Johdanto
Monen ikääntyvän toive on vanheta kotona sekä pysyä terveenä ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Väistämättä kuitenkin joskus avuntarve lisääntyy, ja moni joutuu ottamaan palveluita vastaan kotona pärjätäkseen. Perinteisen fyysisen kotihoidon rinnalle on tullut etäkotihoito, jolla tarkoitetaan etähoitoa, ohjausta ja tukemista digitalisaatiota ja teknologiaa hyödyntämällä. Etähoidossa asiakas ja hoitaja ovat eri paikoissa, mutta puhe- tai videoyhteys mahdollistaa avun asiakkaalle terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Elon, Törmäsen ja Ketolan (2019) mukaan kotihoito on digitalisoitumassa ja ottanut teknologiaa entistä enemmän käyttöön muun muassa työvoiman riittävyyden ja palveluiden yksilöllisyyden turvaamiseksi. Lisäksi kotona asuvan toimintakykyä turvataan teknologialla siinä määrin kuin asiakas sitä haluaa käyttää sekä sen avulla kannustetaan asiakasta tekemään itse. Tästä syystä etäkotihoidolla on merkittävä ja jatkuvasti kasvata rooli kotona asumisen. Iso osa etähoitoa tarjoavista palveluntuottajista tavoittelee sitä, että etäpalvelut olisivat niin sanottu silta kotihoidon fyysisiin palveluihin.
Tässä blogitekstissä kuvataan joulukuussa 2022 valmistuneen Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyön päätuloksia lyhyesti (ks. tarkemmat tulokset Kantola 2022). Opinnäytetyössä kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella lähdettiin etsimään tietoa aikaisemmista etähoitoon liittyvistä tutkimuksista. Tarkoituksena oli kuvata etäkotihoidon vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia aikaisempiin tutkimuksiin perustuen eli hyödyntää SWOT-analyysiä aikaisempien tutkimusten tulosten tarkastelussa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa etäkotihoidon nykyhetken tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä, jota voidaan hyödyntää edelleen kehittämisessä.
Positive vibes only!
Opinnäytetyöhön valikoitui tiedonhaussa yhdeksän tutkimusta, joista kaksi oli kotimaista ja loput kansainvälisiä. Tutkimukset käsittelivät etäkotihoidon, etähoidon, etäyhteyksien, virtuaalikäyntien ja etäsaattohoidon kokemuksia joko asiakkaiden tai ammattilaisten näkökulmasta. Tuloksista nousi esiin vahvuuksina etähoidon tuomat yksilölliset hyödyt, jotka ilmenivät asiakkaiden yksinäisyyden vähenemisenä ja turvallisuuden tunteen lisääntymisenä. Lisäksi asiakkaat olivat saaneet etäyhteyden välityksellä apua lääkehoidon ja terveyden ohjaamisessa sekä arvioinnissa. Etäkotihoidon mahdollisuudet nähtiin niin etähoidon käytännöllisinä kuin taloudellisinakin hyötyinä, jotka liittyivät kustannusten ja ajankäytön vähenemiseen, aikaisempaan teknologian käyttöön ja sen tehokkuuteen työssä. Voidaankin todeta, että etäkotihoidon nykyhetken tilanne aikaisempien tutkimusten valossa näyttää positiiviselta, siksi onkin tärkeää palveluita räätälöidessä korostaa juuri näitä etähoidon vahvuuksia ja sen tuomia mahdollisuuksia, jotta kotiin tarjottava hoito olisi mahdollisimman monipuolista.
Haasteiden ennakointi
Tulokset osoittava myös, että etäkotihoidon palveluita asiakkaille suunnitellessa täytyy olla tietoinen sen tuomista haasteista, jotta niitä osataan ennakoida ja ratkaista. Aikaisemmissa etähoidon tutkimuksissa heikkoudet näyttäytyivät asiakkaiden kokemina yksilöllisinä ja eettisinä haasteina. Nämä vaikeudet liittyivät aikaisempien tutkimusten tuloksissa aikataulujen yhteensovittamiseen, hoitajan ja asiakkaan väliseen luottamussuhteeseen, asiakkaan huonoon itsetuntoon, hoidon vaativuuteen, sovellusten käytön turvallisuuteen sekä sairauden tuomiin haasteisiin. Uhkia etähoidon käytölle olivat sen teknologiset haasteet, jotka liittyivät digitaaliseen eriarvoisuuteen, teknologian saavutettavuuteen, laatuun ja käyttäjäystävällisyyteen, fyysisten tutkimusten puutteellisuuteen sekä koulutuksen ja kehityksen tarpeeseen.
Digitaalinen eriarvoisuus nousi esiin aikaisemmissa tutkimuksissa ja se liittyi usein asiakkaiden ikään tai sosioekonomiseen asemaan Nuoremmille ja koulutetuille henkilöille teknologian käyttö on tuttua, joten heillä sen käyttö oli ollut jouhevampaa, koska se oli ennestään tuttu. Tämän vuoksi tutkimuksissa tähdennettiin koulutuksen tarvetta, jotta teknologia tulee tutummaksi ja etäkotihoitoakaan ei koettaisi enää niin outona. Yhteenvetona voidaan todeta, että etäkotihoidon tunnettavuuden lisääminen korreloi sen käytön lisääntymistä tulevaisuudessa.
© Johanna Kantola, #wonderapp-sovellus
Lopuksi
Etäkotihoidosta voidaan puhua synonyymina niin etähoitona, virtuaalikäyntinä tai jopa etäsaattohoitona. Viime vuosina on myös käsitteen ”kotihoidon etäpalvelut” käyttö yleistynyt, joka osaltaan tuo paremmin näkyviin etäkotihoidon ja sen palveluiden moniulotteisuuden. Väestön ikääntyessä etäkotihoidon palveluiden käyttöönotto tulee olemaan väistämätöntä suurimmassa osassa Suomea palveluiden turvaamiseksi ja hoidon laadun ylläpitämiseksi. Etähoito koettiin tutkimuksissa tehokkaana tapana tuottaa palveluita nyt ja tulevaisuudessa.
Asiakkaat ja heidän läheisensä tarvitsevat kannustusta ja näyttöön perustuvaa tietoa etäkotihoidon toteuttamiseen liittyen. Kotihoitoon ja etäkotihoitoon siirrytään asiakkaaksi palvelutarpeen arvioimisen kautta. Tässä arviointivaiheessa myös henkilökunnalla tulee olla hyvää osaamista erilaista mahdollisuuksista ja palveluista kotona asumisen tueksi. Tämä opinnäytetyö omalta osaltaan voi toimia myös palveluntarpeenarvioinnin tukena; on tärkeää moniammatillisesti selvittää etäkotihoidon käyttömahdollisuuksia asiakkaan etua ajatellen ja tuoda esiin aikaisempiin tutkimuksiin perustuen tietoa etäkotihoidon vahvuuksista ja mahdollisuuksista.
Johanna Kantola
Geronomi (YAMK)
Satu Elo
TtT, dosentti, yliopettaja
Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet
Elo, S., Törmänen, M. & Ketola, I. 2019. Tulevaisuuden teknologiaorientoitunut kotihoito. Lumen 2/2019 Teema-artikkeli. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019103020392
Kantola, J. Etäkotihoidon ulottuvuuksia: kirjallisuuskatsaus vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin pohjautuen. YAMK-opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu. Saatavilla osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025164
Recent Comments