Johdanto
Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana ikääntyneiden henkilöiden määrä sekä osuus väestöstä tulee kasvamaan voimakkaasti. Iäkkään väestön määrän kasvun oletetaan näkyvän myös heille suunnattujen palveluiden asiakasmäärien kasvuna. Palveluiden tarpeeseen vaikuttaa ikääntyneiden määrän lisäksi myös väestön toimintakyky ja terveyden kehitys. Väestön terveys ja elintapojen myönteinen suuntaus nostaa elinajanennustetta ja lisää terveiden sekä toimintakykyisten elinvuosien määrää. (Kauppinen, Forsius & Kainiemi 2023, 16.)
Palveluiden tarpeen kasvaessa myös palvelutarpeen arvioinnin merkitys korostuu. Ikääntyneen henkilön kohtaaminen missä tahansa palvelupolun kohdalla vaatii ammattihenkilöltä osaamista toimintakyvyn arviointiin. Koska ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus ja usein monet toimintakyvyn osa-alueet limittyvät toisiinsa, on tärkeää tunnistaa yksittäisiä haasteita, joihin vaikuttamalla voidaan saada vaikuttavuutta iäkkään arkeen ja yhteiskunnallisesti löytää ratkaisuja ikääntyneiden avuksi.
Kuva 1. Gerastenian riskiä kasvattaa muun muassa vähäinen liikunta. Kuva: Pexels.
Gerastenian tunnistaminen
Gerastenia on toiminnanvajeita aiheuttava oireyhtymä, jossa normaali ikääntyminen on kiihtynyt ja henkilön stressinsietokyky on alentunut. Vaikka gerastenia ei ole sairaus, uhkaa se ikääntyneen terveyttä monen eri osatekijän aiheuttamana. Kun ikääntynyt kärsii gerasteniasta, jo pienikin kuormittava tekijä voi heikentää toimintakykyä, altistaa toistuville sairaalahoidoille sekä lisätä kuoleman riskiä. (Strandberg 2013, 332; Strandberg, Cederholm, Saksela & Goebeler 2015.)
Gerastenian tunnistaminen on tärkeää erityisesti niiden iäkkäiden kohdalla, jotka ovat kohtalaisen hauraita tai haavoittuvia. Hauras ja haavoittuvainen ikääntynyt kohdataan usein ikääntyneiden palveluissa, minkä lisäksi arjen sujuvoittamiseksi voi olla myös tukipalveluita käytössä. Heidän kohdalla monialaisella ja yksilöllisellä kuntoutuksella voidaan parantaa arjen sujumista ja lisätä hyvinvointia sekä viivästyttää laitoshoitoon joutumista. Ennaltaehkäisevät toimet sellaisen ikääntyneen kohdalla, jolla toimintakyky on hieman alentunut ilman näkyviä merkkejä, hyöty voi olla merkittävämpi kuin oletetaan. Usein gerastenia havaitaan vasta, kun siitä on jo aiheutunut iäkkäälle haittaa ja hoito on pitkittynyt. (Jämsen, Laine, Varinen & Turunen 2023).
Kuva 2. Liikunnasta on hyötyä gerastenian ehkäisyssä. Kuva: Pexels
Tunnistamisen vaikutukset yksilöön ja yhteiskuntaan
Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettiin opinnäytetyö, jossa selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla gerastenian tunnistamisen tärkeyttä sekä sen vaikutuksia yksilön ja yhteiskunnan tasoilla. Tuloksista kävi ilmi, että gerastenia vaikuttaa epäsuotuisasti sekä ikääntyneeseen yksilönä että yhteiskuntaan. Yksilötasolla vaikutukset näkyivät monella eri alueella ja sen tunnistamisella on suuri merkitys yksilöllisen hoito- ja kuntoutumissuunnitelman sekä jatkointervention kannalta. Yhteiskunnassa vaikutukset näkyivät resursseissa ja taloudessa.
Gerastenian huomioiminen terveydenhuollon kontakteissa vaikuttaa sairauksien hoidon linjauksiin ja edesauttaa päätöksen teossa yksilöllisesti hyötyjä ja haittoja punnittaessa. Opinnäytetyön tuloksissa nousi esille, että palliatiivinen hoito voi olla ikääntyneelle parempi vaihtoehto kuin raskaat ja toimintakykyä laskevat hoidot. (Alakare & Strandberg 2020, 1 371–1 372.) Näin voidaan huomioida, että elämänlaatu säilyy elämän loppumetreillä laadukkaampana ja terveydenhuollon resurssit kohdentuvat oikein. Toimintakyvyn säilyminen mahdollistaa myös kotona asumisen pidempään. Näillä toimilla on vaikutuksia paitsi yksilön myös yhteiskunnan kannalta. Gerastenian tunnistaminen on tärkeää kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon kontakteissa ja niin hoitotyön kuin lääketieteen ammattilaisenkin kohdalla.
Hoitotieteellistä näkökulmasta tarkasteltuna opinnäytetyön tulokset vahvistavat näyttöön perustuvan hoitotyön tärkeyttä ja aiempaa tutkittua tietoa, jota muun muassa Santy-Tomlinson ym. (2024, 12) tarkastelee. Komplikaatioiden ehkäisy, sairauksien hallinta ja hoito sekä kuntoutumisen mahdollisuudet sairaalahoidon aikana ovat tärkeitä, ja niillä on suuri merkitys gerasteniasta kärsivän hoidon jälkeiseen aikaan ja jopa kuolemanriskiin (Koivukangas, Strandberg, Leskinen, Keinänen-Kiukaanniemi & Antikainen 2017, 428). Opinnäytetyön tulosten mukaan gerastenian tunnistamisella saattoi olla myös negatiivisia vaikutuksia. Gerastenian tunnistaminen voi johtaa ikääntyneen leimautumiseen ammattilaisten osalta siihen liitettävän ennakkoluulon vuoksi. Tämä voi aiheuttaa rasitetta ikääntyneelle, joka kärsii oireyhtymästä. (Dent ym. 2019, 1 382–1 383.)
