Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa -hankkeen (2020–2022 TYÖHYVE) keskeinen tavoite liittyy vanhustyötä tekevän henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämiseen. Käsittelen tässä blogissa kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja työn arjessa esille tulevia työhyvinvoinnin osa-alueita. Seuraavissa blogiteksteissä keskityn työn kehittämisen ja työn muotoilun mahdollisuuksiin työhyvinvoinnin edistämisessä.
Minkälaisia ajatuksia sinulla herää, kun puhutaan työhyvinvoinnista? Onko se jotain, josta jokaisen työntekijän tulee itse huolehtia vai onko vastuu työhyvinvoinnista erityisesti esihenkilöillä ja johdolla? Rakentuuko työhyvinvointi kenties joka päivä työyhteisössä arjen työssä? Harvoin ehkä pysähdymme pohtimaan, kuinka moniulotteisesta ja samalla vaikeasti arvioitavasta kokonaisuudesta työhyvinvoinnissa onkaan kyse. Nykyisen tutkimuksen valossa työhyvinvointi määritellään kokonaisvaltaiseksi, tilannesidonnaiseksi ja muuttuvaksi sekä henkilökohtaisten kokemusten kautta rakentuvaksi ilmiöksi, jota voidaan tarkastella toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevien osa-alueiden kautta.
Tärkeän työhyvinvoinnin osa-alueen muodostavat työntekijän omat voimavarat ja yksilölliset haasteet, joita aiemmin on korostettu hyvinkin keskeisenä osana työhyvinvointia. Omasta terveydestä ja elämäntavoista huolehtiminen sekä itselle sopivien kuormituksesta palautumisen ja stressinhallinnan keinojen löytäminen ovatkin työhyvinvoinnin vahvana perustana. Työhyvinvointiin vaikuttavat myös työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet, jotka voivat näyttäytyä toisaalta voimavaroina, mutta myös haasteina. Oletko löytänyt juuri sinulle sopivia palautumisen keinoja ja tapoja huolehtia omasta hyvinvoinnistasi? Oletteko työyhteisössänne pohtineet työvuorojen aikana tapahtuvan palautumisen mahdollisuuksia?
Työhyvinvointia edistävä työn ja muun elämän tasapainon löytäminen mahdollistuu, jos voit sovittaa yhteen työn, ihmissuhteet ja harrastukset. Usein kohtaamme ristiriitaisia odotuksia esimerkiksi ajankäytön tai kuormituksesta palautumisen suhteen. Huomaatko ajattelevasi keskeneräisiä ja vaikeita työasioita vapaa-ajallasi tai kotiasioiden pyörivän mielessäsi työvuoron aikana? Kokemus omasta riittämättömästä läsnäolosta voi herättää syyllisyyden tunteita ja lisätä kuormittuneisuutta. Ristiriitojen tunnistamisen ja ratkaisujen löytämisen kautta työhyvinvointikin vahvistuu.
Työhyvinvoinnin kokonaisuuden kannalta työn sosiaalinen ulottuvuus, johtaminen ja organisaatio muodostavat olennaisen osa-alueen. Työyhteisön toimivuus ja työkavereiden sosiaalinen tuki koetaan usein tärkeiksi voimavaroiksi silloinkin, kun työ itsessään on erityisen kuormittavaa. Myös henkilöstöä tukeva johtaminen vahvistaa työhyvinvoinnin kokemusta. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että voisit kokea organisaation edustamat arvot yhteneväisiksi omien arvojesi kanssa. Onko työyhteisössäsi pohdittu yhdessä, mikä on tärkeää ja arvostettavaa juuri tässä organisaatiossa ja työyhteisössä? Miten arvot näkyvät arjen toiminnassanne? Työyhteisössäsi vierailevalle ulkopuoliselle syntyvä ensivaikutelma on tärkeä ja työyhteisöä voisikin tarkastella vierailijan silmin. Mitä työpaikallesi tuleva näkee, kuulee ja tuntee? Ulkoiset puitteet, vierailijoiden kohtaaminen ja työntekijöiden keskinäinen vuorovaikutus ovat näkyvä osa organisaatiokulttuurianne.
Nykyiseen työhyvinvointiajatteluun on vahvasti tuotu itse työn ja työprosessien merkitys työhyvinvoinnille. Työhyvinvointi rakentuu työssä syntyvien yksilöllisten ja yhteisöllisten kokemusten sekä työtoiminnan seurauksena eli työntekijöiden, työn kohteen, välineiden sekä yhteisön, sääntöjen ja työnjaon kautta rakentuvassa vuorovaikutuksessa. Sujuva ja tuloksellinen työ tuottaa hyvinvointia ja työn mielekkyys on yhteydessä onnistumisen kokemuksiin työssä. Olennaista on myös työympäristön turvallisuudesta, fyysisestä ja kognitiivisesta ergonomiasta, toimivasta palaute- ja vaikuttamisjärjestelmästä sekä osaamisen kehittämisestä huolehtiminen. Mikä tekee sinulle työstäsi mielekästä ja merkityksellistä? Minkälaiset asiat työyhteisössäsi tuovat onnistumisen kokemuksia työntekijöille?
Viimeisenä merkittävänä työhyvinvointiin vaikuttavana osa-alueena tuon esille työn muutoksen ja siihen liittyvän epävarmuuden kokemuksen. Työn nähdään olevan jatkuvassa muutoksessa monenlaisten maailmanlaajuisten ilmiöiden vuoksi. Työnteon muodot muuttuvat ja yhä harvinaisempaa on pitkään samalla työnantajalla jatkuvat työsuhteet. Työtä tehdään erilaisina aikoina, monenlaisissa paikoissa ja vaihtelevissa työsuhteissa. Työn muutos näkyy myös työn sisällön muutoksina. Syynä voi olla työn ulkopuolisen ympäristön muutokset tai vaikkapa muutokset työn kohteessa, mikä näkyy esimerkiksi asiakkaiden tarpeiden muuttumisena. Muutokset voivat aiheuttaa työntekijälle epävarmuuden kokemuksia: jatkuuko työ, millaisena se jatkuu, riittääkö osaamiseni muuttuvassa työssä?
Työhyvinvoinnin moniulotteinen ja monitasoinen kokonaisuus rakentuu organisaation, johtamisen, työyhteisön, työn ja työntekijän ominaisuuksien kokonaisuutena. Vaikka nykyisin pyritään tarkastelemaan ja kehittämään työssä ilmeneviä myönteisiä asioita ja mahdollisuuksia, myös työn kuormitustekijöiden tarkastelu on tärkeää työhyvinvoinnin edistämisessä. Työyhteisön yhteinen pohdinta työn muutosten suhteen on hyvä lähtökohta työhyvinvoinnin haasteiden ja mahdollisuuksien ymmärtämiselle. Miettikää työyhteisöissä, millaisista työhyvinvointiteoista voisitte yhdessä sopia. Voit myös kysyä itseltäsi, mitä arjen tekoja toteutat oman hyvinvointisi edistämiseksi?
Anne Puro
PsM, lehtori
Lapin ammattikorkeakoulu
Recent Comments