Ikääntyneiden suun terveyteen tulee kiinnittää huomiota, koska väestö ikääntyy Suomessa ja maailmanlaajuisesti nopeasti (Tuuliainen 2023, 25). Suun terveys on tärkeä osa yleisterveyttä ja ikääntyneelle hyvä suun terveys on myös hyvän elämän edellytys. Useat yleissairaudet sekä lääkitykset vaikuttavat suun terveyteen. Erityisesti ikääntyvillä terve suu parantaa elämänlaatua. On elintärkeää, että ateriointi sujuu ja suu on oireeton. (Honkala, Heikka, Heikkinen, Helenius-Hietala & Sirviö 2022b, 8.) Terve suu helpottaa sosiaalista kanssakäymistä, sillä syömisen lisäksi kieli ja hampaat ovat tärkeässä osassa äänteiden ja puheen muodostamisessa. Puheentuotto voi häiriintyä esimerkiksi kuivan suun tai hammaspuutoksien seurauksena. Oireilevassa suussa myös irtoproteesien käyttäminen voi muuttua haastavaksi. (Honkala ym. 2022b, 8; Honkala ym. 2022a, 36.) Suun terveys koetaan myös ulkonäköön vaikuttavaksi asiaksi, jolloin suun terveyden laiminlyönti voi vaikuttaa ikääntyvän sosiaaliseen toimintakykyyn heikentävästi (Honkala ym. 2022b, 8).
Valtakunnallisesti on viime aikoina havahduttu ikääntyvien heikkoon suun terveyteen. Suomessa on tehty tuoreita tutkimuksia (Aro 2022, Tuuliainen 2023) muun muassa kotihoitajien näkemyksistä ja tietämyksestä liittyen ikääntyvien suun terveyteen. Lisäksi on tutkittu 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden suun ja suuhygienian terveydentilaa. Kotihoidon asiakkaiden suun terveys osoittautui heikoksi, sillä sekä omia hampaita omaavien että hampaattomien suissa todettiin olevan runsaasti likaa tai korjaavan hoidon tarvetta. Hyvällä toimintakyvyllä todettiin olevan positiivisia vaikutuksia myös suun omahoidon toteutumiseen. Toimintakyvyn heikentyessä hoitohenkilökunnalta saatu tuki koettiin ensiarvoisen tärkeäksi. (Tuuliainen 2023, 103.)
Ikääntyneiden palvelujärjestelmässä tarvitaan monialaista yhteistyötä, jotta saamme ikäihmisten suun terveyttä kohennettua ja näin ollen vaikutettua laaja-alaisesti ikääntyvien terveyden edistämiseen ja ylläpitoon. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tuoda esiin keskeisiä asioita ikääntyvän suun terveydestä sekä päivittäin toteutettavasta omahoidosta ja suuhygienian ylläpidosta.
Suun terveys osana elämänlaatua
Terveellä suulla tarkoitetaan toimivaa purentaelimistöä, oireettomia hampaita ja tukikudoksia sekä suun limakalvoja. Suun sairaudet lisäävät tai edesauttavat monien yleissairauksien ilmenemistä ja pahenemista. Usein myös sairaudet ja niiden lääkehoito vähentävät syljen eritystä, joka heikentää suun terveyttä. (Heikka 2022, 8, 10.) Suussa tapahtuu muutoksia koko elämänkaaremme ajan aina ensimmäisen hampaan puhkeamisesta viimeisiin elinpäiviin saakka. Helenius-Hietala (2022) on listannut Terve suu -oppaassa suussa ilmeneviä biologisia vanhenemismuutoksia. Yleisimmät niistä ovat suun limakalvojen kuivuminen ja oheneminen, hampaiden kiinnityskudosten säikeiden jäykistyminen ja purentavoiman heikkeneminen. Lisäksi ulkopuolisia syitä suun muutoksiin voivat olla esimerkiksi hammaspuutokset ja hampaisiin tehty korjaava- tai proteettinen hoito. (Helenius-Hietala 2022b, 176–177.)
