Digitalisaatio vaikuttaa voimakkaasti ikääntyneiden palvelujen johtamistyöhön. Lähiesihenkilön rooli on muuttunut ihmisten johtamisen rinnalla entistä enemmän ja laaja-alaisemmin teknologian hyödyntämiseen perinteisen hallinnoinnin sijaan. (Vainio 2024; Xia, Yu & Huang 2024.) Lähiesihenkilöiden digitaalinen osaaminen ja heidän roolinsa digimuutoksessa vahvistavat henkilöstön valmiuksia omaksua teknologiaa. Lähiesihenkilön tuki voi edistää työntekijöiden motivaatiota ja oppimista digitalisaation yhteydessä (Laakkonen, Jarva, Kääriäinen, Hammarén, Oikarinen, Kanste & Mikkonen 2024).
Vuosina 2023–2026 toteutetun Euroopan unionin osarahoittaman GeroDigiLead-hankkeen tavoitteena on ollut tukea ikääntyneiden palvelujen organisaatioiden lähijohtajien osaamisen johtamista ja muutosjohtamisen valmiuksia digitaalisten sovellusten hyödyntämiseen liittyvissä muutosprosesseissa kuntoutumista edistävän toiminnan kontekstissa. Tavoitteena on ollut myös kehittää lähijohtajien osaamista työntekijöiden digitaitojen systemaattisessa kehittämisessä sekä organisaation yhteisöllisyyden ja oppimisilmapiirin parantamisessa. Tämän myötä tavoitellaan henkilöstön parempaa pysyvyyttä ja saatavuutta vanhustyöhön sekä lähijohtajien ja koko ikääntyneiden palvelujen organisaation henkilöstön työhyvinvoinnin paranemista.
Hankkeen aikana laadittiin suosituksia kuntoutumista edistävän toiminnan digimuutosprosessien osaamisen johtamisen tueksi. Suositukset luotiin videoblogisarjaksi joka, koostuu viidestä osasta. Videoblogit kokoavat yhteen hankkeessa tehdyn kehittämistyön; digiosaamisen arvioinnin ja kehittämisen työvälineen, verkkokoulutuksen ja vertaistuen toimintamallin, sekä kokemukset ja hyvät käytännöt digijohtamisosaamisen tukemisesta ikääntyneiden palveluissa. Lisäksi hankkeessa koottiin opas Lähijohtajan digimuutosprosessin johtamisen tiekartta ikäihmisten palveluissa.
Digiosaamisen arvioinnin ja kehittämisen työväline
Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin digiosaamisen arvioinnin työväline, jolla voidaan selvittää ikääntyneiden palveluiden organisaatioissa työskentelevän henkilöstön digitaalisen osaamisen tasoa ja digitaalisen teknologian käyttöön liittyviä koulutustarpeita. Kyselylomakkeen muodossa oleva työväline kehitettiin DigComp2.2.-viitekehyksen pohjalta (Vuorikari ym., 2022), ja jota testattiin hankkeen kahdessa verkkokoulutuksessa, alan opiskelijoiden avulla ja ikääntyneiden palvelujen organisaatiossa. Osallistujia pyydettiin vastaamaan lomakkeeseen ja antamaan palautetta. Erityistä huomiota palautteessa pyydettiin kiinnittämään siihen, että kysymykset ja väittämät vastaisivat työtä ja työskentely-ympäristöjä mahdollisimman hyvin. Palautetta saatiin 31 henkilöltä.
Työvälineen käyttämisestä kerättiin palautetta, minkä pohjalta sitä kehitettiin edelleen. Vastausten perusteella muun muassa muutettiin joidenkin kysymysten järjestystä, selkeytettiin sanamuotoja ja lisättiin kysymyksiin esimerkkejä, jotka konkretisoivat kysymyksen sisältöä vaikkapa sovelluksiin tai käyttötilanteisiin liittyen.
