Digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen ikäihmisten kuntoutumista edistävässä toiminnassa lisääntyy koko ajan. Tarvitaan osaamista digimuutosprosessin johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen sekä rohkeutta ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja. GeroDigiLead –hankkeessa tuotettu verkkokoulutus vahvistaa tätä osaamista ja innostaa lähiesihenlilöitä kehittämistyöhön.
Johdanto
Vanhuspalvelulaissa, palveluiden laatusuosituksessa sekä ikääntyneiden palveluita linjaavissa strategioissa nostetaan esille aktiivinen ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen iäkkäiden toimintakyvyn edistämisessä (STM 2024, STM 2020, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn… 980/2012). Aktiivista ja toimintakykyistä ikääntymistä tuetaan kuntoutumista edistävällä toiminnalla, joka perustuu monialaiseen toimintakyvyn arviointiin ja yksilöllisiin kuntoutumista tukeviin tavoitteisiin sekä tavoitteiden mukaiseen suunnitelmaan ja toiminnan toteuttamiseen. Kuntoutumista edistävällä toiminnalla tuetaan ja edistetään iäkkään liikuntakykyä ja omatoimisuutta päivittäisissä toiminnoissa. (Siira ym 2021.) Kuntoutumista edistävän toiminnan toteuttaminen edellyttää monialaista osaamista toimintakyvystä, toimintakyvyn arvioinnista ja toimintakykyä tukevista menetelmistä. Lisäksi on tärkeää osata hyödyntää digitaalisiaja teknologisia ratkaisuja kuntoutumista edistävän toiminnan toteuttamisessa, koska niiden käyttö lisääntyy koko ajan. Osaamisen lisäksi kuntoutumista edistävän toiminnan toteuttamisessa tarvitaan kärsivällisyyttä, kokemusta ja luovuutta. (Elo, Eloranta ja Katajapuu 2022.)
Kuntoutumista edistävä toiminta tulee olla koko työyhteisön yhteinen tapa toteuttaa hoiva- ja hoitotyötä (Siira ym 2021, Stenman 2020). Esihenkilöllä on tärkeä rooli työyhteisön kuntouttavan toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa sekä digitalisaation hyödyntämisessä sen tukena. Esihenkilöillä tulee olla osaamista iäkkäiden kuntouttavasta toiminnasta ja sen toteutuksessa hyödynnettävistä digitaalista sovelluksista, jotta he voivat tuloksellisesti johtaa työyhteisönsä kuntoutumista edistävä toimintaa. Esihenkilöllä on tärkeää olla myös uskallusta kokeilla, kehittää ja johtaa uusia toimintatapoja. Esihenkilöiden asenteet ja taidot heijastuvat muuhun henkilöstöön, ja on tärkeää, että he työyhteisössä toimivat esimerkkeinä uusien digitaalisten sovellusten, teknologioiden ja iäkkäiden kuntoutumista edistävien toimintatapojen käyttöönotossa. (Kulmala 2017.)
Esihenkilöiden ja hoitohenkilöstön täydennyskouluttaminen kuntoutumista edistävään toimintaan on tärkeää, jotta heillä on tarvittava tieto, asenne, taito ja tuki toteuttaa ikääntyneiden kuntoutumista edistävää toimintaa laadukkaasti (Metzelthin ym. 2017). Aikaisempi tutkimus osoittaa myös, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön täydennyskoulutus lisää iäkkäiden toimintakyvyn tukemiseen tähtäävän kuntoutumista edistävän hoitotyön vaikuttavuutta iäkkäiden toimintakyyn ja itsenäisyyteen. ( Hattori ym. 2019, Langeland ym. 2019). Digitalisaation uudistusten johtaminen edellyttää myös esihenkilöiden osaamisen ja johtamisen kehittämistä, jolloin painopisteenä tulee olla moniammatillista yhteistyötä tukeva muutosjohtaminen. (STM 2016). Esihenkilön omalla esimerkillä, työtavoilla ja asenteilla on vaikutusta työyhteisön yhteisiin toimintatapohin, kuten digitaalisen kuntoutumista edistävän toiminnan toteutumiseen. Esihenkilön on hyvä pysähtyä miettimään uskallustaan kokeilla, kehittää ja johtaa uusia toimintatapoja. Yksi tärkeimmistä kuntoutumista edistävän toiminnan kehittämisen keinoista on osallistava ja hyväksi koettu johtajuus. (Kulmala 2017.) Low ym. (2018) tutkivat kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallin juurruttamista iäkkäiden asumispalveluiden henkilöstön työmentelmäksi, ja havaitsivat, että mikäli esihenkilö ei aktiivisesti motivoinut henkilökuntaa ja johtanut juurruttamista kuntoutumista edistävän toiminnan toteutuminen ”pysähtyi”. Esihenkilön roolimalli koettiin yhtenä tärkeimmistä tekijöistä myös muutosvastarinnan hallinnassa. (Low ym. 2018.)
