Johdanto
Uudessa iäkkäiden ihmisten palvelujen laatusuosituksessa nostetaan esiin ennaltaehkäisy ja kuntoutustarpeen arviointi sekä ikääntyneiden osallisuuden vahvistaminen kuntoutustarpeen tunnistamisessa. Lisäksi suosituksessa korostetaan, että kuntoutustarpeen arviointi ja tarpeellinen kuntoutumisen tuki on turvattava kaikissa toimintaympäristöissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 35-36). Nykytilanne erityisesti ympärivuorokautisissa palveluissa on kuitenkin varsin huolestuttava, sillä Edgren ym. (2024) havaitsivat, että vain noin puolet (51 %) ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista osallistui oman palvelutarpeen arviointinsa tekemiseen.
Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden kansalaisten määrä lisääntyy 78 % vuodesta 2025 vuoteen 2070 (Tilastokeskus). Väestön ikääntymisen myötä riski toimintakyvyn heikkenemiselle lisääntyy (Lotvonen ym. 2017). Ennaltaehkäisevillä toimintakykyä ylläpitävillä ja edistävillä toimilla sekä oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan vähentää toimintakyvyn heikkenemisen aiheuttamia rajoitteita yksilön arjessa (Chou ym. 2012; Lotvonen ym. 2017) sekä tukea itsenäistä ja aktiivista vanhuutta.
Iäkkäät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja näin myös heidän kuntoutustarpeensa ovat moninaisia. Iäkkäiden toimintakykyä uhkaavat aistien heikentyminen, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, COPD, diabetes, masennus ja muistisairaudet (WHO 2024). Näistä etenkin muistisairauksien määrän ennustetaan lisääntyvän merkittävästi tulevaisuudessa (Livingston ym. 2024). Suomessa on diagnosoitu muistisairaus arviolta yli 150 000 henkilöllä ja vuosittainen sairastuvuus on lähes 23 000, joista reilut 8 000 on työikäisiä (Roitto ym. 2024; Muistiliitto 2024). Etenevät muistisairaudet ovat yksi merkittävä haaste niin yksilöllisesti, kansanterveydellisesti kuin taloudellisestikin tarkasteltuna, mutta sairauden riskitekijöihin vaikuttaviin syihin panostamalla sairauden ilmaantuvuuteen on mahdollista vaikuttaa (Roitto ym. 2024). Erityisesti elinympäristö vaikuttaa siihen, miten ja missä laajuudessa iäkäs kokee toimintarajoitteensa, sairautensa tai vammaisuutensa (WHO 2011). Monitieteistä ja -näkökulmaista tutkimusta tarvitaan, jotta pystytään hyödyntämään vaikuttavaa ja oikein suunnattua hoitoa ja kuntoutusta ikääntyvän väestön toimintakyvyn turvaamiseksi.
Gerontologisen kuntoutuksen tutkimuksen nykytilanne
Tällä hetkellä käynnissä oleva näkökulman muutos lääketieteellisestä ja sairausperusteisesta ajattelusta toimintakyvyn ja osallisuuden sekä ennaltaehkäisyn tarkasteluun haastaa myös tutkijoita tarkastelemaan kuntoutusta uudella tavalla (Salminen ym. 2022). Miten voidaan osoittaa kuntoutuksen vaikuttavuutta silloin, kun se keskittyy ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn heikkenemisen hidastamiseen tai estämiseen? Gerontologinen kuntoutus ja sen tutkiminen vaatiikin hyvin monialaista näkökulmaa, jossa pystytään huomioimaan koko elämänkirjo samanaikaisesti. Tähän ohjaa myös Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin (KunFo) laatimat kuntoutuksen tutkimuksen toimenpidesuositukset, joissa kannustetaan luomaan kuntoutuksen ja kuntoutumisen ilmiöitä laaja-alaisesti tarkastelevia monitieteisiä tutkimusasetelmia sekä suosimaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa (Melkas ym. 2023, 116).