Työvälineellä voidaan lisäksi kartoittaa, millaisia digitaalisia järjestelmiä, ohjelmistoja ja sovelluksia ikääntyneiden palveluissa käytetään sekä kuvata niihin liittyvää osaamista ja asenteita sekä digituen ja koulutustarvetta. Työväline myös mahdollistaa työntekijöiden omien kehittämisideoiden kuulemisen. Työväline on vapaasti käytettävissä sellaisenaan tai soveltaen hankkeen nettisivuilla. Työvälineeseen pääsee tutustumaan GeroDigiLead-hankkeen verkkosivuilla, mistä sen voi myös tallentaa omaan käyttöönsä.
Digiosaamisen arviointivälineeseen voit tutustua alla olevista linkeistä.
- Vlogi 1: Digijohtamisosaamisen arviointi ja hyvät käytänteet – YouTube
- Blogi 1: Lähijohtaja digimuutoksen ytimessä – kokemuksia ja konkreettisia työkaluja kehittämiseen – Vanhustyön uudelleen muotoilu
Verkkokoulutus vanhustyön digimuutosprosessin johtamiseen kuntoutumista edistävässä toiminnassa
Digitalisaatio muuttaa nopeasti vanhustyötä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikuttaen työn sisältöihin, osaamisvaatimuksiin ja toimintakulttuuriin (Oinas, Karhinen, Tammelin, Hirvonen & Hämäläinen 2021; Saranto, Kinnunen, Jylhä & Kivekäs 2020). Kolmen opintopisteen Vanhustyön digimuutosprosessien johtaminen kuntoutumista edistävässä toiminnassa -verkkokoulutus kehitettiin ikäihmisten palveluiden lähijohtajille ja alan opiskelijoille Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) ja Lapin hyvinvointialueen (Lapha) alueella.
Moodle-oppimisalustalla itsenäisesti opiskeltava verkkomateriaali tarjoaa ajantasaista tietoa digitalisaatiosta vanhustyössä, digimuutoksen johtamisesta ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisestä. Lisäksi verkkokoulutus tuo tietoa digitaalisten toimintamallien vakiinnuttamisesta ikäihmisten kuntoutumista edistävän toiminnan tukena erilaisissa hoivaympäristöissä.
Verkkokoulutukseen osallistui 63 henkilöä, joista 33 antoi palautetta koulutuksen päätteeksi. Palautteen perusteella koulutus madalsi kynnystä digitaalisuuden käyttöönotossa ja lisäsi tietoisuutta digitalisaation merkityksestä ja sen johtamisesta (Lotvonen, Konola, Parkkila, & Siira 2026). Verkkokoulutus herätti myös miettimään omia asenteita ja toimintatapoja sekä tarjosi työkaluja digimuutosprosessiin omassa työympäristössä.
“Esihenkilön asenteella voidaan vaikuttaa todella paljon digimuutoksen johtamisessa.”
“Koulutus muistutti taas siitä, kuinka tärkeää hyvä perehdyttäminen on ja että sekin tulee olla jatkuvassa kehityksessä.”
“Useita työkaluja ja keinoja käytettäväksi omaan työhön.” (Lotvonen ym. 2026.)
Koulutukseen osallistuneilta kysyttiin mielipiteitä digijohtamista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Vastauksissa korostui mm. lähijohtajien osaaminen ja asenne sekä motivaatio digijohtamista edistävistä tekijöistä.
“Digitaalisen kuntoutumista edistävän hoitotyön johtamista edistää perehtyminen digitaalisiin ratkaisuihin ja myönteinen asenne niihin.”
Digijohtamista estäviä tekijöitä puolestaan olivat resurssi- ja aikapula, osaamisen haasteet, pelko, lainsäädännölliset ja eettiset näkökulmat.
“Digitalisaatioon resursseihin liittyvät haasteet, välineiden ja teknologian käyttäjien osaamisen puute, tietosuoja ja etiikka”. (Lotvonen ym. 2026.)
