Videopresentaatio ryhmä 6
Reply
Author Archives: Jaana Nissi-Lämsä
Videopresentaatio
Videopresentaatio, ryhmä 6
Käsikirjoitus videopresentaatiosta
 |
Hyvinvointi rannekkeen nimi ja käyttötarkoitus
Kellon pukeminen |
| Puhelujen ja tekstiviestien ilmoitus
Kadottamisen esto ilmoitus Urheiluosuus; tavoite askeleet, etäisyys km ja kokonaisaskeleet, kalorien kulutus Unessa; unen laatu ja aika Plus painikkeen takana syke ja sen mittaus |
|
| Android tai Ios-käyttöjärjestelmä
|
|
 |
Taulukkojen esittely ja läpikäynti |
Käsikirjoitus videopresentaatioon.
Jaana Nissi-Lämsä
Tehtävä 1.2 Haastattelu
Haastattelemani Lasse Haataja työskentelee Neagen Oy -nimisessä ohjelmistotalossa ( http://www.neagen.com ) tuotepäällikkönä, vastuualueena kuva-arkistosovellukset.
Käytännön työtä hän tekee kohtalaisen laaja-alaisesti kuva-arkisto-ohjelmiston ja muiden tuotteiden suunnittelussa, määrittelyssä, ohjelmoinnissa, asennuksessa, konfiguroinnissa, ylläpidossa, käyttäjätuessa ja ongelmatilanteiden selvittelyssä.
> Mitä kehitätte/valmistatte/tuotatte?
Valmistamme useita ohjelmistoja terveydenhuollon tarpeisiin, pääpainoalueena radiologian tuotannonohjaus (RIS) ja siihen liittyvät integraatiot sekä lääketieteellisen DICOM-standardimuotoisen kuvantamis- ja mittaustutkimustiedon (kuva-aineistot kuten esim. CT-, MR-, röntgen- ja digikuvat, sähköisessä muodossa olevat EKG-datat, leikkaussali-, endoskopia- ja muut videot) arkistointiin (PACS), hallintaan, välitykseen (teleradiologiset tutkimusten siirrot) ja diagnostiseen katseluun.
Lisäksi useita komponentteja muihin järjestelmiin liittymiseen (esim. potilastietojärjestelmät, väestörekisteri, muiden organisaatioiden vastaavat kuva-arkisto ja -siirtojärjestelmät, kansalliset potilastieto- ja kuva-aineistoarkistot KANTA ja KVARKKI jne) ja olemassaolevan ei-DICOM-muotoisen kuvadatan (esim. normaalit digikuvat JPEG -muodossa tai muiden standardien mukaan tuotettu EKG-data) muuttamiseen DICOM-standardin mukaiseen muotoon.
>Millaisia teknologiasovelluksia käytätte? Mitä laitteita nämä vaativat?
Pääasiassa itse kehittämiämme ohjelmistoja, joissa toki käytetään useita vapaasti saatavilla olevia (open source) sekä kaupallisia ohjelmistokirjastoja. Näissä laitealustana ovat normaalit palvelintietokoneet ja/tai niiden päällä ajettavat virtuaalipalvelimet. Videon käsittelyssä käytetään lisäksi eri valmistajien tuottamia videodatan välitys- ja muuntopalvelimia (enkooderit, dekooderit, transkooderit), videokameroita, endoskooppeja ja näyttöjä. Radiologien työasemissa käytetään lisäksi radiologiseen näyttöön tarkoitettuja kalibroitavia tarkkkuusnäyttöjä.
Lisäksi esim. digitaalisten patologian mikroskooppikuvien automaattisessa analysoinnissa koneoppimismenetelmillä tarvitaan useita apusuorittimia (GPU) sisältäviä kiihdytinkortteja.
> Ketä/Mitä tuote /sovellus auttaa/helpottaa?
Työnkulun ja tutkimusdatan hallintaa ja arkistointia, esim. tallentamalla eri tutkimusdatat yhteen arkistoon yhdessä standardin mukaisessa muodossa säästytään usean eri järjestelmän hankinnan, hallinnan ja ylläpidon mukanaan tuomilta ongelmilta ja kustannuksilta ja mahdollistetaan tutkimusdatan siirto eri organisaatioiden välillä.
> Sovellusta käyttävät; Radiologian hoitajat (esim. ajanvaraus), radiologit (kuvien katselu), kuva-arkistojen ylläpitäjät (kuvien siirto eri organisaatioihin potilassiirtojen ja konsultaatioiden yhteydessä ym, virheellisten potilastietomerkintöjen korjaus), leikkaussalihenkilökunta (endoskopiavideoiden tallennus), patologit (patologisten mikroskooppikuvien katselu ja automaattinen luokittelu), sydänlääkärit (EKG-datan katselu), kliinikot (tutkimusaineistojen yhteneväinen saatavuus) jne.