Kansallisen ikäohjelman vaikuttavuustavoitteseen on kirjattu, että älykkäät teknologiat tukevat iäkkäiden itsenäistä suoriutumista ja että teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa hyödynnetään iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä hoidon tukena (Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030). Potentiaalistaan huolimatta digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja käytetään toistaiseksi vielä kovin vähän (KATI-ohjelma) ja siksi tarvitaan lisää osaamista sekä kuntoutumista tukevaan toimintaan että teknologian hyödyntämiseen liittyen. GeroDigiLead –hankkeessa tätä pyritään vahvistamaan lähiesihenkilöille suunnatulla “Vanhustyön digimuutosprosessien johtaminen kuntoutumista edistävässä toiminnassa” (3 op) –verkkokoulutuksella.
Verkkokoulutuksen toteuttaminen GeroDigiLead-hankkeessa
GeroDigiLead –hankkeen yhtenä tarkoituksena oli järjestää verkkokoulutus Laphan ja Pohteen vanhustyön lähiesihenkilöille. Verkkokoulutuksen ensimmäinen toteutus järjestettiin lokakuussa 2024. Sen markkinointi aloitettiin 2024 keväällä jakamalla verkkokoulutuksen mainosta hankkeen sosiaalisen median kanavilla. Syksyllä markkinointia tehostettiin ja mahdollisia osallistujia lähestyttiin niin sähköpostitse, kuin heidän esihenkilöidenkin kautta. Tiettyjen avainhenkilöiden tavoitteleminen tuottikin tulosta, ja hankkeen mainos saatiin muun muassa Pohteen intranetiin. Tämän myötä aloimme saada lisää osallistujia. Hankkeen mainonnassa toimi myös niin sanottu puskaradio ja kiinnostuneiden määrä lisääntyi. Verkkokoulutukseen päätettiin rekrytoida mukaan myös Lapin ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoita sekä Oulun yliopiston terveystieteiden opiskelijoita, jolloin ilmoittautumisissa nähtiin varsinainen piikki ja ilmoittautuneiden määrässä alettiin lähestyä hankkeen asettamaa tavoitemäärää.
Verkkokoulutus koostui kirjallisesta kurssimateriaalista ja kolmesta asiantuntija alustuksia sisältävästä webinaarista. Verkkokoulutus luotiin Moodle-verkkoalustalle, joka oli kaikille verkkokoulutuksen kehittäjille entuudestaan tuttu. Oulun yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun projektihenkilöstön yhteisen sisällön kehittämisen jälkeen, Oulun yliopiston projektihenkilöstö oli vastuussa koulutuksen läpiviemisestä ja kurssilaisten tuutoroinnista, sekä webinaarien järjestämisestä. Webinaarien aiheet perustuivat verkkokoulutuksen teemoihin. Ensimmäisessä webinaarissa aiheena oli digitalisaatio vanhustyössä, toisessa digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen kuntoutumista edistävässä toiminnassa ja kolmannessa muutosjohtaminen. Jokainen webinaari sisälsi kolme esitystä kyseisen webinaarin aihealueen asiantuntijoilta. Webinaarit pidettiin Teamissa ja ne kestivät 1,5 tuntia. Ne nauhoitettiin, jolloin myös he, jotka eivät webinaariin päässeet, pystyivät myöhemmin katsomaan ne tallenteelta. Verkkokoulutus kesti kaksi kuukautta ja webinaarit pidettiin tämän ajanjakson alussa, puolivälissä ja lopussa.