Iäkkäiden ihmisten kuntoutus, eli toimintakyvyn ja aktiivisen elämän ylläpitämiseen ja edistämiseen tähtäävä suunnitelmallinen toiminta, jää usein huomiotta ja jopa 86 % kotihoidon asiakkaista ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta (Edgren ym. 2024). Määrä on erittäin huolestuttava. Tämän lisäksi kotihoidon palvelujen ulkopuolella asuu suuri määrä iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat kaikkien palvelujen, myös kuntoutuspalvelujen, ulkopuolella. Näistä iäkkäistä ihmisistä suurin osa elää täysin tavallista aikuisen ihmisen elämää ilman suurempia toimintakyvyn rajoitteita tai vaikeuksia, mutta siitä huolimatta he hyötyisivät toimintakyvyn edistämisestä sekä aktiivista elämää tukevista ennaltaehkäisevistä toimista. Sen lisäksi, että kuntoutusvaje ikääntyvien ihmisten palveluissa on selkeästi osoitettavissa, myös ikääntyneiden kuntoutukseen keskittyvää tutkimusta tehdään Suomessa verrattain vähän (Melkas ym. 2023, 113).
Korkea ikä on monien sairauksien riskitekijä, mutta ei automaattisesti tarkoita sairautta tai toimintakyvyn heikkenemistä. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että yli 75-vuotiailla suomalaisilla on vähemmän masennusoireita, parempi maksimaalinen fyysinen suorituskyky sekä parempi kognitiivinen toimintakyky verrattuna aiempiin ikäkohortteihin (Koivunen ym. 2021; Munukka ym. 2021; Kekäläinen ym. 2024). Myös ennaltaehkäisyyn liittyen on saatu uutta tutkimusnäyttöä muun muassa havaitsemalla, että elintapaohjauksella voidaan vähentää gerastenian eli vanhuuden haurastumisen ensimmäisiä merkkejä (Kyrönlahti ym. 2024; Saarela ym. 2025).
Gerontologisen kuntoutuksen tutkimukseen panostamalla pystytäänkin tunnistamaan niitä mekanismeja, joilla voidaan tukea toimintakykyistä ja hyvää vanhenemista. Erityisen tärkeää on rakentaa monitieteisiä ja monialaisia tutkimusasetelmia, mikä ei aina kuitenkaan ole välttämättä helppoa. Tässä yhteistyössä kuntoutuksen verkostot voivat kuitenkin tarjota erinomaisia mahdollisuuksia ja foorumeita tutkimuksen kehittämiseksi ja laajojen monitieteisten asetelmien luomiseksi.
Korkeakoulut tiivistävät yhteistyötä yhteisessä kuntoutuksen verkostossa
Suomessa on rakentunut ammattikorkeakoulujen Osaamista kuntoutukseen (OsKu) -verkosto ja yliopistojen Monitietieteinen kuntoutuksen verkosto (MOKUVE) (Lällä ym. 2023). Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat päättäneet tiivistää yhteistyötä kuntoutuksen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä perustamalla yhteisen Finnish Universities Network for Rehabilitation (FiRe) -verkoston. FiRe-verkostossa yhdistyy OsKu -verkostosta tuleva vahva osaamisen ja jatkuvan oppimisen kehittäminen sekä MOKUVE-verkoston kuntoutuksen tutkimuksen kehittäminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus.
MOKUVE-verkostossa perustettu tohtorityöryhmä jatkaa toimintaansa FiRe-verkostossa. Tohtorityöryhmä edistää kuntoutuksen tohtorikoulutusta ja tukee eri yliopistoissa väitöstutkimusta tekeviä tutkijoita ja heidän ohjaajiaan. Alkuvuodesta 2024 tohtorityöryhmä toteutti sähköisen kyselyn, jolla kartoitettiin kuntoutuksen väitöskirjatutkimuksen nykytilaa. Kyselyyn saatiin yhteensä 72 vastausta. Vastaajista 79 % (n=57) oli väitöskirjatutkijoita ja 20 % (n=14) oli väitöskirjaohjaajia. Eniten vastaajia väitöskirjatutkijoista oli Jyväskylän ja Tampereen yliopistosta, mutta kaikkineen kahdeksasta eri yliopistosta oli vastaajia. Lisäksi aiemmin tehdyn selvityksen mukaan on havaittu, että kuntoutukseen liittyvää väitöstutkimusta tehdään hyvin monen eri tiedekunnan alla aina terveystieteistä, valtiotieteisiin ja tekniikkaan (OKM & STM 2021). Kyselyyn vastanneista työpaikan ilmoitti 37 vastaajaa, joista suurin osa työskenteli muualla kuin yliopistoissa. Tämä saattaakin heijastella nykytilannetta, jossa väitöskirjatutkijoiden paikkoja on niukasti ja väitöstutkimusta tehdään oman työn ohella tai osana jonkin muun organisaation kuin yliopistojen tutkimustoimintaa.