Suu tarvitsee hoitoa päivittäin. Erityisen tärkeää on huolehtia riittävästä suuhygieniasta, sillä se on tehokkain keino suusairauksien ennaltaehkäisyyn kaikissa elämänvaiheissa. Huomioitavaa on, että iäkkäiden toimintakyky vaihtelee, eivätkä kaikki kykene puhdistamaan suutaan omatoimisesti riittävän huolellisesti. (Helenius-Hietala 2022a, 180.) Äijö ja Sirviö (2022) tuovat artikkelissaan esille suun terveyden ja toimintakyvyn eri ulottuvuuksien yhteyden. Suun hoidon toimenpiteiden tulisi parantaa ja tukea ikääntyvän ihmisen aktiivisuutta, osallisuutta sekä ehkäistä toimintakyvyn rajoitteiden kehittymistä. Suun terveyttä edistämällä voidaan vaikuttaa hyvään elämänlaatuun, itsemääräämisoikeuteen ja toimivaan arkeen. Toimintakyvyn eri ulottuvuudet heijastuvat erityisesti kykyyn huolehtia suun omahoidosta ja suuhygienian ylläpidosta. Huono suun terveys voi puolestaan heijastua yksilön toimintoihin ja alkaa rajoittaa hänen toimintakykyään pidemmällä aikavälillä. (Äijö & Sirviö 2022, 185.)
Toimintakyvyn neljän eri ulottuvuuden ja suun terveydenhoidon yhteys on erittäin tärkeä, mutta liian vähälle huomiolle jäänyt asia. Terve suu -oppaassa on tuotu konkreettisesti esimerkein esille, miten toimintakyvyn eri osa-alueet näkyvät suun hoidossa. Fyysiseen toimintakykyyn kuuluu arjen perustoiminnoista, kuten syömisestä, pukeutumisesta ja peseytymisestä suoriutuminen. Siihen sisältyy myös kyky toteuttaa suun omahoitoa itsenäisesti eli kykyä harjata hampaat sekä puhdistaa hammasvälit ja kieli. Omahoidon onnistumiseen vaikuttaa silmä-käsi-koordinaatio ja käden puristusvoima. Lisäksi aistien toimintakyvyllä on vaikutusta omahoidon toteutukseen. Heikentynyt näkökyky voi vaikuttaa puhdistustulokseen ja kuuloaistinheikkoudet luovat haasteita puhuttujen ohjeiden ymmärtämiseen. Liikuntarajoitteet ja apuvälineiden käyttö voivat myös vaikuttaa siihen, miten ikääntyvä pääsee saniteettitiloihin toteuttamaan suun omahoitoa. (Äijö & Sirviö 2022, 186–187.)
Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen elämänhallintaa, tyytyväisyyttä omaan elämään ja voimavarojen riittävyyttä elämän haasteissa. Suun terveyden näkökulmasta hyvä psyykkinen toimintakyky ilmenee itsensä ja suun terveyden arvostamisena, mitä tulee vaalia myös ikääntyessä. Kognitiivinen toimintakyky koostuu ajattelusta, havainnoinnista, ongelmien ratkaisuista, päätöksien teoista ja itsensä ilmaisemisesta. Ikääntymisen myötä sekä psyykkisessä että kognitiivisessa toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset heijastuvat kykyyn ymmärtää ja toteuttaa säännöllistä suun omahoitoa. (Äijö & Sirviö 2022, 187.)
