Maija Korpi teki YAMK opinnäytetyönsä Työhyve -hankkeen teemaan hyvin linkittyen. Julkaisemmekin tässä vinkkinä työvuorosuunnittelun kehittämisestä kiinnostuneille tästä opinnäytetyöstä laaditun lyhennelmän. Alta löytyy lisäksi linkki opinnäytetyöhön, joka on vapaasti saatavilla Theseus -tietokannassa. Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyöt noudattelevat pääosin menetelmällisesti työelämän tutkivaa kehittämistä ja usein niissä käytetään erilaisia osallistavia menetelmiä, kuten Maijan opinnäytetyössä.
Korven (2020) opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää osallistavilla menetelmillä työvuorosuunnittelua kotihoidossa. Tavoitteena oli parantaa työhyvinvointia ottamalla henkilökunta mukaan työvuorosuunnittelun kehittämiseen työyhteisössä. Käytännössä uudistettiin työvuorosuunnittelua näyttöön perustuvan tiedon avulla niin, että se lisäsi työvuorosuunnittelun merkitystä työhyvinvoinnin osatekijänä. Opinnäytetyössä perehdyttiin teoreettisesti työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, jossa keskityttiin henkilöstön johtamiseen, yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönottoon ja sen merkitykseen työhyvinvointiin. Työntekijän osallistumista omaan työvuorosuunnitteluunsa kutsutaan yhteisölliseksi työvuorosuunnitteluksi eli työaika-autonomiaksi. Työelämässä tarvitaan uusia työskentelytapoja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi, työpaikan toiminnot työn ja muun elämän yhteensovittamisen parantamiseksi vaikuttavat myönteisesti sekä työntekijän hyvinvointiin että työpaikan toimintaan.
Opinnäytetyö sisälsi kaksi vaihetta, ensimmäisessä vaiheessa työntekijät osallistuivat muokkaamaan kiertäviä työvuoropohjia sekä keskustelemaan työvuorosuunnittelun kehittämisestä yhteisölliseksi. Toisessa vaiheessa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun pilotointivaihe toteutettiin Demingin mallin mukaisesti. Ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin työpajassa Learning café -menetelmää käyttäen ja toisen vaiheen aineisto sähköisellä kyselyllä. Aineistot analysoitiin laadullista sekä määrällistä menetelmää hyödyntäen.
Työvuorosuunnittelun osallistava kehittäminen koettiin hyväksi kehittämisen menetelmäksi Tornion kotihoidossa. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu linkittyi positiivisesti työhyvinvointiin ja sillä oli yhteys työssä jaksamiseen. Näyttöön perustuvaa tietoa voitiin hyödyntää yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönotossa. Yhteisöllistä työvuorosuunnittelua ohjasivat yhteisesti sovitut pelisäännöt sekä muut reunaehdot.
Kokonaisvaltaista työhyvinvointia voidaan parantaa, kun lisätään työntekijöiden mahdollisuutta osallistua työyhteisön kehittämiseen vuorovaikutteisesti toisten työntekijöiden kanssa. Osallistujat kokivat, että osallistamisella oli vaikutusta toimintaan, he kokivat sen merkitykselliseksi ja vaikuttavan työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä terveyden edistämiseen. Osallisuudella oli yhteyksiä myös työntekijän omaan osaamiseen ja sen kautta toiminnan parantamiseen sekä työyhteisön kehittämiseen.
Osallisuus vaikutti arvojen mukaiseen toimintaan työyhteisössä, sillä oli vaikutusta sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon sekä yhteistyöhön. Osallistujat kokivat merkitykselliseksi mahdollisuuden työn sekä muun elämän yhteen sovittamisen ja omiin työvuoroihin vaikuttamisen. Myös tulevaisuuden henkilöstön työkykyä parannetaan osallisuuden, yhteistyön ja luottamuksen kautta sekä hyödynnetään kehittämisessä näyttöön perustuvaa tietoa ja työntekijöiden käytännön osaamista.
Lähde: Korpi, M. (2020). Työvuorosuunnittelun osallistava kehittäminen Tornion kotihoidossa. Opinnäytetyö, terveyden edistäminen, ylempi AMK, Lapin ammattikorkeakoulu
Recent Comments