Category: Yleinen

IKÄÄNTYNEEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN – IHMISLÄHTÖISYYS EDELLÄ

Kansallisen ikäohjelman vuoteen 2030 tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta niin, että aktiivisten ja toimintakykyisten elinvuosien määrä kasvaisi. Ikäohjelmassa painotetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia elää itsenäistä ja turvallista elämää omassa arkiympäristössään mahdollisimman pitkään sekä palvelujen ennakoivaa, oikea-aikaista ja ihmislähtöistä kehittämistä. Lisäksi ikäohjelma korostaa ikääntyneiden voimavarojen hyödyntämistä, ikäystävällisten yhteisöjen rakentamista sekä eri toimijoiden yhteistyötä kestävän …

Jatka lukemista

VERTAISTUKI DIGIMUUTOKSEN JOHTAMISESSA

Digimuutos onnistuu parhaiten yhdessä. Sosiaali- ja terveysalan lähiesihenkilöt tarvitsevat verkostoja ja vertaistukea, jotta digitalisaation tuomat muutokset onnistuvat. Kun esihenkilöt jakavat kokemuksia ja tukevat toisiaan, muutos muuttuu teknologiaprojektista ihmislähtöiseksi prosessiksi, joka voi lisätä sitoutumista ja vähentää vastarintaa. Digimuutos muuttaa sote-alaa – esihenkilöt avainasemassa Digitalisaatio tarjoaa muun muassa monia mahdollisuuksia vastata sote-alan erilaisiin haasteisiin kuten palvelujärjestelmän tehostamiseen …

Jatka lukemista

Digirohkeus – lähiesihenkilön avain digitalisaation johtamiseen vanhustyössä

Digitalisaatio muuttaa organisaatioiden toimintakulttuuria ja ajattelumallia (Valtioneuvosto 2022). Tarvitaan laajaa ja moninaista näkökulmaa työelämässä tarvittavista digitaidoista, jotta henkilöstön aktiivinen digitoimijuus toteutuu. Digiosaamisen kehittäminen ja siihen liittyvä muutosprosessi vaatii riittävästi aikaa ja esihenkilöltä lisäksi taitoa viedä prosessia eteenpäin. Taitava esihenkilö luo työyhteisöön toimivia oppimisen ja palautteenannon sekä digituen käytäntöjä, millä hän tukee työntekijöittensä digitoimijuutta. (Alasoini, Ala-Laurinaho, …

Jatka lukemista

Lähijohtaja digimuutoksen ytimessä – kokemuksia ja konkreettisia työkaluja kehittämiseen

Viimeaikainen tutkimustyö tuo esiin arvokkaita näkökulmia ikääntyneiden palvelujen lähijohtajien roolista toimintakulttuurin muutoksessa. Digitaalinen toimintakulttuuri on vahvistunut sosiaali- ja terveydenhuollossa, erityisesti hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä. Tämä muutos näkyy konkreettisesti ikääntyneiden palveluiden arjessa, jossa asiakkaiden tarpeet ja henkilöstön toiveet ohjaavat kehittämistä. (Vainio 2024.)  Digijohtaminen käytännössä – arviointia ja oivalluksia  Digijohtaminen ei ole pelkkää teknologian hallintaa – se on …

Jatka lukemista

Yhteistyöllä geronomin ydinosaamista etsimässä  

Johdanto Geronomikoulutusta toteuttaa kuusi ammattikorkeakoulua Suomessa; Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Kaikki ammattikorkeakoulut toteuttavat koulutusta yhteisten kompetenssien eli osaamisvaatimusten pohjalta (Suomen Geronomiliitto 2025). Geronomi AMK kompetenssit – Suomen Geronomiliitto on päivitetty ammattikorkeakoulujen yhteistyössä viimeksi vuonna 2024. Korkeakoulut ovat muodostaneet Ikäosaamisverkoston ja verkosto on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen …

Jatka lukemista

Opiskelijana Ennakoi-hankkeessa 

Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Ennakoi-hankkeessa (Teknologiset ratkaisut ennakoivan tiedon keräämisessä ja ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa 1.5.2023-30.4.2026) on tarkoituksena kehittää ikäihmisten kotona asumista tukevia ennakoivia toimintamalleja hyödyntäen erilaisia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja.   Hankkeen pilottialueena on ollut Lapin hyvinvointialueen Lounaisen Lapin palvelualue ja pilottikuntina Kemi, Tervola ja Tornio. Pilotoitavia ja edelleen kehitettäviä ennakoivan toiminnan malleja ovat olleet HEKO …

Jatka lukemista

Fire! – Korkeakouluverkosto mahdollistaa monitieteisen ja -näkökulmaisen ikääntyneiden kuntoutuksen tutkimuksen

Johdanto Uudessa iäkkäiden ihmisten palvelujen laatusuosituksessa nostetaan esiin ennaltaehkäisy ja kuntoutustarpeen arviointi sekä ikääntyneiden osallisuuden vahvistaminen kuntoutustarpeen tunnistamisessa. Lisäksi suosituksessa korostetaan, että kuntoutustarpeen arviointi ja tarpeellinen kuntoutumisen tuki on turvattava kaikissa toimintaympäristöissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 35-36). Nykytilanne erityisesti ympärivuorokautisissa palveluissa on kuitenkin varsin huolestuttava, sillä Edgren ym. (2024) havaitsivat, että vain noin puolet (51 …

Jatka lukemista

Innostusta digitaalisen kuntoutumista edistävän toiminnan johtamiseen vanhustyössä

Digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen ikäihmisten kuntoutumista edistävässä toiminnassa lisääntyy koko ajan. Tarvitaan osaamista digimuutosprosessin johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen sekä rohkeutta ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja. GeroDigiLead –hankkeessa tuotettu verkkokoulutus vahvistaa tätä osaamista ja innostaa lähiesihenlilöitä kehittämistyöhön. Johdanto Vanhuspalvelulaissa, palveluiden laatusuosituksessa sekä ikääntyneiden palveluita linjaavissa strategioissa nostetaan esille aktiivinen ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä  digitalisaation ja teknologian …

Jatka lukemista

Ennakointi edistää ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä kotona asumista

Ennakoi-hankkeen tarkoituksena on kehittää ikäihmisten kotona asumista tukevia toimintamalleja hyödyntäen digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja. Lisäksi hankkeen toimilla edistetään ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Hanke alkaa olla puolivälissä ja hankkeessa pilotoiduista toimintamalleista on saatu positiivisia kokemuksia.   Johdanto Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat säästöpaineet uhkaavat vähentää ikäihmisille suunnattuja ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia toimia. Säästöpaineet kohdistuvat muun muassa matalan …

Jatka lukemista

­Gerastenian tunnistaminen yksilö- ja yhteiskuntatasoilla

Johdanto Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana ikääntyneiden henkilöiden määrä sekä osuus väestöstä tulee kasvamaan voimakkaasti. Iäkkään väestön määrän kasvun oletetaan näkyvän myös heille suunnattujen palveluiden asiakasmäärien kasvuna.  Palveluiden tarpeeseen vaikuttaa ikääntyneiden määrän lisäksi myös väestön toimintakyky ja terveyden kehitys. Väestön terveys ja elintapojen myönteinen suuntaus nostaa elinajanennustetta ja lisää terveiden sekä toimintakykyisten elinvuosien määrää. (Kauppinen, Forsius …

Jatka lukemista