kuitenkin tarpeen, jotta yhteydet on saatu kuntoon. Laitteissa on ollut jonkin verran teknisiä ongelmia. Opastusta ongelmatilanteisiin on kaivattu etenkin virka-aikojen ulkopuolella, mikä on ollut jonkin verran vielä ontuvaa. Asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista ja he ovat olleet motivoituneet sen käyttöön.
Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on yleinen vaiva, suomalaisilla sitä esiintyy ainakin yhdellä kymmenestä ja se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Vaiva on monelle kiusallinen, mutta ei vaarallinen. Siihen ei liity vaikeita sairauksia, eikä se lyhennä elinikää. Vaikka IBS:ssään ei olekaan mitään parantavaa hoitoa, oikeanlaisen ruokavalion löytäminen ja sen noudattaminen auttaa todella paljon. Ärtyvästä suolesta kärsivien kannattaakin noudattaa Fodmap -ruokavaliota jossa vältellään ruoka-aineita, joissa on paljon imeytymättömiä hiilihydraatteja. Nuo imeytymättömät hiilihydraatit kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen, jossa niistä muodostuu kaasua, joka aiheuttaa IBS:stä kärsiville oireita. Oireita aiheuttavia hiilihydraatteja ovat etenkin muutaman sokeriyksikön kokoiset fruktaanit, raffinoosi ja monet sokerialkoholit (ksylitoli, laktiloli, sorbitoli, mannitoli jne.). Näitä hiilihydraatteja kutsutaan yhteisellä nimellä FODMAP-hiilihydraateiksi. Fodmap -lyhenne tulee sanoista Fermentable, Oligo-, Di, Mono-saccharides and Polyols. Näitä hiilihydraatteja on hyvin monissa kasvikunnan tuotteissa eikä niiden täydellinen välttäminen ole mahdollista eikä tarpeellista. Niiden vähentäminen ruokavalion muutoksin lievittää useimpien ärtyvästä suolesta kärsivän oireita.
Monash University Low FODMAP diet -sovellus on työkalu vatsavaivojen omahoitoon. Kahdeksan euroa näppärästä digitaalisesta apuvälineestä ei ole kohtuuton hinta ja sovelluksen saa sekä iPhoneen että Androidiin. Sen avulla voi muun muassa pitää ruokapäiväkirjaa, tehdä muistiinpanoja ja tallentaa reseptejä. Sovellus toimii personal trainerina vatsavaivojen hallinnassa.
Australialaisen Monash Universityn sovelluksen paras anti on mahdollisuus vilkaista lähes minkä tahansa ruoka-aineen Fodmap-pitoisuus vikkelästi. Ruoka-aineet on tosin osattava englanniksi – suomennettuna sovellusta ei saa. Kunkin ruoka-aineen koostumus selviää napauttamalla näyttöä ja eri ruokakategoriat on eritelty fiksusti, öljyistä marjoihin.
Liikennevalojaottelu on karkea mutta nopea tapa saada tuntumaa ruoka-aineiden koostumuksiin. Vihreällä merkittyjä voivat useimmat syödä huoletta, keltaisia on syytä nauttia maltilla ja punaisia ei suositella lainkaan. Sovellusta voi myös yksilöidä tallentamalla oman Fodmap-toleranssin tarkkuudella ”Low”, ”Medium” tai ”High”. Todella asiallinen Fodmap-appi, joka on teknisesti hyvin toteutettu.
Paro on terapeuttinen hoivarobotti kuutin hahmossa. Se on sympaattinen ja sievä ja vastaa kosketukseen ja puheeseen liikkein ja äänin. Hoivarobotilla on suotuisa vaikutus ihmisiin jotka kärsivät ahdistuksesta, levottomuudesta tai dementiasta, tai joilla on sensomotorisia tai autistisia häiriöitä. Paro on myös osoittautunut sopivaksi lapsille, joilla on ADHD-oireita tai jotka ovat pitkäaikaihoidossa sairaalassa. Kuutti antaa iloa, hyvää oloa sekä empatian tunteita, tarvittaessa se myös rauhoittaa ja rentouttaa. Hoivarobotti auttaa erityisesti sellaisia ihmisiä reagoimaan ja viestimään, joilla on vaikeuksia kommunikoida tai olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Paro stimuloi myös vaikeavammaisten ihmisten aisteja (snoezelen-terapia).
