Parhaillaan käynnissä olevassa Living Lab Pruntsi –hankkeessa suunnitellaan ikääntyneiden kemiläisten ja heidän läheisten, sotehenkilöstön, Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien käyttöön sopivaa ympäristöä, jossa ikääntyneille sopivaan hyvinvointiteknologiaan voisi tutustua ja teknologian käyttöön saisi ohjausta. Eri toimijoiden tarpeita ja toiveita aiheeseen liittyen selvitettiin osana hankkeen esiselvitystyötä. Lisäksi kartoitettiin henkilökunnan soteosaamista, jota kuvataan tässä blogikirjoituksessa.
Teknologiset laitteet työntekijöiden tukena
Teknologian avulla voi tukea, helpottaa tai korvata työntekijää. Kuormittavia työvaiheita voidaan helpottaa teknologisilla ratkaisuilla, esimerkiksi käyttämällä robotteja asiakkaan nostamisessa, siirtämisessä tai asiakkaan oman liikkumisen tukena. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29, 2020.) Vanhustyössä käytettävä teknologia on tiivistetysti mobiilia hoivateknologiaa, toimistoteknologiaa ja viihdeteknologiaa (Oinas ym. 2021). Robotiikkaa voidaan käyttää myös välillisen asiakasajan korvaamiseen, kuten laitteiden ja tarvikkeiden siirtelyssä, aterioiden kuljetuksessa sekä osana lääkehoitoa (Kuva 1).
Selvää hyötyä voidaan nähdä esimerkiksi lääkehoidossa, jossa lääkkeiden koneellinen annosjakelu vähentää lääkehoitovirheitä ja lääkkeiden annosjakelu voi vapauttaa hoitajien työaikaa muuhun välittömään asiakastyöhön. Ajallista hyötyä saavutetaan etähoidolla, kun osa kotihoidon käynneistä voidaan toteuttaa etähoitokäynteinä kaksisuuntaisesti joko kuva- ja/tai äänivälitteisinä (Kuva 2). Etähoitoa voi olla erilaiset muistutus- ja valvontatoimet, kuten lääkkeenoton muistutus, ravitsemuksen valvonta, liikkumisen tukeminen ja harjoittelu, tai asiakkaan voinnin seuranta. Etäkäynnit voivat olla tukena ja vähentää kotikäyntien määrää ja siten vähentää hoitajien liikkumiseen kuluvaa aikaa. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29, 2020.)
Robotiikan ja automatiikan sovelluksilla on mahdollista keventää, korvata tai täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työtehtäviä arviolta ainakin viidenneksellä. Kohdistamalla uudelleen hoitotyöntekijöiden työtä, voidaan parhaimmillaan tehostaa hoitotuloksia sekä parantaa työn taloudellisuutta ja tehokkuutta. Tutkimustiedon valossa on varovasti arvioitu, että roboteilla ja sovelluksilla saataisiin työajan säästöä vanhusten hoidossa työskentelevien lähihoitajien työssä keskimäärin 36% välittömässä hoitotyössä ja välillisessä hoitotyössä jopa lähes 70%. (Kangasniemi & Andersson 2016.) Robotiikan onnistunut käyttöönotto koostuu oikea-aikaisesta ja riittävästä tuesta ennen käyttöönottoa ja robotin sujuvasta käytettävyydestä päivittäisessä työssä sekä luottamuksesta työn sujumisesta. Hoitotyön ammattilaisilla tulee olla riittävä osaaminen, jotta se vastaa digitalisoituvaan terveydenhuoltoon. (Turjamaa ym. 2022).
Aineiston keruu ja analyysi
Aineisto koostui sotehenkilöstölle suunnatusta kyselystä (n = 26), työpaja-aineistosta (n = 2) sekä henkilöstön kanssa teknologiaviikolla käydyistä keskusteluista (n =31) ja eri tapahtumissa käytyjen keskustelujen yhteenvedosta (n = 45), ja se kerättiin osana Living Lab Pruntsi-hanketta. Sotehenkilökunnalle suunnattu kysely sisälsi kymmenen tätä tarkoitusta varten laadittua kysymystä, ja aineistonkeruu toteutettiin sähköisesti Google Formsin avulla. Kysymykset laadittiin hankeasiantuntijoiden toimesta ja esitestattiin kolmella asiantuntijalla ennen kyselyn toteuttamista.
