Digimuutos ei ole pelkkää teknologiaa, vaan se koskettaa ihmisiä. Uudet järjestelmät ja työkalut muuttavat toimintatapoja, mutta ennen kaikkea ne herättävät tunteita. Miten tunteet vaikuttavat digimuutoksen onnistumiseen?
Tunteet digimuutoksen ytimessä
Digipalvelujen uudistukset edellyttävät uusien työkalujen omaksumista, mutta suurin muutos liittyy toimintakulttuurin ja palveluprosessien kehittämiseen (Tepponen, Ahonen & Turja 2024). Muutoksen johtaminen on strategialähtöistä, mutta sen onnistuminen riippuu myös ihmisten kokemuksista. Tunteet vaikuttavat siihen, miten työntekijät suhtautuvat uusiin ratkaisuihin. Jotta digimuutos etenee, tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua ja päätöksentekoa sekä henkilöstön osaamisen, osallistumismahdollisuuksien ja työhyvinvoinnin kehittämistä. (Larjovuori, Ligthart, Heikkilä-Tammi, Keränen, Brodi, Laakkonen & Mäkiniemi 2020.)
Teknologian puhututtaa – innostusta vai turhautumista?
Teknologia aiheuttaa työntekijöissä monenlaisia tunteita (Toivanen, Lampi, Sihto, Oinas & Taipale 2024, Eskelinen 2023), kuten kuvasta 1 nähdään.
Kuva 1: Teknologiaan liitetyt tunteet. Mukaillen Toivanen ym. 2024. Tehty Copilotin avulla.
Innostusta ja iloa koetaan, kun teknologia toimii ja tukee työtä, mutta turhautuminen ja epävarmuus ovat yleisiä, erityisesti puutteellisen perehdytyksen tai laitteiden toimimattomuuden vuoksi. Tunteet eivät ole irrallisia muusta työstä: kuormittuneet työntekijät kokevat teknologian stressaavana, kun taas myönteisesti työhön suhtautuvat näkevät sen helpommin mahdollisuutena. Teknologiaan liittyvät tunteet ovat tilannekohtaisia. Tunteiden tunnistaminen voi auttaa kehittämään koulutusta ja tukea. (Lampi & Sihto 2022.)
Teknologian käyttö työssä voi olla lannistavaa ja innostavaa. Tutkimuksen mukaan teknostressiksi kutsuttua tunnetta koetaan yleisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa (Keshavarz, Reza, & Wang 2025). Tunne ei rajoitu pelkkiin teknisiin ongelmiin, vaan se voi alkaa jo uutisesta, että työpaikalle tulee uusi järjestelmä. Stressi liittyy usein epävarmuuteen, osaamisen puutteeseen ja pelkoon ammatti-identiteetin muuttumisesta. (Mäkiniemi 2021.) Vaikka teknologia ei näytä olevan alan ammattilaisten suuripana stressitekijänä (Clancy & Cassarino 2025; Puthenparambil 2023), sen vaikutusta työhyvinvointiin ei voi sivuuttaa. Ratkaisevaa on, miten organisaatiossa puututaan teknostressiä aiheuttaviin tekijöihin: on panostettava käyttäjäystävälliseen teknologiaan, osaamisen vahvistamiseen ja työntekijöiden hyvinvointia tukeviin ratkaisuihin. (Keshavarz ym. 2025; Golz, Peter, Zwakhalen & Hahn 2021.) Parhaimmillaan teknologia on voimavara, jolloin se helpottaa työtä ja vapauttaa aikaa merkityksellisiin tehtäviin. Tätä myönteistä kokemusta kuvaa teknoimu, joka tarkoittaa innostusta ja uppoutumista teknologian käyttöön. Teknoimun tunnetta tukevat muun muassa työntekijän itsenäisyys ja toimintavapaus sekä pystyvyyden tunne ja osaamisen tukeminen. (Mäkiniemi 2021.)