Paroa on kehitetty liki 20 vuoden ajan, ja se täyttää hoiva-apuvälineroboteille asetetut vaatimukset. Sen on alunperin suunnitellut Japanissa Tri Takanori Shibata dementiavanhusten hoitoon. Paro edistää hoitajansa viestintäkykyä, auttaa kommunikointitaitojen kehittymisessä ja kuntouttaa lyhytmuistia, mikä parantaa kokonaishoidon laatua. Robotin vaikutuksia on tutkittu mm. aivosähkökäyrää tutkimalla. Tulosten mukaan säännöllisesti käytettynä kuutin hoivaaminen on laskenut kortisolitasoja ja myös eeg-mittaukset näyttävät, että vaikutus on rauhoittava. Levoton tai aggressiivinen muistisairas voi rauhoittua, kun saa suloisen kuutin silitettäväkseen. Kuutti antaa hoitajalleen askaretta, jolloin hän rentoutuu ja kokee läheisyyden tunnetta kuten snoezelen-terapiassakin.
Euroopassa Paro on käytössä ainakin Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Saksassa, kuten myös Japanissa ja USA:ssa. Japanissa kuuttia käytettiin tsunamin uhrien terapiassa. Traumaattisen kokemuksen jälkeen robotin silittely rauhoitti ja antoi positiivisia tunnekokemuksia. The Danish Technological Institute (DTI) osallistuu Paron kehitystyöhön ja kouluttaa Euroopan maiden Paro-toimijat.
Paro on valittu kahdesti maailman terapeuttisimmaksi robotiksi Guinness World Recordsin toimesta. Suomessa hoivarobotti on jo käytössä mm. Havukosken vanhustenkeskuksessa, Helsingissä Kustaankartanossa ja Koskelassa sekä Oulun kaupungissa. Helsinkiläisessä päiväkoti Taikapirtissä on kuutti ollut testikäytössä, tavoitteena oli selvittää soveltuuko hoivarobotti varhaiskasvatuksen yksilö- ja pienryhmätoimintaan ja miten sitä voitaisiin siinä hyödyntää.
Teknologian ja etenkin robotiikan hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla on aiheena monenlaisia mielipiteitä herättävä. Uskomme, että yhtenä syynä siihen ovat vahvat en- nakkoluulot ja eettiset ristiriidat sitä kohtaan, että teknologisilla ratkaisuilla pyritään säästämään työntekijäresursseja – näin toki osassa teknologiaa onkin. Ymmärrämme inhimillisyyttä arvostavana epäileväisyyden robotiikkaa kohtaan, mutta etenkin Paro- kuuttirobotin kaltaisen sosiaalisen robotiikan näemme henkilökohtaisesti mahdollisuutena. Paron ei ole tarkoitus korvata ihmistä, vaan toimia vuorovaikutuksen apuvälineenä ihmisten välillä. Ja onhan kuutti äärettömän suloinen.
Somnox-robottityyny on keksintö uniongelmista kärsiville. Robottityynyn ajatuksena on saada uni nopeammin, nukkua pidempään sekä herätä virkeämpänä. Somnox on kehitetty Alankomaiden suurimmassa teknillisessä yliopistossa yhteistyössä uniasiantuntijoiden kanssa. Somnox auttaa nukahtamaan, eikä sitä panna pään alle tyynyksi, vaan se otetaan syliin unikaverin tavoin.
Robottityyny seuraa käyttäjänsä hengitystä sekä unta ja luo oman hengitysrytmin, jonka rauhalliseen tahtiin robottia syleilevä käyttäjä sitten alkaa hengittää ja lopulta nukahtaa. Somnoxin saa myös ääntelemään paijaavasti ja heijastamaan rauhoittavaa valoa. Tyyny sisältää ääniä mm. sydämen sykettä ja rauhoittavaa musiikkia, mutta siihen voi myös ladata musiikkia, jonka itse kokee rauhoittavaksi, jos laitteeseen valmiiksi ladattu ääni ei ole itselle mieluisa. Somnoxin voi asettaa myös herättäväksi laitteeksi ja herätyksenkin unikaveri tekee lempeästi.
