” Kun me lakkaamme liikkumasta, se ei johdu siitä, että vanhenemme, vaan me vanhenemme sen takia, että lakkaamme liikkumasta” – Lauri ”Tahko” Pihkala
Taustaa
Liikuntaa vai liikkumista. Liikuntasuosituksia vai liikkumisen suosituksia. Sanoissa on pieni ero, mutta niissä on hieman eri painoarvo. Liikunta herättää mielikuvan hikijumpasta, kun taas liikkuminen on mitä tahansa toimintaa, johon liittyy liikettä. Suomessa on alettu viime aikoina puhua enemmän liikkumisen suosituksista. Esimerkkinä Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille, jossa korostuu ajatus siitä, että kaikki liikkuminen on merkityksellistä, kevytkin, riippumatta liikkumisen kestosta tai voimakkuudesta (UKK-instituutti). Suositukset pyrkivät ohjaamaan ihmisiä fyysiseen aktiivisuuteen ja tekemään liikkumattomuuden sijaan terveyttä- ja hyvinvointia edistäviä valintoja päivittäin. Tällaisia fyysistä aktiivisuutta, liikettä ja liikkumista lisääviä valintoja voivat olla esimerkiksi portaiden käyttäminen hissin sijaan, lyhyiden välimatkojen kulkeminen kävellen ja päivän aikaisen istumisen tauottaminen liikkeillä ja liikuskelulla. Jokainen askel kotiaskareiden lomassa, ulkoillen, kauppareissulla tai muun puuhailun yhteydessä on merkityksellinen ja hyödyllistä.
UKK-instituutin Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen (IKLI) -tutkimuksen mukaan 16 % yli 70 vuotiaista suomalaisista liikkuu ikäihmisten liikkumisen suosituksen mukaisesti sekä kestävyysliikunnan että lihaskunto- ja liikehallintaliikunnan osalta riittävästi. Tämä tarkoittaa vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia reipasta liikkumista tai vähintään 1 tunnin 15 minuuttia rasittavalla tasolla toteutuvaa liikkumista viikossa. Tieto perustuu itsearviointiin. Itsearvioitua tietoa on syytä tarkastella hieman syvemmin ja tehdä mahdollisesti lisäkysymyksiä tai selvityksiä. (Husu ym 2022.) Ihmisillä on luontainen tapa kuvitella liikkuvamme enemmän tai ajatella olevamme paremmassa kunnossa kuin todellisuudessa olemmekaan. Lisäksi ihminen tottuu liikkumisessa ja fyysisessä suorituskyvyssä tapahtuviin muutoksiin ja liikkumisongelmat pääsevät syntymään salakavalasti, huomaamatta. Ihminen alkaa tiedostamattaan muuttaa tapaansa liikkua ja vähentää esimerkiksi liikkumista vaativammissa maastoissa tasapainon heikentyessä tai alkaa tehdä valintoja, jotka ovat omalle suorituskyvylle paremmin sopivia. Liikutaan niin sanotusti mukavuusalueella ja oman suorituskyvyn äärirajoilla tulee liikuttua harvemmin, jos ollenkaan. Meillä on myös tapana suojella itseämme tai läheisiä ikäihmisiä ajatuksella ”ettei nyt vain sattuis mitään”.
Liikkumisen ja liikkumisongelmien arviointi
Itsearvioidun liikkumisen ja fyysisen suorituskyvyn lisäksi tulee tehdä toimintakyky mittauksia ja arviointeja (Cavanaugh ym 2018). Arvioinneilla saadaan selville liikkumisen ja fyysisen kunnon todellinen tilanne sekä ne salakavalasti kehittyneet liikkumisongelmat, joita emme itse edes tiedosta. IKLI-tutkimuksessa (Husu ym 2022) liikkumis- ja suorituskykyä arvioitiin kyselyn lisäksi testaamalla tasapainoa, tuolista ylösnousua, kävelynopeutta, käden puristusvoimaa ja kuuden minuutin kävelynopeutta. Tutkimukseen osallistujille toteutettiin lyhyen fyysisen suorituskyvyn testistö (SPPB), josta osallistujat saivat keskimäärin 9,6 /12 pistettä. Pistemäärän ollessa alle 10, henkilön alaraajojen suorituskyky on jo alkanut heikentyä ja siihen on syytä kiinnittää huomiota (THL, TOIMIA-tietokanta). SPPB-testi on helppo ja nopea toteuttaa ja olisi hyvä keino herätellä henkilöä itsenään tarkkailemaan liikkumistaan ja fyysistä suorituskykyään.
