Johdanto
Itsenäinen selviytyminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään on useimman ikääntyneen toive. Itsenäistä kotona asumista tuetaan kannustamalla ikääntyneitä omaehtoiseen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee lisätä neuvontaa ja ohjausta toimintakyvyn parantamiseksi, liikunnan lisäämiseksi, mielenterveyden edistämiseksi sekä osallisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi tulee vahvistaa tunnistettuihin riskiryhmiin kuuluvien ikäihmisten etsintää ja ohjata heitä hyvinvointia ja toimintakykyä vahvistavan toiminnan pariin. (STM 2020, Ikäohjelma 2030.)
Uusi laatusuositus Aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024-2027 on parhaillaan lausuntokierroksella. Suosituksessa nousevat vahvasti esille Kansallisen Ikäohjelman kaksi vaikuttavuustavoitetta; Iäkkäät ovat toimintakykyisempiä pidempään ja Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia. Näihin tavoitteisiin päästään tehostamalla ennakoivia ja toimintakykyä parantavia toimia, jotka kohdistuvat hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseen, mahdollistetaan aktiivisten elinvuosien määrä ja kotona asuminen. Uudessa laatusuosituksessa nostetaan vahvasti esille myös ennakointi ja ennaltaehkäisevät palvelut. Niiden kehittäminen edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, minkä merkitys korostuu myös Ikäohjelmassa.
Liikkumisongelmat ovat yleisin syy avuntarpeen lisääntymiseen ja ne voivat heikentää ikääntyneen selviytymistä päivittäisistä toiminnoista sekä muodostua riskitekijäksi itsenäiselle kotona asumiselle. Usein liikkumisongelmat kuitenkin huomataan ja niihin puututaan vasta, kun henkilöllä on jo kaatumishistoriaa tai hän itse kertoo liikkumisongelmistaan. Prekliinisiä liikkumisongelmia, jotka ennakoivat varsinaisia liikkumisongelmia, on usein vaikea ikääntyneen itsensä huomata. Ne voivat näyttäytyä liikkumiseen ja liikkeisiin käytetyn ajan lisääntymisenä, liikkumisen ja liikkeiden epävarmuutena ja hitautena sekä lisääntyneenä väsymisenä. (Beauchamp 2020, Rantanen 2013, Weiss ym. 2012, Mänty 2010.) Tästä syystä ennakoivia tekijöitä on tärkeä tunnistaa ajoissa ja niiden tunnistamiseksi tulee käyttää riittävän herkkiä mittareita (Beauchamp 2020, Cohen ym. 2014).
Uusien teknologioiden käyttöönotto nousee esille Ikäohjelmassa sekä uudessa laatusuosituksessa. Teknologia luo uudenlaisia mahdollisuuksia ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden tuottamiseen. (STM 2020.) Nämä mahdollisuudet tulee hyödyntää ja riittävän ajoissa tiedottaa ikääntyneitä teknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Tiedottaminen ja tarvittava ohjaus tulee kohdistaa proaktiiviseen vaiheeseen eli aikaan ennen henkilön siirtymistä sosiaali- ja terveys -palveluiden piiriin. KATI-ohjelma nostaa esille kotona asumista tukevina sovelluksina mm puettavan teknologian ja pelilliset ratkaisut. (Lähteenmäki ym 2020.) Tarvitaan uusia innovatiivisia tapoja toteuttaa ennakoivaa toimintaa, olemassa olevien teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä ja jatkokehittämistä sekä uusien teknologisten mahdollisuuksien löytämistä. Keväällä 2023 käynnistyneessä Ennakoi, Teknologiset ratkaisut ennakoivan tiedon keräämisessä ja ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa -hankkeessapyritään etsimään ratkaisuja ennakoivan toiminnan kehittämiseen yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Ennakoi-hanke
Ennakoi –hankkeen (2023-2026) päätoteuttajana toimii Lapin ammattikorkeakoulu yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen (Lapha) kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveysalan toimijat, järjestöt sekä liikunta- ja kulttuuritoimi. Hanke toteutetaan Laphan lounaisella palvelualueella ja pilottikuntia ovat Kemi, Tervola ja Tornio.
Hankkeen tarkoituksena on edistää ennaltaehkäisevien palveluiden tuottamista hyödyntämällä digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi pitkien etäisyyksien alueella. Hankkeen tavoitteena on:
- Yhteiskehittää ja pilotoida ennakoivan toiminnan malli.
- Lisätä eri toimijoiden tietoisuutta ja kykyä neuvoa ja ohjata ikäihmisiä hyödyntämään digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja.
