Nykykäsityöstä keskustellaan Arktisen taiteen huippukokouksessa

Käsityö on yksi kulttuurin peruspilareista, jonka avulla kulttuuriperintö siirtyy, jatkuu ja uudistuu sukupolvilta uusille, perheiltä naapureille ja kulttuurista toiseen. Lisäksi käsityö on perinteinen elinkeino, joka saa uusia muotoja ja toimintatapoja nyky-yhteiskunnassa. Tällaisista näkökulmista käsityötä tarkastellaan Arktisen taiteen huippukokouksessa Rovaniemellä ensi kesäkuussa 3.-5.6.2019.

Huippukokouksen keskeisiä aiheita ovat muun muassa kestävä kehitys sekä luovien alojen, elinkeinoelämän ja aluekehittämisen yhteistyö. Tavoitteena on saada kulttuurin ja taiteen näkökulmaa vahvemmin osaksi koko arktisen alueen tulevaisuuskeskustelua. Kokouksessa tehdään näkyväksi ja tunnetuksi taiteen ja kulttuurin merkitystä arktisten alueiden elinvoimaisuudelle ja kestävälle kehitykselle. Alkuperäiskansojen taide- ja kulttuuripolitiikka sekä alkuperäiskansojen ja muiden pohjoisten kansojen kulttuurinen vuorovaikutus on yksi tärkeistä aiheista. Käsityö on näiden keskustelujen ytimessä. Siihen liittyy muun muassa kysymykset käsityön paikallisuudesta ja alkuperäisyydestä mutta myös käsityön mahdollisuudet aluekehityksessä, kuten käsityömatkailun edistämisessä.

Huippukokouksen otsikossa arktinen taide tarkoittaa taidetta ja kulttuuria, joka heijastaa, jatkaa ja uusintaa arktisten alueiden kulttuuriperintöä. Arktinen taide viittaa nykytaiteen lisäksi perinne- ja taidekäsityöhön sekä esimerkiksi mediatuotantoihin, jotka kuvaavat arktista kulttuuria sisältäpäin. Arktisen taiteen käsite on kulttuuripoliittinen. Sen avulla kohdennetaan keskusteltu pohjoisten alueiden taiteen ja kulttuurin erityispiirteisiin ja edistetään kestävää kehitystä.

Pohjoismainen kulttuurirahasto tukee käsityöteemaisen paneelikeskustelun järjestämistä huippukokouksessa. Sen taustalla on Pohjoismaisen kulttuurirahaston mittava tuki kädentaitoihin liittyvään taiteeseen ja kulttuurin HANDMADE-teemaisilla projektiavustuksilla vuosina 2016–2018. Tavoitteena on ollut tukea ja tuoda esiin käsin tehtyä taidetta.

Ann Majbritt Eriksen, Neljän vuodenajan transformaatio, 2016, Interwoven-näyttely.

Lapin yliopisto on saanut kaksi avustusta tästä Handmade-teemasta näyttelyprojekteihin, joissa nostetaan esiin käsityöperinteeseen perustuvaa nykytaidetta ja -muotoilua. Ensimmäisen näyttely Interwoven  oli esillä Rovaniemellä tiedekunnan gallerioissa ja Galleria Napassa sekä Reykjavikissa Pohjoismaisessa talossa vuonna 2017.

Rakel Blomsterberg, Welcome to La La Land, 2017, Interwoven-näyttely. Kuvassa Ann Majbritt Eriksen ja Rakel Blomsterberg.

 

Toinen näyttely tulee esiin Valo Galleriaan Arktikumiin kesäksi 2019. Se avataan Arktisen taiteen huippukokouksen osana. Huippukokouksen seminaarissa myös esitellään Handmade-rahoituksella toteutettuja projekteja pohjoisessa, verkostoidutaan ja suunnitellaan pohjoismaisen ja arktisen yhteistyön jatkoa.

 

Taiteen tohtori Maria Huhmarniemi, Lapista käsin -hankkeen asiantuntija

 

Ps. Hankehenkilökuntamme on saanut kunnian olla mukana Summitissa, joten tulemme ammentamaan sieltä varmasti paljon lisätietoa täydennyskoulutukseemme!

Loch Ness Knit Fest Invernessissä, Skotlannissa

Viime lokakuussa hankehenkilökuntamme suuntasi benchmarkkausmatkalle Skotlantiin ja yhtenä syynä Skotlantiin lähtöön oli paikallinen Knit fest. Invernessissä kolmatta kertaa järjestetty Loch Ness Knit Fest osoittautuikin käsityöläisen unelmapaikaksi. Iso urheiluhalli oli täynnä käsityöläisiä, myyjiä, työ- ja muotinäytöksiä sekä lukuisia taidealan ja käsityöalan yrittäjiä ja toimijoita. Festivaaleilla vierähtikin kokonainen päivä, toinenkin olisi mennyt kevyesti!Varsinkin kun paikalla myytiin erittäin hyvää kahvia siirrettävästä vaunusta. Tästä ideaa Suomen käsityömessuille..? Kahvi pitää myös käsityöntekijän hyvällä tuulella, erityisesti hyvä kahvi.