Kyselyn perusteella ikääntyvien henkilöiden kuntoutuksen tutkimus oli toiseksi yleisin väitöstutkimuksen kohderyhmä työikäisten kuntoutuksen jälkeen. Käynnissä oli 22 väitöstutkimusta, joissa tutkitaan ikääntyvien henkilöiden kuntoutusta eri näkökulmista. Osana tohtorityöryhmän toimintaa on perustettu syksyn 2024 aikana väitöskirjatutkijoiden teemaryhmät, joista yhdessä keskitytään ikääntyvien henkilöiden kuntoutuksen tutkimukseen. Teemaryhmän tavoitteena on tukea väitöskirjatutkijoiden verkostoitumista ja tukea väitöskirjaprosessia etenkin yliopistoyhteisöjen tai tutkimusryhmien ulkopuolella väitöstutkimusta tekeville. Teemaryhmät eivät kuitenkaan korvaa laadukasta väitöskirjaohjausta ja ohjaajien tukea, mutta saattavat auttaa antamalla vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. FiRe-verkosto järjestäytyy alkuvuoden 2025 aikana, jonka jälkeen yhteistyötä lähdetään rakentamaan yhdessä myös gerontologisen tutkimuksen ja koulutuksen teemoihin liittyen. Mukaan verkoston toimintaan ja tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Verkosto on myös mielellään mukana uusissa yhteistyöavauksissa. Lisätietoja verkoston toiminnasta, työryhmistä ja tapahtumista löytyy verkkosivuilta www.tulevaisuudenkuntoutus.fi/Fire.
Merja Rantakokko, TtT, apulaisprofessori,Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), ja Keski-Suomen hyvinvointialue.
Heidi Siira, TtT, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, GeroNursing Centre
Kaisa Lällä, FM, TtM, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kuntoutus- ja sosiaalialan instituutti
Lähteet:
Chou, C., Hwang, C. & Wu, Y. (2012). Effects of exercise on physical function, daily living activities and quality of life in frail older adults a meta-analysis. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation, 93(2), 237–244. Doi:0.1016/j.apmr.2011.08.042.
Edgren, J., Penttinen, L., Mäkelä, M., Asikainen, J., Gerasin, A., & Havulinna, S. (2021). Ikääntyneen asiakkaan kuntoutumisen voimavarat jäävät usein hyödyntämättä. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-703-6.
Gutenbrunner C, Stievano A, Nugraha B, Stewart D, Catton H. (2022). Nursing – a core element of rehabilitation. Int Nurs Rev. 69(1):13-19. doi: 10.1111/inr.12661.
Kekäläinen, T., Koivunen, K., Pynnönen, K., Portegijs, E., & Taina Rantanen (2024). Cohort Differences in Depressive Symptoms and Life Satisfaction in 75- and 80-Year-Olds: A Comparison of Two Cohorts 28 Years Apart. Journal of aging and health, 36(1-2), 3–13. https://doi.org/10.1177/08982643231164739.
Koivunen, K., Sillanpää, E., Munukka, M., Portegijs, E., & Rantanen, T. (2021). Cohort Differences in Maximal Physical Performance: A Comparison of 75- and 80-Year-Old Men and Women Born 28 Years Apart. The journals of gerontology. Series A, Biological sciences and medical sciences, 76(7), 1251–1259. https://doi.org/10.1093/gerona/glaa224.