Tunteiden huomioiminen kannattaa
Tavoitellun digimuutoksen varmistamiseksi tulee huolehtia siitä, että jo käytössä oleva teknologia on työntekijöille apu eikä kuormittava stressitekijä (Lampi & Sihto 2022). Muutostilanteessa on hyvä kuulla työntekijöitä. Teknologian roolia työn tukena voidaan vahvistaa ottamalla työntekijät tiiviimmin mukaan teknologisia ratkaisuja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon (Laitinen, Selander, Nikunlaakso & Ervasti 2025). Avoin keskustelu uusista asioista ja muutoksesta työyhteisössä on tärkeää – kaikki tunteet ovat sallittuja. Hankalia asioita ei tulisi lakaista “maton alle”. Tunteiden huomioon ottaminen lisää henkilöstön osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia muutosprosessissa. Tämä voi vähentää muutosvastarintaa ja edistää muutosta organisaatiossa. (Larjovuori ym. 2020.)
Henkilöstön tunteiden huomioiminen ja osallistaminen digimuutoksessa voi vähentää muutosvastarintaa, parantaa työhyvinvointia ja lisätä merkityksen kokemusta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologia voi muuttua stressin lähteestä innostuksen lähteeksi, kun koulutus, tuki ja osallistumismahdollisuudet ovat kunnossa.
Digimuutosjohtaminen – kuuntelua ja osallistamista
GeroDigiLead-hankkeessa kehitetyssä ja toteutetussa DigiLiideritoiminnassa hyödynnettiin muun muassa osallistujien tunteiden kokemusta vertaistuellisissa tapaamisissa. Toiminnassa tuettiin lähijohtajien muutosjohtamisvalmiuksia oppimiselle myönteisen työyhteisön ja toimintakulttuurin rakentumiseksi digitalisoituvassa vanhustyössä. DigiLiideritoiminnassa asiantuntijat tarjosivat osallistujille tukea ja näkökulmia vuorovaikutteisia ja yhteisöllisiä toimintatapoja hyödyntäen. Työskentely oli kokemuksellisuutta ja vertaistukea hyödyntävää, ja siinä jaettiin muun muassa onnistumisen kokemuksia sekä etsittiin ratkaisuja omien työyksiköiden digimuutosprosessien ja haasteellisten tilanteiden ratkaisemiseen.
GeroDigiLead-hankkeen neljännessä videoblogissa haastatellut DigiLiideritoimintaan osallistuneet henkilöt kokivat tärkeänä kokoontumisten antina avoimen kokemusten jakamisen sekä muutoksesta ja uusista asioista puhumisen samassa tilanteessa olevien kanssa. Keskusteluissa muun muassa jaettiin kokemuksia erilaisista teknologiaan liittyvistä tunteista sekä itse keskustelut herättivät tunteita. Heidän mukaansa innostusta teknologian hyödyntämiseen omassa työssä lisäsi myös DigiLiideritoiminnan kautta saadun tutkitun tiedon lisääntyminen, mikä osaltaan tukee digimuutosprosessissa. (Rundgren & Mikkola. 2025.)
Hankkeen videoblogi-sarjan neljännessä osassa, Verkostoituminen ja vertaistuki digijohtamisosaamisen tukena kuullaan GeroDigiLead-hankkeen DigiLiideritoimintaan osallistuneiden ajatuksia DigiLiideri-toimintaan osallistumisesta, vertaistuesta ja digimuutoksesta ikääntyneiden palveluissa.
Katso videoblogisarjan neljäs osa.
Videoblogi: https://www.youtube.com/watch?v=qgVdiGXQT1w
Mikä GeroDigiLead?
Videoblogisarja on tuotettu vuosina 2024–2025 osana GeroDigiLead-hanketta. GeroDigiLead on Lapin yliopiston koordinoima hanke, joka toteutetaan Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston monialaisena ja –ammatillisena yhteistyönä ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen tavoitteena on tukea vanhustyön lähiesihenkilöiden osaamisen johtamista ja muutosjohtamisen valmiuksia kuntoutumista edistävässä toiminnassa, sekä kehittää lähiesihenkilöiden osaamista työntekijöiden digitaitojen systemaattisessa kehittämisessä sekä yhteisöllisyyden ja oppimisilmapiirin parantamisessa. Tämän myötä tavoitellaan vanhuspalveluiden henkilöstön työhyvinvoinnin paranemista ja henkilöstön parempaa saatavuutta ja pysyvyyttä.