Eri toimijoiden kanssa jutustellessa kävi ilmi, että Skotlannissa kiinnitetään suuresti huomiota kulttuuriperinnön ja perinteiden esittämiseen. Historiaa ja paikkojen omaperäisyyttä korostetaan, samaten luonnonläheisyyttä. Yhteys luovuuteen ja luontoon oli selkeä tavoite monissa tuotetarinoissa. Paikallisuuden korostaminen ja ylpeys omista juuristaan tuli selkeästi esille melkein kaikissa messuilla myytävissä tuotteissa. Paikallisuutta korostettiin erilaisilla tarinoilla, kartoilla ja kuvilla.

Knit festeillä mainostettiin myös muita Skotlannissa järjestettäviä käsityötapahtumia ja ne tuntuivat kaikki sisältävän erilaisia työpajoja (erillisilmoittautumisella). Menekki tuntuu olevan valtaisa, muutamien festeille osallistuneiden henkilöiden kanssa jutustellessa he kertoivat osallistuneensa aina kaikille knitfesteille erilaisine työpajoineen.

Tällä kertaa Outi osallistui kirjansidontatyöpajaan, joka olikin mielenkiintoinen erikoisuus. Yleensä käsityöpajat liittyvät enemmän tai vähemmän langalla toteuttamiseen, mutta tämä tarjoisi mielenkiintoisen lisän käsillä tekemiseen.

Kirjansidontakurssilla toteutimme ensin pienen kirjasen, jossa perehdyimme paperin taittamiseen (paperillakin on taittumissuunnat!!) ja kirjan kokoamisen periaatteisiin.

Tämän jälkeen valmistimme kovakantisen kirjan, josta tulikin Outille oma Knitting book. Kirjaseen on helppo merkitä aloitetut tuotteet, käytössä olevat langat ja niin edelleen. Muovitaskut tuovat mukavan lisän, sinne voi jemmata esimerkiksi nappeja sekä langanvyötteet – ne kun tuppaavat aina menemään roskiin, vaikka ovatkin ensiarvoisen tärkeitä esimerkiksi pesuohjeiden vuoksi!

Käsityöläiselle ja -harrastajille tällaiset messut ovat todella ihana tapahtuma tavata muita samanhenkisiä ihmisiä, ostella erilaisia tuotteita yhdestä ja samasta paikasta sekä tutustua uusiin toteutustapoihin.

Mitä suosittelisimme Suomeen? Erilaisia työpajoja, joihin voisi ilmoittautua ennakkoon, kahvikärryä (kunnollista kahvia eikä termarikamaa), erityisesti paikallisia tuotteita, suomalaisuutta ja ennen kaikkea sen huomioiminen, että myös ulkomaalaiset matkailijat kaipaavat lisätietoa tällaisista tapahtumista. Outi odottaakin jo innolla Helsingissä järjestettäville Kässäfestareille osallistumista. Kyseessä on uusi tapahtuma, jossa on erityisesti painotettu työnäytöksiä ja työpajoja niin lapsille kuin aikuisillekin. Ehkäpä saisimme sieltä Rovaniemen kädentaitomessuille uusia kehitysideoita?

Mar 21

Arctic Design Weekin työpaja

Osallistuimme 20.3. Lapista käsin -hankkeen kanssa Arctic Design Weekille tarjoamallamme työpajalla: ”Onnellisempaa matkailua lappilaista luovuutta ja käsityöperinnettä hyödyntäen”, joka nimensä mukaisesti keskittyi etsimään keinoja siihen, miten Lapista runsaasti löytyvää luovuutta voitaisiin valjastaa matkailun käyttöön. Työpajaan osallistui yhteensä 5 henkilöä sekä muotoilu-, taide-, käsityö- että matkailusektorilta.

Piia, Outi ja Laura johdattelivat osallistujat hankkeen sisältöihin ennen työskentelyn aloittamista. Osallistujat jaettiin kahteen pienryhmään, joissa he pääsivät miettimään käsityömatkailun teemoja Lapissa kolmen eri tehtävän avulla. Ensimmäiseksi osallistujat loivat matkailijaprofiilin valitsemastaan matkailijatyypistä: esimerkeiksi heille annettiin perhematkailijat, pakettimatkailijat, luksusmatkailijat, itsenäiset matkailijat ja seniorimatkailijat. Toisena tehtävänään osallistujat loivat matkailijaprofiileille räätälöidyt matkailutuotteet, ja kolmanneksi miettivät alustavaa markkinointisuunnitelmaa kehittämälleen matkailutuotteelle.

Tehtävänanto mahdollisti runsaan ideoinnin, ja pienryhmät saivatkin mainiot tulevaan kurkistavat konseptit suunniteltua työpajan aikana. Ratkaisuja onnellisempaan matkailuun arktisen muotoilun, käsityön ja taiteen avulla haettiin sekä tuote-, palvelu- kuin sovellussuunnittelusta. Vaikka tämän työpajan tavoitteena ei ollutkaan tulevana syksynä käynnistyvän täydennyskoulutuksen sisällön suunnittelu, osallistujien konsepteissa oli myös loistavia avauksia siihen liittyen. Suuret kiitokset kaikille mukana olleille!