Sosiaaliseen toimintakykyyn sisältyy erinäiset sosiaaliset suhteet ja niiden vaaliminen sekä sosiaalisissa tilanteissa toimiminen. Sosiaalista toimintakykyä voi heikentää ulkonäölliset seikat, joihin myös suun terveys voi liittyä hyvinkin vahvasti. Myös erilaiset suusairaudet voivat aiheuttaa suussa muutoksia, jotka tekevät sosiaalisesta kanssakäymisestä epämiellyttävää. Näitä voivat olla muun muassa halitoosi eli pahanhajuinen hengitys, karies ja parodontiitti. (Äijö & Sirviö 2022, 187–188.) Karies, tutummin hampaiden reikiintyminen, on maailmanlaajuisesti yksi yleisimpiä sairauksia ja Suomessa kariesta esiintyy eniten yli 75-vuotiailla henkilöillä (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonia ry:n asettama työryhmä 2023). Myös parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten sairaus on merkittävä kansantauti, jonka tärkein hoitomuoto on tehokas päivittäinen suun omahoito (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonia ry:n asettama työryhmä 2019).
Suun terveyden huomioiminen ikääntyvien arjessa
Toteutin Lapin ammattikorkeakoulun geronomiopintoihin liittyvän toisenlaisen opinnäytetyön luennoimalla suun terveydenhuollon asiantuntijana Vireyttä Seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöönkoulutuksessa. Seminaari oli suunnattu ikääntyneiden parissa työskenteleville ammattilaisille ja muille toimijoille. Tilaisuus järjestettiin Rovaniemellä Lapin Sairaanhoitopiirin toimesta, johon oli mahdollista osallistua sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Luentoni aiheena oli ikääntyneen suun terveys, suun terveyden ja yleissairauksien yhteys sekä suun omahoito. Luentoni jälkeen puheterapeutti piti oman osuutensa nielemisvaikeuksista ja suun motoriikasta. Suun terveys ja nielemisvaikeudet olivat odotettuja aiheita, ja seminaarin jälkeen luentomme sai erityiskiitosta osallistujilta. Aiemmalta koulutukseltani olen suuhygienisti ja olen toiminut suun terveydenhuollon ammattilaisena 15 vuoden ajan erilaisissa organisaatiossa sekä työtehtävissä. Nyt geronomiopintojen aikana olen havainnut, että ikääntyneiden päivittäisessä omahoidossa on paljon parantamisen varaa. Opintojen aikana on huomannut, että suun terveydestä huolehtimista on aliarvioitu ja se on liian huonosti hoidettu asiakokonaisuus iäkkäiden palvelujärjestelmässä. Toivon, että tämä blogikirjoitus muistuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia suun terveyden laaja-alaisesta merkityksestä ikääntyvän hyvinvointiin ja elämänlaatuun.
Meille jokaiselle opetetaan lapsesta lähtien harjaus- ja ravintosuositukset, jotka edesauttavat suun terveyden ylläpitoa. Uskon, että perusteet suun omahoidon toteuttamiselle ovat olemassa, mutta käytännön toteutus ontuu työarjen kiireiden keskellä osana jokapäiväistä hoitotyötä. Väitöskirjatutkija Aron (2022) kotihoitajille tekemän tutkimuksen mukaan hoitohenkilökunta tiedostaa suun terveyden tärkeyden, mutta heidän minäpystyvyydessä ja suuhygienian toteuttamisen käytännön taidoissa on parantamisen varaa. Henkilökunta tarvitsee tukea, kannustusta ja koulutusta suunhoitoon liittyvissä asioissa. (Aro 2022, 67.) Samankaltaisia havaintoja on tehty Lapin hyvinvointialueella, jossa loppuvuodesta 2023 järjestettiin autettavan asiakkaan suunhoidon valmennuskokonaisuuksia kotihoidon työntekijöille. Kokonaisuuteen kuului sekä webinaareja että osallistavia työpajoja, joissa suun hoidon taitoja sai konkreettisesti harjoitella. Palautteiden mukaan hoitohenkilökunta koki käytännön oppien ja autettavan asiakkaan suun puhdistuksen -harjoittelun erittäin tärkeäksi. Myös informaatio nykyaikaisista suunhoitotuotteista ja -välineistä koettiin tarpeelliseksi. (Peteri 2023; Peteri 2024.) Vastaavia työpajoja olisi hyvä järjestää jatkossa säännöllisesti, jotta aihe ei jäisi kurssiluontoiseksi asiakokonaisuudeksi vaan toteutuisi rutiininomaisesti ihan jokaisena päivänä muun hoitotyön ohella.