Kotona, ei palveluiden piirissä olevien ikääntyneiden kohdalla liikkumisen ja fyysisen suorituskyvyn testien toteuttaminen on haasteellista, koska meillä ei ole vakiintuneita käytäntöjä ja paikkaa arviointien tekemiseen. Lapset ja nuoret tavoitetaan ja heidän liikkumistaan ja kuntoaan arvioidaan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Työikäisten työ- ja toimintakykyä arvioidaan säännöllisesti työterveyshuollon toimesta. Joskin on hyvä pohtia, että tehdäänkö työterveydessäkään liikkumisen ja fyysisen suorituskyvyn testejä. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen mahdollisuudet oman terveyden ja hyvinvoinnin arviointiin vähentyvät ja mahdollisesti loppuvat kokonaan. Seuraava ”tsekkaus” voikin sitten olla palvelutarpeen arviointi, jolloin yleensä on jo tapahtunut niin isoja muutoksia esimerkiksi liikkumisessa, että tarvitaan ulkopuolista apua. Työterveyden tapaamisten päättymisen ja palvelutarpeen arvioinnin väliin tulee kehittää ikäihmisten kohtaamispaikkoja, toimintamalleja, joissa ikäihmisten liikkumista ja fyysistä suorituskykyä voidaan arvioida. Arviointi tulee toteutua riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta mahdollisiin liikkumisongelmiin pystytään puuttumaan ja siirtämään mahdollisten palveluiden tarvetta.
Toimintamalleja ikääntyneiden liikkumisongelmien tunnistamiseen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen Lapin hyvinvointialueella
Lapin hyvinvointialueen kunnissa on jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja ikääntyneiden liikkumisongelmien tunnistamiseen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen kuten Ikäneuvola, Etsivä seniorityö, Ennakoivat kotikäynnit, IkäTerve-tarkastukset ja Hyvinvointirehvit. Kehittämistyötä tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta toiminnalla pystytään vaikuttamaan liikkumattomuuden vähentymiseen ja liikkumisen lisäämiseen. Yhtenä näkökulmana kehittämistyössä tulee olla teknologian hyödyntäminen arvioinnissa ja liikkeen ja liikkumisen lisäämisessä. Lapin ammattikorkeakoulun koordinoima Ennakoi, Teknologiset ratkaisut ennakoivan tiedon keräämisessä ja ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa -hanke (2023-2026) pyrkii löytämään ratkaisuja edellä kuvattuihin haasteisiin. Hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahasta.
Ennakoi-hankkeen piloteissa kokeillaan erilaisia tasapainon ja lihasvoiman testaamiseen kehitettyjä teknologisia ratkaisuja, joilla tunnistetaan herkemmin liikkumisongelmia ennustavia tekijöitä. Lisäksi piloteissa kokeillaan pelillisiä harjoitteita fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Harjoitteiden ideana on pelata erilaisissa tasapainoa harjoittavissa asennoissa YetiHome-laitteella erilaisia ongelmaratkaisu- ja muistipelejä. Pelillisiä harjoitteita on testattu erilaisissa tilaisuuksissa sekä yksittäisillä henkilöillä heidän kotonaan. Tulokset ovat olleet lupaavia ja näillä pelillisellä ratkaisulla ei näyttäisi olevan vaikutusta pelkästään fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen vaan myös mielialaan ja yleiseen vireystilaan. Hankkeen pilotoinnit toteutuvat vuoden 2024 aikana, minkä jälkeen saadaan tarkempaa tietoa kokeilujen vaikutuksia.
Lopuksi
Meitä on joskus hyvä tuupata, ohjata lempeästi tekemään päivittäin omaa terveyttä- ja hyvinvointia tukevia valintoja. Liikkumisen ja fyysisen kunnon arviointi on yksi tapa herätellä, että missä mennään. ”Kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä” Urho Kekkonen.
Kirjoittaja on Ennakoi-hankkeen projektipäällikkö, Sari Arolaakso, TtM, väitöskirjatutkija
Yhteystiedot sari.arolaakso@lapinamk.fi
Lähteitä:
Cavanaugh EJ., Richardson J., McCallum CA. &Wilhelm M. 2018. The predictive validity of physical performance measures in determining markers of preclinical disability in community-dwelling middle-aged and older adults: a systematic review. Phys Ther. 2018;98:1010–1021.
Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H & Vasankari T. 2022. Liikuntaraportti: Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-808-3.
OKM 2022. Liikuntaraportti, Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018-2022. Liikunta, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:33.
Vapaavuori, J. & Paajanen, M. 2023. Pysy liikkeellä, aktiivisempi arki, kestävämpi yhteiskunta.
Weiss, C.O., Wolff, J.L., Egleston, B., Seplaki, C.L. & Fried, L.P. 2012. Incident Preclinical Mobility Disability Increases Future Risk of New Difficulty Walking and Reduction in Walking Activity. Arch Gerontol Geriatr. 2012 May ; 54(3): e329–e333.
Recent Comments