Työpajailemme seuraavan kerran 9.4 klo. 13-16 Inarissa Sajoksessa, sekä 24.4 klo. 15-18 Äkäslompolossa, Karilan Navettagalleriassa. Tule mukaan kertomaan omista toiveistasi ja ideoimaan yhdessä juuri sinua parhaiten palvelevaa täydennyskoulutusta! Pajoihin voi ilmoittautua Laura Laivamaalle: laura.laivamaa@ulapland.fi / 044 4844334 (viimeistään viikkoa ennen työpajaa). Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Mar 13

Käsityöperustaisia palveluita lisää matkailijoille

Erilaisten palveluiden, mm. majoituksen ja elämysten jakamiseen tarkoitettu Airbnb-alusta on mahdollistanut matkailijoille kokonaan uudenlaisen tavan matkustaa; esimerkiksi perheensä kanssa matkustavat arvostavat varmasti yksityisasuntoa, jossa on keittiö ja lasten leluja. Airbnb-palvelun käyttö onkin kasvanut tasaisesti myös Rovaniemellä (ks. esim vuoden 2017 ja 2018 tilastot) ja jakamistaloutta on tutkittu ja pohdittu monelta eri kantilta myös Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun Jakamistalous-hankkeessa.

Perinteisten majoituspalveluiden rinnalle ovat nousseet elämyspalvelut, jotka laajentavat Airbnb:n tuoteperhettä nykyään jo Suomessakin. Lisäksi myös Doerz välittää elämyksiä matkailijoille. Enää välitetä vain yksityisasuntoja ja -koteja vaan myös paikallisten tuottamia palveluja. Näissä palveluissa voi mielikuvituksen päästää valloilleen: ne voivat olla lähes kaikenlaista yhteistä tekemistä pyöräretkistä kokkailuun ja askarteluun.

Maailman suurkaupungeissa on myynnissä laaja kirjo elämyspalveluita, joista osa on taiteeseen perustuvia: esimerkiksi galleriakierroksia taiteilijan, taidehistorioitsijan tai näyttelypedagogin kanssa. Ammattivalokuvaaja voi myydä kaupunkikävelyjä, joissa hän kuvaa matkailijan nähtävyyksien äärellä tai kaupungin kujilla. Graffititaiteilijan voi palkata katumaalaustuokioon ja niin edelleen. Onkin kiinnostavaa miettiä, millaisia palveluja Lapissa voitaisiin tarjota paikalliseen kulttuuriin ja luontoon kiinnittyen. Voisiko asiakkaita kiinnostaa maisemamaalaus tunturissa, taidevaellus ympäristötaitelijan kanssa, luontovalokuvausretki ammattikuvaajan opastamana tai räsymaton kutominen käsityömatkalla?

Opetusministeriön työryhmän laatiman Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen -toimintaohjelman mukaan tämän päivän matkailijat etsivät kokonaisvaltaisia elämyksiä. He kaipaavat merkityksellisiä kokemuksia, jotka vahvistavat heidän arvojaan ja antavat uusia näkökulmia. He haluavat toteuttaa itseään luovan ja eettisen matkailun kautta. Ympäristöystävällisyys ja kestävän kehityksen edistäminen ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat enenevässä määrin kuluttajavalintoihin.

Käsityöllisiä elämyspalveluita tarjolla Tallinnassa

Mikäli tämä matkailijoiden profilointi pitää paikkaansa, paikalliseen kulttuuriin, käsityöhön ja luontoon liittyville elämyspalveluille on lähitulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää, onhan taidematkailu maailmalla jo merkittävä matkailun muoto. Se myös lisää työpaikkoja taide- ja kulttuurisektorille. Lapissa taide- ja kulttuurialan toimijat ovat kuitenkin jääneet suurelta osin syrjään Lapin matkailun tuomasta taloudellisesta kasvusta: taidetta ja kulttuuria ei nosteta esiin Lapin matkailumarkkinoinnissa. Kun merkittävä osa matkailijoista on pakettimatkailijoita, joille ohjelmapalvelut on myyty etukäteen, eivät he päädy asiakkaiksi taidekohteisiin ja kulttuuripalvelujen äärelle. Siten taiteeseen ja käsityöhön perustuvia elämyspalveluja tulisi myydä paitsi Airbnb:n kaltaisissa palveluissa myös matkanjärjestäjien toimesta.

Näistä asioista keskustelemme enemmän Arctic Design weekin työpajassamme Onnellisempaa matkailua lappilaista luovuutta ja käsityöperinnettä hyödyntäen. Työpajaan on vielä muutama päivä aikaa ilmoittautua, tervetuloa mukaan!

 

Taiteen tohtori Maria Huhmarniemi, Lapista käsin -hankkeen asiantuntija

 

Lähteet:

OPM (2008). Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen: Esitys toimintaohjelmaksi 2009–2013. Helsinki: Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:34. Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-464-1

 

 

 

 

Mar 06

Arktisesta muotoilusta

Miten määritellä arktinen muotoilu, taide ja käsityö? Lapista käsin -hankkeen hankesuunnitelmassa termi käsityö kattaa taidekäsityön, muotoilun, sekä palvelut, joita voidaan kehittää soveltavan kuvataiteen käsitteen alla. Laajan määritelmän osaksi taipuvat sekä lappilaiset perinnekäsityöt, sámi duodji että nykyiset näkemykset pohjoisesta käsityöstä, jotka muuntelevat perinteisiä menetelmiä, sekä hyödyntävät uusia materiaaleja. Hankkeen aikana tekemämme esiselvitys on jo tuonut ilmi, että tämä on vain yksi tapa määrittelylle, sillä haastattelemamme käsityö-, muotoilija- ja taiteilijatoimijat määrittelevät jo pelkästään termit käsityö ja käsityöläisyys keskenään hyvin eri tavoin. Perehdymme käsityön määritelmiin myöhemmin omassa postauksessaan.