Ikääntyvän suun omahoidon erityinen painotus tulee asettaa päivittäiselle suun, hampaiden ja proteesien puhtaudelle. Seuraavaksi esitetään tärkeät perusasiat, jotka on hyvä ottaa huomioon ikääntyvän suun hoidossa. Ohjeistukset sopivat myös avustettavan asiakkaan suun hoitoon ikään katsomatta. Suun terveyden huollon ammattilaiset auttavat mielellään, aina kun yksityiskohtaisiin ohjeistuksiin on tarvetta. Kannustan siis olemaan yhteydessä oman alueen hammashoitoloihin moniammatillisen yhteistyön saavuttamiseksi.
Suunhoitotuotteita käytettäessä on huomioitava ikääntyvän nielemis-, purskuttelu- ja sylkemiskyky, mahdolliset nielemisvaikeudet sekä aspiraatioon eli henkeen vetämiseen liittyvät vaarat. Lähtökohtaisesti hampaat tulee harjata kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla käyttäen ikäihmiselle sopivaa hammasharjaa ja -tahnaa. Mikäli harjaaminen ei onnistu, suuta voi tilapäisesti purskutella fluoripitoisella suuvedellä tai vastaavasti puhdistaa sideharsotaitoksella, joka on kostutettu vedellä, keittosuolalla, klooriheksidiinipitoisella suuvedellä tai fluoriliuoksella. Ikääntyneen suu ja limakalvot ovat usein kuivat ja arat. Huulet olisikin hyvä rasvata aina ennen suun puhdistusta. Lisäksi kuiva suu kannattaa kostuttaa pienellä määrällä ruokaöljyä 2–3 kertaa päivässä. Kuivan suun hoitoon tarkoitetut tuotteet voivat lievittää suussa ilmeneviä oireita. (Komulainen 2020; Komulainen & Löppönen 2023.)
Suun terveydellä ja ikääntyvän ravitsemuksen toteutumisella on usein syy-seuraussuhde. Terveellä suulla voi syödä monipuolisesti, kun taas suun ongelmat ja sairaudet haittaavat ateriointia. Purentavaikeuksien myötä esimerkiksi kasvisten ja hedelmien syönti usein vähenee ja tilalle tulee sokeripitoisia ruokia kuten mehuja tai mehukeittoja. Myös kuitupitoisten ruoka-aineiden nauttiminen vähenee. Heikko suun terveys ja pureskeluteho voivat vaikuttaa merkittävästi vajaaravitsemuksen kehittymiseen. Suun terveyden ylläpitämiseksi sokerin käyttöä tulisi rajoittaa, joka tulee ottaa huomioon erityisesti silloin, kun hoidetaan iäkkäiden vajaaravitsemusta. Ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion ja ateriarytmin noudattamisella on siis kokonaisvaltainen vaikutus ikääntyvän terveyteen. (THL 2020, 119–120.)
Lopuksi
Ensiarvoisen tärkeää on tuoda nykyistä enemmän esiin terveen suun merkitystä ikääntyvien arjessa, ja myös hoksauttaa alalla työskenteleviä ammattilaisia heidän työpanoksensa merkityksestä ikääntyvien suun terveyden edistämisessä. Suun omahoidossa on tärkeintä päivittäinen suun huolellinen puhdistus. Suun omahoitoa on myös avustavien henkilöiden, kuten omaishoitajien tai hoitohenkilöstön tekemä hoito. On myös muistettava, että päivittäistä suun puhdistusta tarvitaan, vaikka omat hampaat olisi menetetty. Tällöin on tärkeää puhdistaa limakalvot, poskien poimut, kieli ja suulaki unohtamatta mahdollisesti käytössä olevia hammasproteeseja.