Hankkeen verkkokoulutus soveltuu hyvin sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön digiosaamisen ja ikääntyneiden kuntoutumista edistävän toiminnan osaamisen vahvistamiseen. Hankkeessa pilotoitua verkkokoulutusta tarjotaan elokuusta 2026 alkaen maksuttomana Oulun avoimessa yliopistossa. (Lotvonen ym. 2026.)
Vanhustyön digimuutosprosessien johtaminen kuntoutumista edistävässä toiminnassa –verkkokoulutuksesta lisää aiemmissa julkaisussa:
- Vlogi 2: Verkkokoulutuksella tukea digijohtamisosaamisen kehittämiseen
- Blogi 2: Digirohkeus – lähiesihenkilön avain digitalisaation johtamiseen vanhustyössä – Vanhustyön uudelleen muotoilu
Yhdessä kohti sujuvampaa digimuutosta – kokemuksia DigiLiideritoiminnasta
GeroDigiLead-hankkeessa kehitettiin DigiLiideritoiminta, joka tukee ikääntyneiden palvelujen lähijohtajia digimuutoksen johtamisessa. Toiminta perustui ryhmämuotoiseen työskentelyyn, jossa yhdistyivät pienryhmäkeskustelut, yhteiset alustukset ajankohtaisista teemoista ja reflektiota tukeva päiväkirjatyö sekä vertaisoppiminen ja kokemusten jakaminen. Toiminta tarjosi rakenteen ja turvallisen tilan jakaa ajatuksia ja kokemuksia digitalisaatiosta sekä vahvisti johtajien osaamista muutoksen keskellä. DigiLiideritoiminta käynnistettiin vuonna 2024 ja toimintaa jatketaan vuoden 2025 loppuun saakka. Ryhmä kokoontui tuona aikana 13 kertaa. Tapaamiset olivat kestoltaan tunnin mittaisia.
DigiLiideritoimintaan osallistuminen on edellyttänyt lähijohtajilta halua kehittää omaa ja työyhteisön digiosaamista sekä kykyä irrottautua arjen kiireistä säännöllisiin tapaamisiin. Toiminta koettiin hyödylliseksi erityisesti siksi, että digimuutos tuo työhön epävarmuutta, uusia välineitä ja muutospaineita, joita on helpompi käsitellä yhdessä.
Ryhmissä keskusteltiin muun muassa digivalmiudesta, muutosjohtamisesta, työntekijöiden tukemisesta, koulutusten järjestämisestä sekä siitä, miten digitalisaatio muuttaa työyhteisöjen arkea. Vertaiskeskustelut toivat uusia ideoita ja vahvistivat johtajien omia hyviä käytäntöjä.
Ryhmätapaamisissa on noussut esille, että toiminnalla on ollut myönteisiä vaikutuksia. Toiminta on tarjonnut vertaistukea, ideoita ja yhteisen kehittämisen paikan, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja toimintaympäristö ovat voimakkaassa muutoksessa.
DigiLiideritoiminta on lisännyt toimintaan osallistujien itsevarmuutta ja osaamista digiasioissa. Toiminta on tuonut lisävahvistusta omille ajatuksille ja antanut tukea muiden kokemuksien kautta sekä lisännyt tutkitun tiedon määrää digimuutosten perusteluksi. Tämä on auttanut kuuntelemaan työntekijöiden huolia sensitiivisemmin ja tukemaan työyhteisöä digimuutoksissa. Samalla työntekijöiden suhtautumien teknologiaan on kehittynyt: hyväksytään muutoksia paremmin ja nähdään teknologia tukena omalle työlle sekä esimerkiksi ehdotetaan oma-aloitteisesti teknologisia ratkaisuja asiakkaalle.