Muutaman viikon päästä koittava Arctic Design Week tuo puolestaan esille arktista muotoilua. Kuten käsityönkin kohdalla, myös arktisen muotoilun käsitteen määrittely on haastavaa. Ensimmäistä kertaa olen törmännyt käsitteeseen ”Duodji – saamenkäsityöstä muotoiluun” koulutushankkeen vuonna 2007 julkaisemassa hankejulkaisussa ”Davvehieibma – Pohjatuuli –Northwind”. Hankkeen aikana syntyi keskustelua siitä, voivatko pohjoiset taideyliopistot löytää omia vahvuusalueitaan maailmanlaajuisessa muotoilukoulutuksen kontekstissa pohjoisuuteen erikoistumalla. Tämän keskustelun yhteydessä alettiin puhua käsitteestä ”Arctic Design”, joka ymmärrettiin pohjoisuudesta ja perinteisestä saamenkäsityöstä vaikutteita saaneena muotokielenä, jota ei ole rajoitettu kuten duodjia. Muotoilun pohjoinen ulottuvuus nähtiin mahdollisuutena profiloitua sijainnin puolesta luontevalla osaamisella: esimerkiksi kylmäteknologian tutkimuksen alueella, erityisen muotokielen kehittämisessä, luonnonmateriaalien vahvuuksissa sekä alkuperäiskansojen konstruktiivisissa ratkaisuissa. Päivi Tahkokallion vuonna 2012 toimittamassa teoksessa ”Arctic Design. Opening the Discussion” arktista muotoilua lähestytään käsitteen määrittelyn, palvelumuotoilun, yhteisöllisyyden ja alkuperäiskansojen näkökulmasta.

Se, että arktisen muotoilun käsitteen määrittely koetaan haastavaksi ei ole yllättävää, yhtä haastavaahan on määritellä myös käsite muotoilu tyhjentävästi. Arktinen muotoilu liitetään kuitenkin voimakkaasti arktiseen osaamiseen, arktiseen tutkimukseen, teolliseen kehittämiseen ja taideteolliseen perinteeseen, ja käsitteen kanssa rinnakkaisina koetaan esimerkiksi ilmaukset lappilainen ja pohjoinen muotoilu. Pohjoinen luonto näyttäytyy suuressa roolissa käsitteen määrittelyssä: luonto nähdään muotoilutoimintaa ohjaavana tekijänä paitsi esteettisyyden myös toiminnallisuuden näkökulmasta.

Vahvasti paikallisuuteen sitoutuvaan käsitteen määrittelyyn liittyy myös ristiriitaisuuksia. Kuvataiteen näkökulmasta alueellisuuteen perustuvan määritelmän ristiriitaisuutta ovat pohtineet Kide-lehden artikkelissa ”Työväline, voimavara vai hirttosilmukka” Tuija Hautala-Hirvioja ja Kalle Lampela: ”Mikä pohjoisen taiteen määritelmässä lopulta häiritsee? Ehkä vastauksen voi tiivistää sanapariin: Etelän taide. Sellaista määritelmää ei ole.”. Yhtä lailla pohjoiseen taide-, muotoilu- kuin käsityökeskusteluunkin  liitettävissä olevaan problematiikkaan kytkeytyy pelko tahattomasta marginalisoitumisesta, josta pyristellään pois jättämällä päätös arktinen -käsitteen alla työskentelemisestä jokaisen yksittäisen muotoilijan, käsityöläisen ja taiteilijan itse ratkaistavaksi.

Miten käsityöyrittäjä tai yrittäjyyttä harkitseva käsityöläinen, muotoilija ja taiteilija voi hyötyä arktisen muotoilun käsitteestä? Yhtenä vaihtoehtona on esimerkiksi pohjata oma, yrityksensä ja tuotteidensa tarina vahvaan, paikallisuuteen nojaavaan brändiin: arktinen muotoilu voidaan nähdä myös brändin rakentamisen kautta työkaluna alueellisen tunnettuuden kasvattamisessa. ”Arktisella alueella on vahva kansainvälinen, kulttuurinen ja poliittinen ulottuvuus. Arktinen muotoilu on osa tätä kansainvälistä keskustelua, jonka teemoina ovat kestävyys, alkuperäiset kulttuurit, elinkeinojen muutos ja kilpailukyky.” kirjoittavat Satu Miettinen ja Päivi Tahkokallio artikkelissaan ”Arktisesta muotoilusta kansainvälinen kilpailuetu”.

Arktinen muotoilu on kirjattu osaksi Suomen arktista strategiaa. Arktisen alueen taide- ja muotoilukoulutus on vahvasti kansainvälistä: The University of Arctic -verkoston alla toimii useita koulutusorganisaatioita esimerkiksi Suomesta, Islannista, Venäjältä, Kanadasta ja USA:sta (http://www.asadnetwork.org/; https://www.uarctic.org/). Näkyvin tapahtuma Suomessa arktiseen muotoiluun liittyen on vuosittainen Arctic Design Week Rovaniemellä, joka tänä vuonna järjestetään 18.3. – 24.3.2019.