Suun terveydenhuollon kokeneena ammattilaisena ja tulevana ikääntymisen asiantuntija toivoisin, että ikääntyvän suun terveyteen ja siitä huolehtimiseen alettaisiin kiinnittämään yhä enemmän huomiota heidän arjessaan. Hoitohenkilöstön ja muiden vanhustyön ammattilaisten tulisi panostaa iäkkäiden suun terveydestä huolehtimiseen, joka vaikuttaa laaja-alaisesti hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen pystytään tulevaisuudessa vaikuttamaan isoon osaan suomalaista väestöä, joka vanhenee – toivottavasti hyvinvoivana ja laadukasta elämää eläen. Terveellä suulla on helppo hymyillä!
”Hymy on kaarre, joka oikaisee kaiken suoraan!”
Phyllis Diller
Hanne Ilvonen
geronomiopiskelija
Lapin ammattikorkeakoulu
Sari Arolaakso, opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja
Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet
Aro, T. 2022. Oral health care views among Finnish geriatric home care nurses. Knowledge, beliefs, perceptions and challenges. Oulu: University of Oulu. Viitattu 11.2.2024 http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526234472.pdf.
Heikka, H. 2022. Terveen suun merkitys. Teoksessa Honkala, S., Heikka, H., Heikkinen, A., Helenius-Hietala, J. & Sirviö, K. Terve suu. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 7–14.
Helenius-Hietala, J. 2022a. Ikääntyneiden suuhygienia. Teoksessa Honkala, S., Heikka, H., Heikkinen, A., Helenius-Hietala, J. & Sirviö, K. Terve suu. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 180–182.
Helenius-Hietala, J. 2022b. Iän vaikutus suun terveyteen ja siitä huolehtimiseen. Teoksessa Honkala, S., Heikka, H., Heikkinen, A., Helenius-Hietala, J. & Sirviö, K. Terve suu. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 175–184.
Honkala, S., Heikka, H., Heikkinen, A., Helenius-Hietala, J. & Sirviö, K. 2022a. Suun rakenne, hampaiden kehittyminen ja toiminta. Teoksessa Honkala, S., Heikka, H., Heikkinen, A., Helenius-Hietala, J. & Sirviö, K. Terve suu. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 36–61.
Honkala, S., Heikka, H., Heikkinen, A., Helenius-Hietala, J. & Sirviö, K. 2022b. Terveen suun merkitys. Teoksessa Honkala, S., Heikka, H., Heikkinen, A., Helenius-Hietala, J. & Sirviö, K. Terve suu. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 8–14.
Komulainen, K. 2020. Karieksen hallinta iäkkäillä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 29.1.2024 https://www.kaypahoito.fi/nix02829.
Komulainen, K. & Löppönen, M. 2023. Kun henkilö vastustelee suun puhdistusta – vinkkejä haastaviin tilanteisiin. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 29.1.2024 https://www.kaypahoito.fi/nix02827.
Peteri, S. 2024. Ikäihmisten / autettavan potilaan suunhoidosta. Yksityinen sähköpostiviesti 30.1.2024. Viestin saaja: Hanne Ilvonen.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonia ry:n asettama työryhmä 2019. Parodontiitti. Käypä hoito –suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkärisuora Duodecim. Viitattu 16.1.2024 https://www.kaypahoito.fi/hoi50086.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonia ry:n asettama työryhmä 2023. Karies (hallinta). Käypä hoito –suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkärisuora Duodecim. Viitattu 16.1.2024 https://www.kaypahoito.fi/hoi50127#K1.
Tuuliainen, E. 2023. Oral health, hygiene and oral health-related behaviour among old home care clients, effectiveness of individually tailored interventions. Kuopio: University of Eastern Finland. Viitattu 11.2.2024 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4801-4.
Äijö, M. & Sirviö, K. 2022. Iäkkään ihmisen toimintakyvyn tarkastelu suun terveyden edistämisen näkökulmasta. Teoksessa Honkala, S., Heikka, H., Heikkinen, A., Helenius-Hietala, J. & Sirviö, K. Terve suu. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 185–189.
Recent Comments