Toiminnan haasteena on ollut hyvinvointialueiden turbulentista tilanteesta ja työntekijöiden vaihtuvuudesta johtuva pieni osallistujamäärä. Koko DigiLiideri-hankkeen aikana osallistujia oli yhteensä 12, joista osa osallistui yhden kerran ja osa useampaan tapaamiseen. Tämä luonnollisesti on verottanut vertaistuen saamista ja kokemusta. Tästä huolimatta DigiLiideritoimintaan osallistuneiden sinnikkyys viedä digimuutosta työyhteisöissä eteenpäin on lisääntynyt. Toiveena on, että vertaistuellinen toiminta jatkuu ja tarjolla olisi vertaistuen foorumeita sekä hyvinvointialueen että valtakunnan tasolla. Digimuutosten läpivieminen työyhteisöissä ei ole edelleenkään yksinkertaista eikä henkilöstössä havaittu väsymys jatkuvien uudistusten keskellä tee työtä helpoksi. Tästä syystä DigiLiideritoiminnan jatkuminen tulevaisuudessa on tärkeää.
Aiemmat julkaisut DigiLiideritoimintaan liittyen:
- Vlogi 3: Digiliideritoiminnalla tukea digimuutosprosessien johtamiseen – YouTube
- Vlogi 4: Verkostoituminen ja vertaistuki digijohtamisosaamisen tukena
- Blogi 3: VERTAISTUKI DIGIMUUTOKSEN JOHTAMISESSA – Vanhustyön uudelleen muotoilu
- Blogi 4: Digimuutos enemmän kuin teknologiaa – Vanhustyön uudelleen muotoilu
Tiekartta – suositukset digimuutosprosessien johtamisesta ikäihmisten palveluiden työyhteisöissä
Hankkeen opit ja kokemukset koottiin lopulta oppaaksi, Lähijohtajan digimuutosprosessin johtamisen tiekartta ikäihmisten palveluissa. Opas esittelee suosituksia digimuutoksen johtamiseen. Hankkeen suositukset koostuvat hankkeeseen osallistuneiden lähijohtajien esille tuomista näkemyksistä ja kokemuksista, digimuutosprosessin johtamisen haasteista ja hyvistä käytänteistä sekä hankkeen muista tuloksista ja palautteista.
Suositukset lähijohtajan keinoiksi digimuutosprosessin johtamiselle oppaassa on koottu seuraavasti:
- Digivälineen käyttöönotto perustuu tunnistettuun tarpeeseen
- Riittävien resurssien kohdentaminen digimuutosprosesseihin ja niiden johtamiseen – se vaatii neuvotteluja, tehtävien priorisointia sekä perustyön ja johtamistyön uudelleen organisointia
- Varhainen ja ajanmukainen viestintä digitaalisen välineen hankinnasta ja käyttöönotosta organisaatiossa
- Digitaalisen välineen käyttöönoton reaaliaikainen koulutus
- Työyhteisössä ilmenevien tunteiden tunnistaminen ja yhteiseen keskusteluun nostaminen, jotta ne eivät jää kytemään pinnan alle ja jopa haittaamaan digimuutosprosessia
- Yhteisen forumin luominen työyhteisöön, jossa digimuutosprosessiin liittyviä huomioita, kokemuksia voidaan jakaa sekä tukea antaa ja saada
- Digimuutosprosessin yhteyshenkilön tarve
- Digimuutosprosessien tehtäväalueiden vastuuttaminen organisaatiossa ja työyhteisöissä
- Digitaalisista välineistä saatujen kokemusten tiedonvälitys sitä koskeville johtamisen tasoille organisaatiossa
- Organisaation omien ja muiden hyvinvointialueiden kokemusten hyödyntäminen digivälineiden käytössä, seurannassa ja hankinnassa
- Jatkumon varmistaminen digimuutosprosesseille: uusien työntekijöiden mukaan ottaminen digimuutosprosesseihin ja yhteisten forumien jatkuvuus henkilöiden vaihtuessa
- Lähijohtajan työkaluna on jatkuva kriittinen ja arvioiva ajattelu digimuutosprosessien johtamisessa ja kehittämisessä: millaista uutta toimintatapaa digimuutosprosessin onnistumiseksi tarvitaan ja millaista uutta toiminnan organisointia tarvitaan digimuutosprosessien edistämiseksi
- Lähijohtajan oman digimuutosprosessien johtamisen osaamisen jatkuvan kehittämisen mahdollistaminen osana työtehtävien kokonaisuutta
Tiekartta toimii käytännön työkaluna kaikille, jotka haluavat viedä digimuutosta eteenpäin suunnitelmallisesti ja ihmislähtöisesti.