Osallistumme Lapista käsin -hankkeen kanssa Arctic Design Weekille tarjoamallamme työpajalla ”Branding Local Creativity Towards Happier Tourism”. Työpajan tavoitteena on etsiä keinoja hyödyntää arktista muotoilua, taidetta ja käsityötä kulttuurisesti kestävän matkailun kehittämisessä. Työpaja on suunnattu käsityöntekijöille, muotoilijoille, taiteilijoille, matkailuyrittäjille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Työpaja järjestetään Lapin yliopistolla 20.3.2019 klo. 13.00. Ilmoittaudu Laura Laivamaalle (laura.laivamaa@ulapland.fi) viimeistään 15.3 mennessä. Tervetuloa mukaan!

 

Laura Laivamaa

Suunnittelija, Lapista käsin -hanke

Sisustus- ja tekstiilimuotoilija (TaM), teollinen muotoilija (TaM)

 

Lähteet:

Kivelä. P. (toim.) 2007. Davvehieibma – Pohjatuuli – North Wind. Duodji –saamenkäsityöstä muotoiluun –hanke. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. Sarja D. Opintojulkaisuja 12.

Laivamaa, L. 2018. Kaamoksen maasta. Näkökulmia arktiseen muotoiluun. Lapin yliopisto. Sisustus- ja tekstiilimuotoilun koulutusohjelma.

Laukkanen, M. 2013. Työväline, voimavara vai hirttosilmukka? Artikkeli Kide-lehdessä 1/2013. Kide. Lapin yliopiston yhteisölehti 1/2013. 10-15.

Miettinen, S., Laivamaa, L. & Alhonsuo, M. 2014. Designing Arctic Products and Services. Teoksessa T. Jokela & G. Coutts (toim.) Relate North 2014. Engagement, Art and Representation. Review on Arctic Sustainable Art and Design. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. 104-126.

Miettinen, S. & Tahkokallio, P. 2014. Arktisesta muotoilusta kansainvälinen kilpailuetu. Teoksessa S. Miettinen (toim.) Muotoiluajattelu. Helsinki: Teknologiainfo Teknova. 164-169.

Suomen arktinen strategia. 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2013. http://vnk.fi/documents/10616/334509/Arktinen+strategia+2013/fc8d6442-daa6-4e94-b774-84b863393977

Tahkokallio, P. (toim.) 2012. Arctic Design. Opening the Discussion. Publications of the Faculty of Art and Design of the University of Lapland. Series C. Overviews and Discussion 38. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

The Sámi Duodji certificate. 2019. http://www.saamicouncil.net/en/organization/ossodagat/kulturossodat/sami-duodji-certificate/

Feb 21

Täydennyskoulutuksen suunnittelutyöpajat starttasivat Rovaniemeltä

Lapista käsin -hankkeen täydennyskoulutus käynnistyy tulevana syksynä. Täydennyskoulutuksen sisällöt ja toteuttamistavat suunnitellaan yhdessä käsityöläisten kanssa palvelumuotoilutyöpajoissa. Ensimmäinen sisällönsuunnittelupaja pidettiin Rovaniemellä 20.2.2019. Paikalle oli saapunut kymmenen käsityöläistä ja käsityöyrittäjää. Työpajatilanne toimi oivana verkostoitumisen paikkana, saimme myös kuulla innostavia yrittäjätarinoita ja oppia toisiltamme.

Hanketyöntekijämme, projektipäällikkö Piia Kilpimaa ja projektisuunnittelijat Outi Kugapi ja Laura Laivamaa avasivat työpajan kertomalla hankkeen taustoista, sekä kuluneen syksyn ja vuodenvaihteen aikana tehdystä esiselvityksestä. Esiselvityksen tuloksia avaamme laajemmin omassa blogipostauksessa. Täydennyskoulutusohjelman suunnittelua lähdettiin Rovaniemen työpajassa tekemään kolmen eri tehtävän avulla.

Käsityöyrittäjyyden nykytilannetta osallistujat pääsivät tarkastelemaan SWOT-analyysin avulla: mitä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia näet käsityöyrittäjyydessä? Tehtävä toteutettiin pienryhmissä, ja purettiin yhdessä keskustellen. Käsityöyrittäjyyden vahvuuksina nähtiin muun muassa paikan tuntemus, tarinallisuus, läpinäkyvät tuotantoketjut, aitous, uniikkius, ekologisuus ja vastuullisuus, sekä ymmärtämys matkailun merkityksestä Lapin alueelle. Heikkouksiin ja uhkiin luettiin muun muassa yksin toimiminen, pienet verkostot ja pieni liiketoiminta, maantieteellisten etäisyyksien myötä tuleva toimijoiden hajallisuus, käsityön arvostuksen taso nykyhetkellä sekä työn henkilöityminen yksinyrittäjään: kuka korvaa yrittäjän työpanoksen esimerkiksi sairastapauksissa? Mahdollisuuksina puolestaan nähtiin ympäristötietoisuuden nousu ja tähän liittyen yhteisöllisyyden ja yhteistyön arvostaminen, käsityön tuottaminen elämyspalveluna, yrittäjän luovuus keinona löytää uusia tuote- ja palveluideoita, sekä mahdollisuus määritellä itse työnsä sisältö.