Kirjoittajat:
Sini-Tuulia Nissinen, asiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu
Maarit Väärälä, tuntiopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Clancy, P. & Cassarino, M. 2025. Burnout and organisational stressors among healthcare staff working with adults with intellectual disabilities in Ireland. PLoS ONE Vol. 20(1). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0313767
Eskelinen, K. 2023. Hyvän työntekijän taidot tietoteknisen toiminnanohjauksen säätelemässä kotihoidossa. Gerontologia 37(1), 2023. Hyvän työntekijän taidot tietoteknisen toiminnanohjauksen säätelemässä kotihoidossa
Golz, C., Peter, K.A., Zwakhalen, S. & Hahn, S. 2021. Technostress Among Health
Professionals – A Multilevel Model and Group Comparisons between Settings and
Professions. Informatics for Health and Social Care, 46(2), 137-149. https://doi.org/10.1080/17538157.2021.1872579
Keshavarz, H., Reza Saeidnia, H. & Wang, T. 2025. Navigating technostress: a deep dive into health practitioners’ technological challenges in hospital settings. BMC Health Services Research (2025) (25)18, 3-7. https://doi.org/10.1186/s12913-024-12196-1
Laitinen, J., Selander, K., Nikunlaakso, R. & Jenni Ervasti, J. 2025 Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024. Työterveyshuolto. Mitä kuuluu sosiaali- ja teveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024
Lampi, A. & Sihto, T. 2022. Kotihoidon työntekijöiden teknologiaan liittyvät tunteet. TYÖELÄMÄN TUTKIMUS 20 (3): 427-429. Kotihoidon työntekijöiden teknologiaan liittyvät tunteet
Larjovuori, R-L. Ligthart, R., Heikkilä-Tammi, K., Keränen K., Brodi, L., Laakkonen, T. & Mäkiniemi, J-P. (2020) Digimuutos tehdään yhdessä. Tampereen yliopisto, Laurea ammattikorkeakoulu, Business Finland, Usco. Viitattu 14.11.2025. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/313005/Digimuutos%20tehdaan%20yhdessa.pdf?sequence=2
Mäkiniemi, J-P. 2021. Teknostressi vai teknoimu – kumpaa koet työssäsi enemmän?Verkkolehti Työpiste. Työterveyslaitos. Artikkeli 30.11.2021. Teknostressi vai teknoimu – kumpaa koet työssäsi enemmän? | Työterveyslaitos Viitattu 27.11.2025.
Puthenparambil, JM 2023. Being able to provide sufficiently good care for older people: care workers and their working conditions in Finland. International Journal of Care and Caring, 7 (4), 691–707. https://doi.org/10.1332/239788221X16752697246472
Rundgren, N. & Mikkola, E. 2025. Lapin hyvinvointialue. Teknologiavastaavien haastattelu. Videoblogi 4: Verkostoituminen ja vertaistuki digijohtamisosaamisen tukena l GeroDigiLead l Digimuutoksen johtaminen ikäihmisten palveluissa 19.9.2025. Lapin ammattikorkeakoulu.
Tepponen, M., Ahonen, O. & Turja, T. 2024. Käsikirja. Digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen, osaamisen ja kulttuurin edistäminen. Sosiaali-ja terveysministeriön julkaisuja. 2024:37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8657-2. Viitattu 28.11.2025.
Toivanen, I., Lampi, A., Sihto, T., Oinas, T. & Taipale, S. 2024. Vanhustyöntekijöiden teknologiaan liittämät tunteet – avovastausten analysoiminen tekoälypohjaisen klusteroinnin keinoin. SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2024: 61: 405–419 Vanhustyöntekijöiden teknologiaan liittämät tunteet : avovastausten analysoiminen tekoälypohjaisen klusteroinnin keinoin :: JYX
Recent Comments