- Tiekarttaan pääset tutustumaan tästä: Lähijohtajan digimuutosprosessin johtamisen tiekartta ikäihmisten palveluissa
Tutustu myös hankkeen tulosten yhteenvetoon tallenteena ja oppaaseen.
Loppusanat
GeroDigiLead-hanke on tarjonnut mahdollisuuden pysähtyä yhdessä pohtimaan, miten digitaalisuus voi parhaimmillaan vahvistaa muutosjohtamista, sujuvampaa arkea ja toimivaa yhteistyötä ikääntyneiden palveluissa. Vaikka hanke päättyy, työ ei lopu – keskustelu, oivallukset ja kehittäminen jatkuvat. Pidetään huolta siitä, että digitaaliset ratkaisut rakentuvat ihmisiä ja yhteisöjä varten inhimillisesti, viisaasti ja arjen tarpeista käsin. Kiitokset kaikille mukana kulkeneille katsojille, vieraille ja yhteistyökumppaneille. Jatketaan yhdessä kohti uusia hankkeita ja uusia ideoita!
Kirjoittajat:
Biri Konola, projektisuunnittelija, Oulun yliopisto, lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, GeroNursing Centre
Sini Nissinen, asiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus
Mari Parkkila, asiantuntija, Oulun yliopisto, lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, GeroNursing Centre
Susanna Rivinen, projektipäällikkö, Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Sanna Ryynänen, projektisuunnittelija, Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hallintotiede
Marjo Suhonen, professori, Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hallintotiede
Hanna Vuojärvi, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Maarit Väärälä, tuntiopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, geronomikoulutus
Lähteet:
Laakkonen, N., Jarva, E., Kääriäinen, M., Hammarén, M., Oikarinen, A., Kanste, O., & Mikkonen, K. (2024). Digital competence among healthcare leaders: A mixed‑methods systematic review. Journal of Nursing Management, Article 8435248. https://doi.org/10.1155/2024/8435248
Lotvonen, S., Konola, B., Parkkila, M., & Siira, H. (2026). GeroDigiLead‑hanke ja verkkokoulutuksen toteutus sekä käyttäjäkokemukset vanhustyön digimuutosprosessien johtamisessa kuntoutumista edistävässä toiminnassa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 63. https://doi.org/10.23990/sa.179556
Oinas, T., Karhinen, J., Tammelin, M., Hirvonen, H., & Hämäläinen, A. (2021).
Teknologisten laitteiden ja sovellusten käyttö vanhustyössä: Työn piirteiden ja yksilötekijöiden vaikutusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka, 86(2), 123–137.
https://www.julkari.fi/bitstreams/51e4f888-cabe-47b8-a310-e7de051c0b01/download
Saranto, K., Kinnunen, U.-M., Jylhä, V., & Kivekäs, E. (2020). Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Hujala, A., & Taskinen, H. (toim.), Uudistuva sosiaali- ja terveysala, 179–212. Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
Vainio, H. (2024). Sosiaali- ja terveydenhuollon vanhuspalveluiden lähijohtajien kokemuksia digimuutosprosessin johtamisesta, 60. Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061754134
Vuorikari, R., Kluzer, S., & Punie, Y. (2022). DigComp 2.2: The Digital Competence Framework for Citizens – With new examples of knowledge, skills and attitudes (EUR 31006 EN). Publications Office of the European Union. https://doi.org/10.2760/115376
Xia, Y., Yu., M., & Huang, Y. (2024). Digital Technology for Business Management Innovations in Community Ageing. Academic Journal of Management and Social Sciences, Vol 6, No. 1, 104–109. https://doi.org/10.54097/a6540d21
Recent Comments