Tulevaisuuteen kurkistettiin skenaariotyöskentelyn keinoin: osallistujat loivat tarinat siitä, miten käsityöyritykset voisivat olla mukana matkailubisneksessä viiden vuoden kuluttua. Tehtävänanto mahdollisti ideoiden villin pulppuamisen, ja pienryhmissä visioitiinkin käsityö- ja matkailualan tiiviistä yhteistyöstä, jonka myötä esimerkiksi hotelleissa olisi käsityö- ja muotoilutuotteita tarjolla, matkanjärjestäjät tarjoaisivat tiloja käsityöläisille, jotka tuottaisivat ohjelmapalveluita, sekä käsityöläiskylästä, jonka tarjontaan kuuluisivat paitsi monipuolinen tuotevalikoima, myös erilaiset pajat, kurssit ja jopa majoittuminen.

Kolmantena tehtävänä osallistujat konkretisoivat skenaariotyöskentelyn aikana esille nousseita tarpeita: mitä oppia täydennyskoulutusohjelmasta tulisi saada, jotta päästäisiin kohti skenaariotyöskentelyssä pohdittuja tavoitteita? Pienryhmissä ideoitiin yhteistä täydennyskoulutuspolkua, ja kartoitettiin osallistujien toiveita koulutuksen teemoista, toteutustavoista, ajankohdista, kouluttajista sekä mahdollisista koulutuspaikoista. Valmis täydennyskoulutuspolku antoikin paljon konkreettisia työvälineitä täydennyskoulutuksen sisällön suunnitteluun.

Jotta hankkeemme palvelisi koko Lappia tehokkaasti, seuraavat täydennyskoulutuksen sisältötyöpajat järjestetään 9.4 klo. 13-16 Inarissa Sajoksessa, sekä 24.4 klo. 15-18 Äkäslompolossa Karilan Navettagalleriassa. Tule mukaan kertomaan omista toiveistasi ja ideoimaan yhdessä juuri sinua parhaiten palvelevaa täydennyskoulutusta! Lapista käsin -hanke näkyy myös Arctic Design Weekillä: järjestämme työpajan teemalla ”Building Local Creativity Towards Happier Tourism” 20.3.2019 klo.13.00 Lapin yliopistolla. Työpaja järjestetään taiteiden tiedekunnan tilassa F2059 (F-siipi, 2. krs).

Pajoihin voi ilmoittautua Laura Laivamaalle: laura.laivamaa@ulapland.fi / 044 4844334 (Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen työpajaa, Arctic Design Weekin työpajaan ilmoittautuminen viimeistään 15.3.2019). Ole nopea, paikkoja on rajoitetusti! Tervetuloa mukaan!

Aika ilmoittautua kevään täydennyskoulutusohjelman suunnittelutyöpajoihin!

 

Käsityöntekijä ja -yrittäjä, tule kehittämään kanssamme syksyllä 2019 käynnistyvää täydennyskoulutusohjelmaa innostaviin suunnittelutyöpajoihin!

 

Millaista osaamista sinä tarvitset saadaksesi käsityötuotteesi paremmin esille?
Miten asiakkaat löytävät sinut ja tuotteesi?

Tervetuloa suunnittelemaan täydennyskoulutusohjelmaa, joka voi tukea yritystoimintaasi esim. tuotteistamisen, hinnoittelun ja brändäyksen kehittämisen kautta, on innostava, kiinnostava ja johon on mahdollisimman helppo osallistua. Yhdessä keskustellen ja työskennellen suunnittelemme täydennyskoulutuksen sisältöjä, opiskelumuotoja ja pohdimme parhaita koulutuspaikkoja ja -aikoja.

Suunnittelutyöpajoja järjestetään kolmella paikkakunnalla kevään aikana. Voit ilmoittautua yhteen tai useampaan. Räätälöidään ja suunnitellaan yhdessä juuri sinulle sopiva täydennyskoulutusohjelma!

Suunnittelutyöpajojen aikataulut:
Rovaniemi 20.2.2019 klo 13 – 16 Lapin yliopisto (Yliopiston saunatilat)
Inari 9.4.2019 klo 13-16 Sajos
Ylläs 24.4.2019 klo 15-18 Karilan Navettagalleria

Lisätietoa ja ilmoittautuminen työpajoihin suunnittelija Laura Laivamaalle: laura.laivamaa@ulapland.fi / 0404844334. (Ilmoittaudu työpajaan viimeistään viikkoa ennen pajaa.)

Lämpimästi tervetuloa!

 

 

 

Puulusikkaprojektista mallia ohjelmapalvelun ideointiin

 

”Nostetaan eväsreput selkään ja lähdetään liikkeelle! […] Pian kajahtelevat kirveeniskut kertovat nuotiopuiden valmistelusta ja kohta ensimmäinen liekki lepattaa ja leviää sytykkeiden lomassa. Nuotion äärellä vaihdetaan kuulumisia ja suunnitellaan tulevaa. Nuotion pohjalle syntyneestä hiilloksesta poimitaan grillipihtien kanssa peukalon pään kokoinen punaisena hehkuva hiili, pidetään sitä puulusikan aihion päällä ja ryhdytään puhaltamaan hiileen siten, että sen hehku alkaa polttaa lusikalle pesää. Puhallamme porukalla kukin omaan hiileemme. Pian hiiltyneet kolot ovat riittävän syviä jatkotyöstettäväksi.”