Palautetta verkkokoulutuksesta kerättiin Webropol-kyselyn avulla. Valtaosa koki, että oppimateriaalia oli riittävästi ja se tuki oppimista. Enemmistön mielestä koulutus innosti kehittämään ja jalkauttamaan digitaalista kuntoutumista edistävää toimintaa työyksikössään. Yli puolet kokivat koulutuksen jälkeen olonsa innostuneeksi, uutta oppineeksi ja vanhaa kerranneeksi. Melkein puolelle vastaajista koulutus oli myös herättänyt inspiraatiota ja uusia ideoita. Melkein kaikkien palautteeseen vastanneiden mielestä Moodlen käyttö oli ollut helppoa ja tehtävien tekemiseen oli annettu riittävästi aikaa. Kirjallisista kehittämisehdotuksista käy ilmi, että jatkokoulutusta aiheesta kaivataan ja vielä syvällisempää uppoutumista esimerkiksi johtamiseen. Myöskin webinaarien aikataulu koettiin tiukaksi. Toimivaa verkkokoulutuksessa puolestaan oli selkeys, aiheiden rajaus sekä havainnoillistavat tehtävät. Yhteydenpito yhteyshenkilöiden kanssa koettiin luontevaksi ja helpoksi. 88,2 % palautekyselyyn vastanneista suosittelisivat koulutusta muille vanhustyön lähiesihenkilöille.
“Kiitos. Erittäin hyvä kokonaisuus. Jatkokoulutusta odotellen..”
“Kiitos, että tällainen on järjestetty, ja että se on ilmainen. Mahdollistaa näin usealle osallistua. Aina oppii uutta tai muistaa jonkun uinuneen asian uudelleen. Ja se että inspiroituu jostain, on tosi jees!!”
“Hyvä koulutus ja nyt vain pitäisi asioita istuttaa käytäntöön.”
Lopuksi
Verkkokoulutuksen sisällöllinen kehittäminen toteutettiin Oulun yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun GeroDigiLead –hankkeen projektihenkilöstön monialaisena yhteistyönä. Sisällön tuottamisessa hyödynettiin molempien osatoteuttajien vahvuuksia. Oulun yliopiston Gero Nursing Centre (GNC) on tuottanut useita verkkokoulutuksia kuntoutumista edistävään toimintaan liittyvän osaamisen kehittämiseksi. Lapin ammattikorkeakoulu on puolestaan koordinoinut useita hankkeita, joissa on toteutettu pilotointeija digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseksi ikäihmisten hoivassa ja kuntoutuksessa.
Verkkokoulutuksen kehittäminen yhdessä oli positiivinen kokemus, koska jokainen tekijä toi koulutuksen sisältöön oman näkökulmansa. Aluksi ideoitiin keskustellen koulutuksen pääteemoja. Lopulta pääteemoiksi valittiin digitalisaatio vanhustyössä, kuntoutumista edistävä toiminta hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja, tiedolla johtaminen ja muutosjohtaminen digitaalisessa kuntoutumista edistävässä toiminnassa sekä digitaalisen kuntoutumista edistävän toiminnan vakiinnuttaminen. Näiden teemojen alle alettiin kokoamaan koulutuksen sisältöjä kunkin tekijän osaamisen ja asiantuntijuuden pohjalta. Matkan varrella koulutuksen sisältöjä ja niiden paikkoja muokattiin yhteisten keskustelujen pohjalta kun verkkokoulutuksen kokonaisuus alkoi pikku hiljaa hahmottua. Verkkokoulutusta oli kokoamassa sekä kuntoutumista edistävän toiminnan, pedagogiiikan , että digitalisaation asiantuntijoita. Lopuksi verkkokoulutuksen kokonaisuutta tarkasteltiin yhdessä ja tehtiin tarvittavat muutokset.