Työpaja-aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä esittämällä ja toimintaa havainnoimalla pilottityöpajassa, jossa esiteltiin Living Lab-toimintaa. Havainnointia toteutettiin myös teknologiaviikon aikana toteutetuissa esittelytilaisuuksissa ja tapahtumissa erilaisen ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian esittelyjen ohessa. Aineistonkeruun jälkeen kyselyn, työpajan ja havainnoinnin aineisto on koottu yhteen ja se on teemoiteltu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Tulokset
Sotehenkilökunnasta 85% (n = 22) kertoi käyttävänsä teknologisia laitteita päivittäin, 8% (n = 2) viikoittain ja 8% (n = 2) harvemmin kuin viikoittain. Puolet vastaajista koki teknologisten laitteiden osaamisensa hyväksi ja puolet keskinkertaiseksi, ja heikkoa osaamista ei arvioitu olevan.
Hoitajien mukaan tunnetuimpia teknologisia laitteita ovat erilaiset turvallisuutta lisäävät laitteet, kuten turvaranneke, ovivahti, kaatumishälytin ja GPS-paikannin. Hoitajaa auttavina apuvälineinä kuvattiin lääkerobotit, potilastietojärjestelmät, etäyhteydenpitoon auttavat välineet sekä ergonomiaa tukeva teknologia, kuten nosto- ja liukulaitteet ja sähkösängyt. Ikääntynyttä tukevaa teknologiaa tiedettiin/todettiin/kerrottiin olevan aktiivisuusrannekkeet, ruoka-automaatit sekä viihtyvyyttä ja hyvinvointia tukevat ohjelmat.
Työpaikoilla oli käytössä turvallisuusapuvälineitä, kuten hälytysjärjestelmiä, turvapuhelimia ja GPS-rannekkeita. Käytössä oli myös hoitajan aikaa säästäviä etälaitteita, kuten lääkerobotteja, etähoivalaitteita ja tabletteja. Myös hoitotyötä tukevaa teknologiaa oli ergonomia-apuvälineiden muodossa, kuten sähkösänkyjä ja nostureita. Sähköisiä sovelluksia oli käytössä ikääntyneiden hyvinvointia tukevat Kardemummo Oy:n sisältöpalvelu Hilda, sekä työn tekemisen välineet Effector mobile- ja Mukana-sovellukset. Omassa työssään hoitajat tarvitsisivat hyvinvointiteknologiaa virikkeiden järjestämiseen, turvallisuuden lisäämiseen sekä saavutettavuuden ja tiedon siirron parantamiseen.
Hoitajat kokivat teknologian tuovan hyötyä työhönsä ajan säästämisenä, potilasturvallisuuden parantajana ja aktiivisuuden seuraajana, tiedonkulun helpottumisena sekä työhyvinvoinnin edistämisenä. Suurin osa vastaajista (85%) käyttäisi teknologisia ratkaisuja työssään nykyistä enemmän, jos siihen olisi mahdollisuus, ja jopa (92%) hyödyntäisi varmasti teknologisia ratkaisuja enemmän, jos käyttöön saisi opastusta. Opastuksen toivottiin olevan henkilökohtaista ja oikea-aikaisesti järjestettävää koulutusta, minkä lisäksi tukihenkilö koettiin tärkeänä.
Johtopäätökset
Tämän kartoituksen perusteella voidaan todeta, että henkilöstö käyttää jo tänä päivänä teknologiaa lähes päivittäin työssään ja suhtautuu siihen positiivisesti. Teknologiaa oltaisiin valmiita käyttämään enemmänkin, mikäli siihen olisi mahdollisuus ja saatavilla olisi riittävää opastusta. Tällä hetkellä tunnetuimpia teknologisia ratkaisuja ovat turvallisuuteen, lääkehoitoon ja etäyhteydenpitoon käytettävät välineet ja sovellukset. Tämä voi johtua siitä, että vuoden 2022 aikana Meri-Lapissa on otettu käyttöön Evondos-lääkerobotti ja Videovisit- etäyhteydenpitolaitteet kotihoidon asiakkaille.