Näin Antti Stöckell kuvaa metsäretkeä, jossa jokainen osallistuja on muotoillut nuotiohiilellä omaa puulusikkaa. Stöckkelin puulusikkaprojektin retket ovat olleet luontoretkiä, joihin liittyy liikunnan hyötyjen lisäksi metsän hyvinvointivaikutukset. Tällainen kiinnostus metsän hyvinvointivaikutuksiin lisääntyy maailmanlaajuisesti. Stöckell kuvailee, että merkittävä osa retkeilyn hyvinvointivaikutuksista muodostuu esteettisesti miellyttävästä ympäristöstä lähinäkymineen ja kaukomaisemineen. Metsä koetaan moniaistisesti ja kehollisesti toimien. Puukäsityön tekeminen metsäretkellä tukee toiminallista moniaistisuutta ja siten myös hyvinvointivaikutuksia.

Stöcell huomioi, että käsityö ilmiönä on kiinnostava pohdittaessa kulttuuriperinnön siirtymistä sukupolvelta toiselle. Perinteisesti käsitöitä on tehty välttämättömään tarpeeseen ja paikallisesti mutta nykyisin lähinnä harrastuksena verkostoituen jopa globaalisti toisten harrastajien kanssa. Käsityön tekemisen tavat ja syyt ovat muuttuneet. Myös esimerkiksi tulen käyttö puumateriaalin työstössä ja muotoilussa on vähentänyt. Puulusikkaprojektissa nuotio on luonut käsityöpiiriin viihtyisän ja elämyksellisen tilan yhdessäololle ja tarinoinnille.

Stöckell on kysynyt retkillä mukana olleilta, miltä omin käsin tekeminen tuntuu, millaisia tunnelmia ja kokemuksia työskentelyyn, työvälineisiin ja materiaaleihin liittyy ja millaista on käyttää tai katsella itse tehtyä ja mitä merkityksiä he liittävät itse tehtyyn. Vastaukset ovat olleet muun muassa tällaisia:

  • Se on niin moniaistista tekemistä ja läsnäoloa.
  • Tein ite! Ja se onnellisuus on niin vilpitöntä.
  • Aina tehdessä haaveilen valmiista työstä, jota pääsee käyttämään.
  • Itse tehtyyn liittyy käytön lisäksi tunteet ja muistot valmistuksesta.

Vastanneille tärkeä motiivi tehdä käsitöitä on tekemisen kehollisuuteen ja moniaistisuuteen liittyvä mielihyvä. Tekemisen äärellä koetaan intensiivistä läsnäoloa ja iloa taitojen kehittymisestä.

 

Pohdin, voisiko tällaisesta työtavasta johtaa elämyksellisen ohjelmapalvelun käsityö- ja luontomatkailuun. Eräopas tai käsityöläinen veisi pienen ryhmän matkailijoita metsään tekemään puulusikoita. Samalla keskusteltaisiin perinteistä, käsitöiden tekemisestä tai yleensä suomalaisesta tai lappilaisesta kulttuurista. Tällaista luonto- ja käsityömatkailupalvelua voisi markkinoina hyvinvointimatkailuna.

 

Taiteen tohtori Maria Huhmarniemi, Lapista käsin -hankkeen asiantuntija

 

Antti Stöckkel on julkaissut puulusikkaprojektinsa kuvauksen englanniksi kirjassa Relate North: Practising Place, Heritage, Art & Design for Creative Communities. Lapin yliopistokustannus julkaisi kirjan vuoden 2018 lopussa.

 

 

 

Jan 16

Ideoita, esimerkkejä ja uusia ajatuksia benchmark-matkoilta

Ahkerimmat some-seuraajistamme ovat väistämättä havainneet, että reissasimme viime syksynä useampaan eri kohteeseen. Näille matkoille on ollut selkeä syy: olemme halunneet kartoittaa käsityömatkailun tilaa myös Suomen rajojen ulkopuolella ja hankkia matkoilta uusia ideoita, esimerkkejä ja ajatuksia. Matkojen varsilta heränneistä ideoista tullaan ammentamaan sisältöjä syksyllä 2019 alkavaan Lapista käsin -täydennyskoulutukseen.

Ensimmäiseksi benchmark-matkakohteeksi valikoitui Skotlanti. Matkan tavoitteena oli tutustua Skotlannissa toteutettuihin käsityömatkailukohteisiin, taidekoulutusta tarjoaviin yliopistoihin, Loch Ness Knit Festiin ja kaikkeen mitä matkan varrelta sattuikaan löytymään. Matkan aikana kerättiin tietoa, esimerkkejä ja ideoita kehittää kulttuurimatkailua Lapissa paikallisuuteen ja kulttuuriperintöön ohjautuen, toisin sanoen kulttuurisesti kestävällä tavalla. Matka suunniteltiin niin, että sen varrelle asettui pienempiä ja suurempia matkakohteita, kyliä ja kaupunkeja, isoja nähtävyyksiä ja enemmän piilossa olevia kohteita, joihin oli jopa vaikea löytää. Matkan varrelta löytyi käsityöpajoja, suklaatehtaita, yleisölle aina avoimia ulkoilmamuseoita ja -kohteita, muita museoita ja (taide)näyttelyitä, Loch Ness Knit fest, viskitislaamoja ja tapaamisia yliopistoihmisten sekä muiden alalla toimivien kanssa.