Hankkeen tuloksista ja saaduista kokemuksista laaditaan suositukset videoblogisarjana (vlogi). Videoblogisarjan sisältö koostuu hankkeen toimenpiteistä saaduista kokemuksista ja osaamisen kehittymisestä kuntoutumista edistävään toimintaan liittyen. Videoblogit tuotetaan Vanhustyön uudelleen muotoilu –blogiin, joka on olemassa oleva ammattikorkeakoulun blogi vanhustyön hyvien käytäntöjen levittämiseen. Verkkokoulutuksesta ja siihen liittyvistä kokemuksista saa lisätietoa videoblogisarjan 2.vlogista.
Verkkokoulutuksen toinen ja viimeinen toteutus järjestetään 3.2.-31.3.2025. Kaikki Laphan ja Pohteen vanhustyön lähiesihenkilöt sekä Lapin AMKin geronomiopiskelijat ja Oulun yliopiston terveystieteiden opiskelijat ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan kevään koulutukseemme!
Voit ilmoittautua kevään verkkokoulutukseen tämän lomakkeen kautta: https://link.webropol.com/s/ilmoittautumislomake2025
Mikä GeroDigiLead?
GeroDigiLead on Lapin yliopiston koordinoima hanke, joka toteutetaan Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston monialaisena ja –ammatillisena yhteistyönä ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen tavoitteena on tukea vanhustyön lähiesihenkilöiden osaamisen johtamista ja muutosjohtamisen valmiuksia kuntoutumista edistävässä toiminnassa, sekä kehittää lähiesihenkilöiden osaamista työntekijöiden digitaitojen systemaattisessa kehittämisessä sekä yhteisöllisyyden ja oppimisilmapiirin parantamisessa. Tämän myötä tavoitellaan vanhuspalveluiden henkilöstön työhyvinvoinnin paranemista ja henkilöstön parempaa saatavuutta ja pysyvyyttä.
Sari Arolaakso, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Biri Konola, tutkimusavustaja, Oulun yliopisto
Sinikka Lotvonen, tutkijatohtori, Oulun yliopisto
Elina Kerätär, TKI-asiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteitä:
Elo, M., Eloranta, S ja Katajapuu, N. 2022. Mikä on kuntouttavan työotteen jalansija ikäihmisten hoitotyössä? Gerontologia 2/2022.
Hattori, S, Yoshida T, Okumura Y, Kondo K. Effects of reablement on the independence of community dwelling older adults with mild disability: a randomized controlled trial. J. Environ. Res. Public Health 2019; 16 (20): 3954. https://doi.org/10.3390/ijerph16203954
Kulmala, J. (toim.) 2017. Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen.
Langeland E, Tuntland H, Folkestad B, Förland Ö, Jacobsen F, Kjeken I. A multicenter investigation of reablement in Norway: a clinical controlled trial. BMC Geriatr 2019; 19:29. https://doi.org/10.1186/s12877-019-1038-x
Low L, Venkatesh S, Clemson L, Merom D, Casey A, Brodaty H. (2018). Feasibility of LifeFul, a relationship and reablement-focused culture change program in residential aged care. BMC Geriatr 31 (18):129. doi: 10.1186/s12877-018-0822-3
Metzelthin S, Ziljstra G, Rossum E, Man-van-Ginkel J, Resnick B, Lewin G, Parsons M, Kempen G. `Doing with…`rather than `doing for…`older adults: rationale and content of the `Stay Active at Home`proramme. Clin Rehabil 2017; 31(11): 1415–1430. https://doi.org/10.1177/0269215517698733
Siira, H., Lotvonen, S., Saarela, K. ja Kyngäs, H. 2021. Kuntouttava työote 2.0 – Terapeuttilähtöisyydestä hoitajakeskeiseen kuntoutumista edistävään hoitotyöhön. Gerontologia 1/2021.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset2025.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Stenman, P. 2020. Iäkkäiden hoitotyössä toimivan henkilöstön kokemuksia työtyytyväisyydestä ja toimintaympäristöstä kinestetiikan käyttöönoton aikana. University of Oulu 22.09.2020.
STM 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4.
STM 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 : Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31.
Recent Comments