Hyvällä markkinoinnilla ja opastuksella teknologiset laitteet sulautuvat työvälineiksi ja suurin osa hoitajista olisi valmiita ottamaan niitä enemmänkin käyttöönsä. Ertner (2019) tuo esille sen, että hyvinvointiteknologian avulla voidaan turvata yhä useammalle apua tarvitsevalle vanhukselle hoidon saanti mutta myös säästää julkisia hoitomenoja. Positiivisten mielikuvien luomisella ja tukemisella voidaan vaikuttaa motivaation lisääntymiseen sekä asenteisiin teknologisten laitteiden käytössä. Teknologisten laitteiden käyttöönotossa tarvitaan näkymätöntä työtä, jolla vaikutetaan asenteisiin, kuvitelmiin ja uskomuksiin teknologian käytössä ja käyttöönotossa. (Ertner 2019). Tämä edistää positiivisen suhtautumisen kehittymistä teknologiaa kohtaan.
Teknologia tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia, mutta hoitoalan ammattilaiset eivät välttämättä pidä robottien soveltuvuutta hoitotyöhön itsestäänselvyytenä. Hoitotyö ja hoivan antaminen ovat luonteeltaan inhimillistä toimintaa, jossa teknologian käyttöä on aina harkittava tarkoin (Van Aerschot ym. 2017). Kunnat (ensi vuodesta lähtien hyvinvointialueet) ja palveluntarjoajat tekevät itsenäisiä päätöksiä, millaista teknologiaa ottavat alueellaan käyttöön ja eri puolilla Suomea käyttöönoton vauhti ja käyttökokemukset ovat eri vaiheessa. Viime vuosina ikäteknologian käyttö on lisääntynyt ja uudemman teknologian, kuten palvelurobotiikan ja kotiin asennettavien sensoreiden hyödyntäminen on vielä vähäistä. Hoitajat käyttävät arjessaan yhä enenevässä määrin teknologiaa, mikä lisää sen tuttuutta ja alentaa käyttöönottokynnystä tulevaisuudessa. Sen vuoksi tulevina vuosina niin ikääntyvä väestö, kun hoitajat, ovat entistä tottuneempi käyttämään teknologiaa, mikä mahdollistaa sekä nykyisten että uusien teknologioiden laajamittaisemman käytön.
Teknologian käyttöönotto ja hoitohenkilökunnan tukeminen tulisikin olla päämäärätietoista, jotta saavutetulla kehityksellä saataisiin positiivisia ja pysyviä muutoksia. Kehittymisen prosessissa on tärkeää nähdä hoitotyön helpottuminen sekä asiakkaiden toimintakyvyn ja itsenäisyyden lisääntyminen. Esteenä teknologian käytölle ja sen käyttöönoton ehdottamiselle voi olla kiireinen työ ja sen myötä tuleva suoritettavien tehtävien paljous, jolloin uusia teknologisia vaihtoehtoja ei muisteta ehdottaa. Työn tekemisen ohessa ja tehtäviä suorittaessa tulisi olla aikaa pysähtyä miettimään kunkin asiakkaan ja potilaan kohdalle paras hoidon suorittamisen tapa, sekä nähdä kullekin ikääntyneelle sopiva yksilöllinen tapa ottaa teknologiaa käyttöön.
Tohmola Anniina
sh, TtT, lehtori, projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu
Marjanen-Korkala Tanja
geronomi (YAMK), tuntiopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu
Vahtola Katja
lh, Kemin kaupunki/Lapin hyvinvointialue
Meinilä Arja
th, TtM, projektiasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Ertner M. 2019. Enchanting, evoking, and affecting: The invisible work of technology implementation in homecare. Nordic journal of working life studies 9 (S5), 33-47. https://doi.org/10.18291/njwls.v9iS5.112690
Kangasniemi M. & Andersson C. 2016. Robotit töihin. Enemmän inhimillistä hoivaa. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/Robotitt%C3%B6ihin.pdf
Oinas T., Karhinen J., Tammelin M., Hirvonen H., Hämäläinen A. & Taipale S. 2021. Teknologisten laitteiden ja sovellusten käyttö vanhustyössä. Työn piirteiden ja yksilötekijöiden vaikutusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 86(2), 166-179.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1
Turjamaa R., Vaismoradi M., Kajander-Unkuri S. & Kangasniemi M. 2022. Home care professionals’ experiences of successful implementation, use and competence needs of robot for medication management in Finland. Nursing Open. 10.1002/nop2.1456.
Van Aerschot L., Turja T. & Särkikoski, T. 2017. Roboteista tehokkuutta ja helpotusta hoitotyöhön? Yhteiskuntapolitiikka 82. https://www.julkari.fi/bitstream/ handle/10024/135717/YP1706_VanAerschotym.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Recent Comments