Kyrönlahti, S., Lehtisalo, J., Ngandu, T., Kivipelto, M., Strandberg, T., Antikainen, R., Laatikainen, T., Soininen, H., Tuomilehto, J., Havulinna, S., & Kulmala, J. (2024). Cognition, Depression, Pain, and Exercise Motives as Predictors of Longitudinal Profiles of Physical Activity During a Seven-Year Follow-Up Among Older Adults. Scandinavian journal of medicine & science in sports, 34(12), e14777. https://doi.org/10.1111/sms.14777.
Livingston, G. ym. (2024). Dementia prevention, intervention, and care: 2024 report of the Lancet standing Commission. The Lancet, 404(10452): 572 – 628.
Lotvonen, S., Kyngäs, H., Bloigu, R., & Elo, S. (2018). Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden mitattu ja itsearvioitu fyysinen toimintakyky 3 ja 12 kuukautta muuton jälkeen. Hoitotiede, 30(1), 27–40. https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/36732/isbn978-952-62-2296-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Lällä, K., Niskanen, E., Rantakokko, M., Sakari, R., Vuoskoski, P., & Hautala, A. (2023). Yliopistojen monitieteisen kuntoutuksen verkosto (MOKUVE) vahvistaa kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä. Kuntoutus. 46(2), 53-57. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.130992
Melkas S., Heinon, A., Hiekkala, S., Karhula, M., Kuitunen, S., Nenonen, M., Pekkonen, M., Rantakokko, M., Saltychev M., Seppänen-Järvelä, R., Shemeikka, R., & Stenberg, J-H. (2023). Ehdotus kuntoutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiostrategiaksi. Teoksessa: Salminen, A-L. & Töytäri, A. (toim.) Kuntoutuksen koulutus ja tutkimus : Asiantuntijafoorumin näkökulmia koulutuksen kehittämiseen ja ehdotus kuntoutuksen tutkimuksen strategiaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:64, 104-128. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-898-7.
Munukka, M., Koivunen, K., von Bonsdorff, M., Sipilä, S., Portegijs, E., Ruoppila, I., & Rantanen, T. (2021). Birth cohort differences in cognitive performance in 75- and 80-year-olds: a comparison of two cohorts over 28 years. Aging clinical and experimental research, 33(1), 57–65. https://doi.org/10.1007/s40520-020-01702-0.
OKM & STM (2021). Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi. Kuntoutuksen tutkimuksen tilannekuva. Väliraportti. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/90d774f1-6f16-4b5f-881b-709dac418d75/93a6ae82-41b7-4e1f-af5a-a8a22fb4c5f7/RAPORTTI_20220119055024.pdf.
Roitto, H-M., Lindell, E., Koskinen, S., Sarnola, K., Koponen, P. & Ngandu, T. (2024). Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016-2021. Duodecim 140, 411-419. https://www.duodecimlehti.fi/duo18137.
Salminen, A-L., Järvikoski, A., & Härkäpää, K. (2022). Teoriat, viitekehykset ja mallit kuntoutusta ohjaamassa. Teoksessa: Autti-Rämö, I., Melkas, S., Rajavaara, M., Salminen, A., Aalto, A., Seppälä, O., . . . Teperi, A. (2022). Kuntoutuminen (2., uudistettu painos.). Kustannus Oy Duodecim.
Saarela, L., Lehtisalo, J., Ngandu, T., Kyrönlahti, S., Havulinna, S., Strandberg, T., Levälahti, E., Antikainen, R., Soininen, H., Tuomilehto, J., Laatikainen, T., Kivipelto, M., & Kulmala, J. (2025). Effects of multidomain lifestyle intervention on frailty among older men and women – a secondary analysis of a randomized clinical trial. Annals of medicine, 57(1), 2446699. https://doi.org/10.1080/07853890.2024.2446699.
Sosiaali- ja terveysministeriö, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, & Suomen Kuntaliitto. (2024). Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5436-6.
Tilastokeskus (n.d). https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaenn/statfin_vaenn_pxt_128t.px/table/tableViewLayout1/.
World Health Organization. (2011). World report on disability. https://www.who.int/publications/i/item/9789241564182.
Recent Comments