- Vahvistaa ja jatkokehittää olemassa olevien digitaalisten ja teknologisten sovellusten hyödyntämistä.
- Selvittää ja selkeyttää eri toimijoiden rooleja ikäihmisten ennaltaehkäisevien palveluiden toteuttamisessa ja liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä.
Hankkeen tuloksena syntyy ennakoivan toiminnan malli, jolla tuetaan ikäihmisten toimintakykyä ja kotona selviytymistä hyödyntäen digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja. Pitkän aikavälin tuloksena lappilaiset ikäihmiset asuvat kotona pidempään ennakoivien toimien ja digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen tuella. Hankkeessa kehitettyä toimintamallia on tarkoitus hyödyntää koko Lapin hyvinvointialueella.
Hankkeessa tapahtuu
Hankkeen aloitusseminaarissa 31.10.2023 kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ikääntymiseen ja sen ennakointiin liittyen sekä esimerkkejä hankkeen pilottikuntien olemassa olevista ennakoivista toimintamalleista. Seminaarissa tutustuttiin myös erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi. Aloitusseminaarin tallenne on kuunneltavissa hankkeen verkkosivuilla ja siellä voi tutustua myös puheenvuorojen esitysmateriaaleihin.
Vuoden 2024 alussa työnsä aloittaa kehittäjätyötyöryhmä, joka työpajatyöskentelyn avulla lähtee kehittämään ennakoivan toiminnan malleja. Työpajoihin on tarkoitus kutsua toimijoita laajasti eri sektoreilta. Yhteiskehittämisen kautta valmistellaan muun muassa ennakoivan tiedonkeruun menetelmiä ja toimintakykyä tukevia ratkaisuja, joissa hyödynnetään digitalisaatiota ja teknologiaa. Yhteiskehitettyjä toimintamalleja pilotoidaan vuoden 2024 aikana hankekuntien kanssa.
Hankkeen kolmantena vuonna kaikilla Laphan palvelualueilla toteutetaan työpajat, joiden tavoitteena on jakaa hankkeessa tuotettuja hyviä käytäntöjä ja yhtenäistää ennakoivan toiminnan käytäntöjä alueella. Palvelualueilla toteutettaviin työpajoihin toivotetaan tervetulleeksi kaikki ikäihmisten ennaltaehkäiseviin palveluihin osallistuvat toimijat ja asiasta kiinnostuneet.
Lopuksi
Hanke on herättänyt laajasti kiinnostusta yli toimialarajojen niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Verkostoitumista ja keskustelua on käyty usean eri toimijan kanssa ja mm teknologiayritykset ovat olleet kiinnostuneita hankkeessa tapahtuvasta kehittämistyötä.
Hankkeen etenemistä ja sen tapahtumia voi seurata verkkosivuillamme. Sivuilla on mahdollisuus myös kysyä ja kommentoida sekä ideoida ennakoivien toimien kehittämistä. Ennakoi -hankkeen sivu
Sari Arolaakso
TtM, lehtori, Ennakoi-hankkeen projektipäällikkö
Geronomikoulutus, Lapin ammattikorkeakoulu
Anne Rautio
KM, lehtori
Fysioterapiakoulutus, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet
Beauchamp, M.K. 2020. Screening for Preclinical Balance Limitations in Younger Older Adults: Time for a Paradigm Shift? Physical Therapy (2020) Volume 100 Number 4.
Cohen, H.S., Mulavara, A.P., Peters, B.T., Sangi-Haghpeykar, H. & Bloomberg, J.J. 2014. Standing balance tests for screening people with vestibular impairments. Laryngoscope. 2014 February; 124(2): 545–550. doi:10.1002/lary.24314.
Lähteenmäki, J., Niemelä, M., Hammar, T., Alastalo, H., Noro, A., Pylsy, A., Arajärvi, M., Forsius, p., Pulli, K. ja Anttila, H. 2020. Kotona asumista tukeva teknologia – kansallinen toimintamalli ja tietojärjestelmät (KATI-malli). VTT TECHNOLOGY 373.
Mänty, M. (2010). Early Signs of Mobility Decline and Physical Activity Counseling as a Preventive Intervention in Older People. University of Jyväskylä.
Rantanen, T. 2013. Promoting mobility in older people. J Prev Med Public Health 46(Suppl 1):S50–S54.
STM 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Weiss, C.O., Wolff, J.L., Egleston, B., Seplaki, C.L. & Fried, L.P. 2012. Incident Preclinical Mobility Disability Increases Future Risk of New Difficulty Walking and Reduction in Walking Activity. Arch Gerontol Geriatr. 2012 May ; 54(3): e329–e333.
Recent Comments