TYÖHYVE, Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa -hankkeen (2020-2022) päätavoitteena on ollut edistää sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hankkeessa pyrittiin kehittämään työn organisointia ja sujuvuutta kehittämällä olemassa olevia ja ottamalla käyttöön myös uusia tarkoituksenmukaisia toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi pyrittiin lisäämään työn mielekkyyttä sekä vähentämään työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta. Hanke päättyy vuoden vaihteessa ja on aika tarkastella hankkeen toteutumista ja tuloksia. Hankkeen yhtenä innoituksena syntyi myös tämä blogi, joka vuosien varrella on vakiintunut Lapin ammattikokorkeakouluun yhdeksi kanavaksi levittää uutta tietoa ja hyviä käytänteitä. Blogi on ja pysyy jatkossakin!
Johdanto
Vanhustyön yksikössä on tällä hetkellä haasteena saada riittävä määrä työntekijöitä toiminnan toteuttamiseen. Haasteena työntekijöiden riittävyydelle on yleinen työvoimapula. Vanhuspalveluissa haasteita lisää työntekijöiden siirtyminen ennenaikaiselle eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä on usein työn fyysisestä kuormittavuudesta johtuvat tuki- ja liikuntaelinten ongelmat sekä työn psyykkinen kuormittavuus. Työn kuormittavuus johtaa usein myös työntekijöiden hakeutumiseen muille aloille. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisen muutos ja esimerkiksi teknologian käytön lisääntyminen ja siihen liittyvä osaamisvaade lisäävät myös osaltaan työn kuormittavuutta. Henkilöstöllä ei aina ole riittävää osaamista teknologisten ratkaisujen käyttöön.
Työhyvinvoinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen edellyttää työn mielekkyyden lisääntymistä. Työn mielekkääksi kokeminen lisää myös työn laatua ja tuottavuutta. Työhyvinvoinnin kehittäminen tulee nähdä koko työyhteisön tehtävänä ja se edellyttää asiantuntijoiden ja työyhteisön yhteistyötä. Työntekijöiden osaaminen tulee tunnistaa, tunnustaa ja hyödyntää työyhteisön toimintakäytänteiden ja työn organisoinnin kehittämisessä. Työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta vähennetään vahvistamalla osaamista kuntouttavista työskentelytavoista. Niiden toteuttaminen edellyttää koko työyhteisön sitoutumista yhteisten toimintakäytänteiden toteuttamiseksi. Myös työympäristöllä ja sen viihtyvyydellä on merkitystä sekä työntekijöiden että asukkaiden hyvinvointiin.
TYÖHYVE -hanke pyrki vastaamaan näihin työhyvinvoinnin kehittämistarpeisiin vanhuspalveluita tuottavissa hoivayksiköissä. Hankkeessa hyödynnettiin osallistavaa ja yhteistoiminnallista kehittämisen mallia yksikkökohtaisissa kehittämisprosesseissa. Koko työyhteisön osallistuminen työn kehittämiseen on todettu parantavan työhyvinvoinnin lisäksi sitoutumista muutoksiin ja yhdessä sovittuihin toimintatapoihin. Osallisuuden kokemuksen on todettu olevan työhyvinvoinnin kannalta jopa merkittävämpää kuin muut työn tekemiseen liittyvät rakenteet tai piirteet. (Jääskeläinen 2013.) Tavoitteena oli ajattelu- ja toimintatapojen muutos.
Osallistava yhteistoiminnallinen kehittäminen
Hankkeessa toteutettiin yksikkökohtaiset kehittämisprosessit, joissa hyödynnettiin osallistavan yhteistoiminnallisen kehittämisen mallia. Tavoitteena oli auttaa yksiköitä ja niiden työntekijöitä itse löytämään yksikkönsä kehittämistyölle tavoitteet sekä menetelmät niiden saavuttamiseksi. Hankkeen asiantuntijat toimivat kehittämisprosesseissa fasilitaattoreina.
Jokaisen yksikön kehittämisprosessi kesti noin vuoden ja sisälsi alkukartoituksen, työpajat, koulutukset ja sparrauksia sekä kaikille yhteisiä seminaareja. Kehittämisprosessin lopuksi agenteille ja esihenkilöille järjestettiin yhteinen palvelumuotoilun työpaja, jossa yksiköt saivat työkaluja edelleen kehittää työhyvinvointia hankkeen päättymisen jälkeen. Yksikkökohtaisen kehittämisprosessin eteneminen on esitetty alla olevassa kuviossa 1.