Teimme Skotlannissa ns. rengasmatkan. Matkan aikana kilometrejä kertyi noin 1200 (väärällä puolella ajettuna), mutta kaikki kilometrit olivat sen arvoisia.

Paikkaan perustuvia matkamuistoja, hyvä idea Lappiinkin!

Loch Ness knit fest toivotti meidät näin lämpimästi tervetulleiksi!

Välillä oltiin vähän eksyksissäkin…

Toinen kohde oli Viro, tarkemmin sanottuna Tallinna ja Tartto. Syy lähteä Viroon käsityömatkalle oli selkeä. Olemme kuulleet Viron käsityökohteista paljon kaikkea hyvää, sekä Viron käsityökulttuuri elää uutta kukoistuskauttaan. Tartto on kasvava ja kehittyvä matkailukohde ja erikoistunut myös käsityön koulutukseen yliopistotasolla. Varsinainen käsityön laitos sijaitsee Viljandissa, mutta Tarttoon on perustettu kaksi vuotta sitten erillinen haarakonttori tarkoituksena tuoda käsityön opiskelu lähemmäs myös muita tiedekuntia. Tartossa ja Viljandissa järjestetään mm. käsityömatkailuun liittyviä tapahtumia (esim. Hansafestivaali ja Craft Camp). Syy, miksi halusimme käydä tällä vierailulla juuri joulukuussa, olivat Tarton joulumarkkinat, joita mainostettiin Internetissä aika voimakkaasti. Tallinnassa halusimme vierailla vertailun vuoksi myös joulumarkkinoilla, tavata paikallisten Eesti Käsitöö -yhdistykseen sekä tutustua paikalliseen Taideyliopistoon, Estonian Kunstakademiaan (EKA).

Tarton suunnitelmia

Virolaista käsityötä

Tallinnasta löytyi todella paljon erilaisia keramiikkapajoja ja -myymälöitä

 

Telliskivi Loomelinnak oli meille molemmille uusi tuttavuus, mutta ei varmasti jää viimeiseksi kerraksi alueella. Suosittelemme paikkaa lämmöllä kaikille Tallinnan kävijöille!

 

Kevään ja kesän aikana tulemme tutustumaan vielä Savonlinnaan Craft & Design -yritysverkoston kohteisiin ja Fiskars Villagen ihaniin putiikkeihin ja erilaisiin palveluihin.

Jo tehtyjen benchmark-matkojen aikana tapahtui paljon erilaisia oivalluksia ja ideoita. Benchmark-matkat tarjoavat oivallisen tilaisuuden uuden oppimiseen, sillä asioita tulee katsottua matkan aikana aivan eri silmin kuin ns. tavallisen lomamatkustamisen aikana. Olemmekin koonneet benchmark-matkoistamme  useita tekstejä, joita julkaisemme pitkin kevättä. Toivomme näiden tekstien tarjoavan uusia ideoita ja inspiraatiota lukijoillemme, sitä matkat tarjosivat nimittäin meille. Tekstit tulevat jatkossa löytymään benchmark-kategorian alta.

Jan 10

Käsityömatkailun määrittelyä

Jotta käsityömatkailun käsitteeseen pääsee paremmin kiinni, pitää heti ensi alkuun pohtia mihin matkailun tyyppiin käsityömatkailu liittyy. Käsityöt ovat osa kulttuurimatkailua, ja myös Visit Finland mainitsee käsityöt osana kulttuurimatkailun kehittämisstrategiaa.

”Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä tai osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama; historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyylit, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinoissa.”  (Visit Finland: Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia, 2014)

Kulttuurimatkailun tavoitteena on siis luoda elämyksiä ja mahdollisuuksia tutustua eri kulttuureihin, oppia niistä tai osallistua niihin. Käsityöt nähdään yhtenä osana tätä kokonaisuutta, muita ovat mm. ruokamatkailu, uskonnot, taiteet, museot ja niin edelleen. Näistä esimerkiksi ruokamatkailu on saavuttanut suosiotaan viime vuosina, katso esimerkiksi Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin toteuttama Lappilaisia makuelämyksiä matkailijalle – lähiruokaa lautaselle -hankkeen loppuraportti sekä  Visit Finlandin ispiroiva Hungry for Finland -sivusto.

Käsityömatkailun voidaan luokitella jakaantuvan neljään eri alakategoriaan, kuten Pitkänen mainitsee vuonna 2005 julkaistussa Käsityö – Yrittäjyys – Hyvinvointi, Uusia liiketoimintapolkuja -teoksessa. Näitä ovat 1) käsityöt matkamuistona, 2) vierailut gallerioissa tutustuen käsityötuotteisiin, 3) käsityönäytösten katselu ja 4) osallistuminen paikallisten järjestämille käsityökursseille.

 

Käsityömatkailu tarjoaakin tekemistä, näkemistä ja kokemista kaikille aisteille. Tämän hankkeen aikana tulemme keskittymään kaikkiin näihin ulottuvuuksiin useiden eri yrittäjien kanssa kehittäen uusia matkamuistoja, tekemistä niin matkailijoille kuin paikallisille, uuden oppimista ja paikalliskulttuuriin tutustumista uusin keinoin!