Pohdinta
Viime vuosina ikääntyneiden hoidossa valtakunnallisesti on median mukaan keskitytty hoidon resursseihin, vaikka paljon työtä tehdään ennaltaehkäisevän työn saralla. Lapin hyvinvointialueella ikääntyneiden palveluohjausta on keskitetty ja kehitetty viime vuosina. Yhtenä kehittämisen painopisteenä on ollut varhaiset toimenpiteet ja ennaltaehkäisy, joilla vaikutetaan väestön tunnistettuihin tarpeisiin ja hyvinvointi- ja terveyseroihin. Strategian lähtökohtana tunnistetaan palvelutarpeiden muutos ennen kaikkea Lapin ikääntyvän väestön osalta. (Lapin hyvinvointialue 2023.) Gerastenian tunnistamisella palvelutarpeen arvioinnissa on vaikuttavuutta. Tunnistamisella voidaan vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin sekä yhteiskunnan talouteen ja terveydenhuollon resursseihin.
Palveluiden kehittämiseen tarvitsemme uusia näkökulmia ja uudenlaista ajattelua, joilla luodaan uudenlaisia palveluita ja kohtaamisalueita ikääntyneille. Ikääntyneiden palveluiden kehittämiseen tarvitaan monialaista osaamista, jolla voidaan varmistaa monipuolinen ja ihmislähtöinen näkökulma. Sote-palveluissa pitäisi myös tiiviimmin rakentaa yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon välillä. Ikääntyneiden hoito harvoin tapahtuu vain yhdellä sektorilla. Ikääntynyt asiakas tarvitsee kattavan joukon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotta saadaan yksilöllinen palvelutarpeen arviointi ja jatkointerventio. Hoitotyön ammattilaisten tulisi mahdollistaa hyvä ikääntyminen sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille sekä luoda pohjaa ikäystävälliselle yhteiskunnalle, kuten laatusuosituksessa suositellaan (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024).
Kirjoittajat:
Sinikka Junno, sh-opiskelija, Lapin ammattikorkeakoulu
Anniina Tohmola, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Alakare, J. & Strangerg, T. 2020. Gerastenia – kuinka tunnistaa ja miksi. Lääkärilehti vol 75 nro 22. Viitattu 28.4.2024 http://hdl.handle.net/10138/319949.
Dent, E., Martin, F., Bergman, H., Woo, J., Romero-Ortuno, R. & Walston, J. 2019. Management of frailty: opportunities, challenges, and future directions, The Lancet. Volume 394, Issue 10206. Viitattu 13.3.2024 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31609229/.
Jämsen, E., Laine, J., Varinen, A. & Turunen, H. 2023. Gerastenian tunnistaminen. Duodecim oppiportti. Verkkokurssit. Viitattu 16.11.2023. https://www.oppiportti.fi/op/dvk00236.
Kauppinen, S., Forsius, P. & Kainiemi P. 2023. Iäkkäiden palveluiden järjestämisen tila hyvinvointialueiden aloittaessa: Vanhuspalvelujen tila -seurannan järjestäjäkyselyn tuloksia 2014–2022. Helsinki. THL. Viitattu 28.5.2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-043-9.
Koivukangas, M., Strandberg, T., Leskinen, R., Keinänen-Kiukaanniemi, S. & Antikainen, R. 2017. Vanhuksen gerastenia – tunnista riskipotilas. Suomen lääkärilehti. Vol 72 nro 7. Viitattu 15.2.2024 https://www.laakarilehti.fi/haku/?keywords=gerastenia&author=koivukangas&titl e=&year_min=1992&year_max=2024&magazine_issue=&page_number=&limit =10&advanced=1&q=&sort=new_first.
Lapin hyvinvointialue 2023. Lapin hyvinvointialueen tavoite: Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää. viitattu 9.4.2024 https://lapha.fi/fi/w/lapinhyvinvointialueen-strateginen-tavoite-lapissa-elet%C3%A4%C3%A4nhyv%C3%A4%C3%A4-ja-turvallista-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4- %C2%A0?p_l_back_url=%2Fhaku%3Fq%3Dtavoitteet.
Santy-Tomlinson, J., Hertz, K., Meehan, A.J., Hommel, A., Marques, A., Peng, L. & Speerin, R. 2024. Fragility fracture and orthogeriatric nursing. Holistic care and management of the fraglity fracture and orthogeraiatric patient. Orthogeriatric and fragility fracture nursing: An introduction. Springer nature Switzerland AG. Swizerland. viitattu 9.4.2024 https://doi.org/10.1007/978-3-031-33484-9
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024-2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165460/STM_2024_4_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Strandberg, T. 2013. Hauraus-raihnausoireyhtymä (HRO) iäkkäässä väestössä. Teoksessa Heikkinen, E., Jyrkämä, J. & Rantanen, T. (toim.) Gerontologia. 3.uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 332–338.
Strandberg, T., Cederholm, T. Saksela, E. & Goebeler, S. 2015. HRO:sta gerasteniaan. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2015; 131 (11): 1103-4. https://www.duodecimlehti.fi/duo12298
Recent Comments