Ylitornio on kehittänyt aistihuone- ja viriketoimintaa

Keväiset terveiset Ylitorniolta! Olen Emilia, viimeisen vuoden geronomiopiskelija Lapin ammattikorkeakoulusta. Syyskuussa 2020 aloitin työt TYÖHYVE-hankkeeseen osallistuvassa Ylitornion kunnan yksikössä tehtävänäni kehittämisprosessin eteenpäin vieminen. Tässä blogikirjoituksessa kerron teille siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi hankkeen vauhdittamana.

Heinäkuussa 2020 vanhuspalvelulakiin tulleella henkilöstömitoitusta koskevalla muutoksella pyritään parantamaan asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistamalla hoivatyötä tekevän henkilöstön riittävyys. Uuden mitoituksen myötä hoitajia on enemmän, mikä antaa mahdollisuuden päivittää vanhoja ja luoda uusia toimintatapoja hoito- ja vanhustyössä. Lain myötä välitön ja välillinen työ erotetaan toisistaan, mikä antaa paremmat mahdollisuudet kohdata ikäihmiset aktiivisina toimijoina, ja osana yhteisöä. Työyhteisölle tilanne saattaa aiheuttaa hämmennystä ja voi olla vaikea keksiä toimintaa ikäihmisten kanssa, sillä aiemmin kiireen koettiin vievän aikaa asiakaskohtaamisilta. Ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää yhdessä oleminen ja tekeminen. Ryhmätoiminta onkin mitä parhainta ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. Kuuluminen johonkin ryhmään vähentää yksinäisyyttä ja antaa ikääntyneille kokemuksia, elämyksiä ja vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen on tärkeää kaikille ikäihmisille. Olen pyrkinyt helpottamaan viriketoiminnan aloittamista kokoamalla hoitajille virikekansion. Kansioon olen koonnut esimerkiksi YouTubesta jumppavideoita ja Mielenterveys ry:n Myönteisen muistelun korttien käyttötapoja, erilaisia askartelu- ja käsityöohjeita sekä pelejä.

Alkusyksystä aloin suunnitella yksikköön aistihuonetta eli tilaa, jossa pyritään aktivoimaan aisteja. Aktivointiin voidaan hyödyntää muun muassa erilaisia visuaalisia ratkaisuja, ääniä sekä liikettä. Halusin luoda vaaleasävyisen aistihuoneen, jonka ajatuksena on asukkaan huomion keskittyminen rauhoittumiseen ja aistien aktivoitumiseen. Tarkoituksena on huomioida asukkaat yksilöllisesti. Saimme aistihuoneen valmiiksi juuri ennen joulua ja se onkin jo todettu hyväksi. Se on herättänyt suuria tunteita ja sen avulla on päästy käymään paikoissa, joihin ikäihmisillä ei muuten enää olisi mahdollisuutta päästä. Aistihuoneessa olemme muun muassa kuunnelleet musiikkia ja ”käyneet retkillä”.

Kuva aistihuoneesta

Kuva: Alasalmi, Emilia. Kuvan käyttöön on lupa.

Loppuvuodesta saimme kokeiluun sekä Kardemummo Oy:n virikepalvelu HILDAn, että Sentina Oy:n digitaalisen äänipalvelun ja menetelmän Sävelsirkun. Uusimpana tulokkaana olemme saaneet hankkeen kautta kokeiluun musiikkiterapeutti Ilpo Ikäheimon luoman Selkolaulukirja –palvelun. Selkolaulukirja –palvelu on verkkopalvelu, joka on käytettävissä kaikissa laitteissa, joissa on internetyhteys. Palvelussa voi kuunnella 306 laulua pelkällä säestyksellä tai esilaulun kanssa. Lisäksi palvelussa on mahdollisuus seurata sanoja ja sointumerkkejä tai esimerkiksi tulostaa ne. Emme ole vielä keränneet kokemuksia palvelusta, mutta olemme jo huomanneet, että laulut on selkeämmin esitetty, jonka myötä myös ikäihmiset tunnistivat laulut ja innostuivat laulamaan!

Tämän vuoden alussa olemme kirkastaneet omahoitajan työnkuvaa. Olemme ottaneet kokeiluun uuden käytännön, jonka mukaan kerran kolmen viikon listassa annetaan aikaa omalle asukkaalle noin 1-2 tuntia. Tällöin soitetaan kuulumisia omaisille, vietetään aikaa asukkaan kanssa, ollaan läsnä ja tuetaan myös omaisia toimimaan asukkaan kanssa. On tärkeä muistaa, että asukas on hoidon ja toiminnan keskiössä. Omahoitaja on asukkaan luottohenkilö sekä yhteyshenkilö omaisten, asukkaan ja talon välillä.

Olemme muutosten äärellä, etenkin koronapandemian myötä. Haluan kiittää työyhteisöäni siitä, että minut ja ideani on otettu hyvin vastaan! Otetaan jatkossakin vastaan uusia ideoita ja vinkkejä, kokeillaan uusia toimintatapoja ja mennään eteenpäin avoimin mielin!

Pysytään terveinä, mukavaa kevättä!

Emilia Alasalmi