Yksikkökohtaisten kehittämisprosessien tuloksena kehitettiin esimerkiksi työvuorosuunnittelua, omahoitajuutta, työyhteisön pelisääntöjä, toimintaohjeita, huoneentauluja ja ympäristön viihtyisyyttä. Työkuormituksen vähentämiseksi kiinnitettiin huomiota palautumiseen ja omiin toimintatapoihin arjessa. Lisäksi vahvistettiin siirtoergonomiaosaamista. Yksiköille järjestettiin myös mahdollisuus tutustua erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin ja kokeilla niitä myös käytännössä.
Jokaisen yksikön kehittämisprosessista, sen tuloksista ja hyödyistä, tuotettiin posteri yhteistyössä yksikön ja hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Posterit olivat esillä hankkeen loppuseminaarissa, jonka jälkeen jokainen yksikkö sai posterin omaan yksikköönsä muistuttamaan tehdystä kehittämistyöstä ja sen tuloksista.
Kokemuksia osallistavasta yhteistoiminnallisesta kehittämisestä
Hankkeesta saadun kokemuksen mukaan osallistava yhteistoiminnallinen kehittäminen on ollut hyvä malli kehittää työhyvinvointia yksiköiden työntekijöiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Työn kehittämisen tulee tapahtua siellä, missä työtä tehdään ja niiden toimesta, jotka työtä tekevät. Kokemuksia ja palautetta hankkeessa toteutetusta yhteistoiminnallisesta menetelmästä kerättiin työpajoissa sekä väli- ja loppuarvioinnissa.
Osallistujat ovat kokeneet hankkeessa toteutetun kehittämismallin toimivana. Osallistava ote koettiin innostavana ja osallistujia aktivoivana. Oman yksikön työhyvinvointiin liittyvien asioiden ja tekijöiden yhteinen tarkastelu koettiin sitouttavan kehittämistyöhön. Osallistujat kokivat tulleensa kuulluksi ja pääsevänsä vaikuttamaan oman työn kehittämiseen sekä oman yksikön toimintaan. Vastaavia tilaisuuksia toivottiin lisää.
- Ideointi oli mukavaa ja helppoa sekä tavoitteellista.
- Uskon, että asiat jotka nousivat työpajasta tuovat positiivista nostetta työyhteisöömme niiden toteutuessa.
- Tärkeitä asioita työhyvinvoinnin edistämiseksi.
- Osallistujilla sopivasti tilaisuuksia saada äänensä kuuluviin.
- Aktivoi hyvin osallistujia keskustelemaan asioista.
- Työpajatyöskentely lisää kykyä yhteistyöhön ja auttaa näkökulmien hakemisessa.
- Toteutus hyvä, pystyi olemaan aktiivisesti mukana.
- Herätti ajatuksia omasta toiminnasta. Kiitos!
- Mielenkiintoinen, positiivinen yllätys!
- Yhdessä kehittämällä päästään eteenpäin.
- Hyvä, että esiin tulleet asiat purettiin osiin.
Esihenkilöt kokivat, että hankkeen asiantuntijat (fasilitaattorit) ohjasivat, tukivat ja kannustivat työyhteisön yhdessä tekemistä, suhtautumista työhön ja työssä jaksamiseen. Hankkeen koettiin mahdollistavan työn ja omien asenteiden muuttumisen.
”Työhyve-hankkeessa olemme turvallisesti jokainen tulleet kuulluksi, osallistuneet, päässeet kehittämään työtämme ja työyhteisöämme.”
Lopuksi
Hanke osoitti, että vanhustyön yksiköissä on aitoa intoa ja halua kehittää työtä sekä uudistaa työskentelytapoja. Hankkeessa tuotettuja hyviä käytäntöjä on jaettu yksiköiden kesken jo hankkeen aikana. Hyvät käytännöt kootaan myös hankkeen loppujulkaisuun kaikkien asiasta kiinnostuneiden ja vastaavien yksiköiden hyödynnettäväksi. Loppujulkaisuun on liitetty lisäksi hankkeessa olleiden yksiköiden kehittämistyötä ja sen tuloksia kuvaavat posterit. Julkaisu ilmestyy vuoden 2023 alussa sähköisenä ja on luettavissa hankkeen sivulta osoitteessa TYÖHYVE – Lapin AMK Linkki loppujulkaisuun löytyy myöhemmin myös tästä blogista.
Sari Arolaakso, TtM, tohtorikoulutettava, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Anne Rautio, KM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet
Jääskeläinen, A. 2013. Työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen osallistavilla menetelmillä, Toimintatutkimus työhyvinvoinnin kehittämisprosesseista vanhus- ja vammaispalveluja tuottavissa työyhteisöissä Sallassa. Acta Universitatis Lapponiensis 252. Väitöskirja: Lapin yliopisto.
Recent Comments