>Mitä SOTE-uudistus “tekee” teknologialle tulevaisuudessa? Teidän työyhteisössä ja tulevaisuudessa.
Toistaiseksi käytännön vaikutus on jokapäiväisessä työssä liittynyt enimmäkseen organisaatiotietojen muutokseen, esim. kuvadatojen leimauksiin uusilla organisaatiokoodeilla ja käyttöliittymissä näkyvien nimien vaihtamiseen (JokuSHP -> UusiSOTE) ja myös jossain määrin käytössä olevien järjestelmien elämiseen aiemmin eri paikallisten toimijoiden järjestelmien yhdistymisen muodossa.
>Mistä koulutuksesta/opinnoista on ollut hyötyä omalla alallasi työskentelyssä?
Suurin hyöty on ollut työssä oppimisesta ja harrastuksien myötä hankituista ohjelmointitaidoista. Koulussa opituista taidoista hyödyllisimpiä olleet englanti, matematiikka sekä nyt jo kaiketi historiaa olevat konekirjoitustunnit, kymmensormijärjestelmällä sujuu koodin ja sähköpostien kirjoittaminen nopeammin.
Hyvinvointiteknologia, tehtävä 2
Focus aktiivisuusranneke rannekello
Mittaa sykkeen ranteesta, askel- ja matka- ja kalorinkulutusmittaus,soitto- ja viesti-ilmoitukset ja miten levollisesti tai levottomasti olet yön nukkkunut ja lisäksi herätys. Ja unohtamatta normaali kellon toimintoja.Tarvitsee toimiakseen niin sanotun älypuhelimen iPhone tai Android. Toimii sellaisten älypuhelinten kanssa ja tablettien kanssa, joilla on Bluetooth 4.0 yhteys, ja käytössä joko Android 4.3 tai myöhäisempi versio, tai iOS 6.0 tai myöhäisempi versio.
Focus aktiivisuusranneke rannekello
Arvioni aktiivisuusrannekkeesta
Aktiivisuusranneke seuraa aktiivisuuttasi, kuten askelmäärääsi, etäisyyttä ja kulutettuja kaloreita. Se näyttää kellonajan ja päivämäärän. Ja synkronoi tiedot automaattisesti puhelimesi/tabletin kanssa Bluetooth avulla. Rannekello on helppokäyttöinen ja miellyttävä käyttää ranteessa. Mielestäni myös muotoilu on onnistunut, selkeälinjainen ja ei jää kiinni ympäristöön, ei ole teräviä kulmia. Laite on ollut käytössäni useamman viikon ja tulosten luotettavuudesta en ole täysin vakuuttunut, erityisesti yöunien osalta. Mielestäni kello soveltuu sellaiselle, joka on aloittelemassa liikkumista ja haluaa jollain tavalla seurata menestymistään liikkumisen/aktiivisuun suhteen. Mittaa käyttäjän arkiliikkumista. Jos on aktiivisempi liikkuja ja päättänyt muuttaa elintapojaan, suosittelisin suoraan hankkimaan luotettavan sykemittarin.
Aktiivisuusranneke mittaa vireystasoa ja unta. Esimerkiksi unen kokonaisaikaa ja unen syvyyttä. Laite ei ole reagoinut, jos olen yöllä noussut esimerkiksi ylös. Kello on silloin ilmoittanut minun olevan unessa. Lisäksi verrattuna polarin gps-sykemittariin, tämä rannekello ei näytä juostessa eikä kävellessä luotettavia matkamääriä. Näistä voi lukea kuningaskuluttajan sivuilta, joissa on testattu erilaisia aktiivisuusrannekelloja keskenään samalla matkalla, ja askelten lukumäärässä on ollut huomattavia eroja.(Kuningaskuluttaja 2016,1).
Laite myös ilmottaa jos sinulle tuli puhelu tai tekstiviesti. Lisäksi kello värillä ilmoitti, että olet ollut paikoillasi liian kauan. Oma mielenkiintoni liittyi tähän syvän unen mittaamiseen vuorokaudessa. Siihen tarvitaan kyllä luotettavampi laite, mutta kyllä se antoi kuitenkin jotain suuntaa. Ranneke ei toiminut kaikkina öinä, vaikka sen lataustaso oli maksimissaan. Lisäksi kokeilin rannekkeen käyttöä nilkassa, josta laite mittasi heikosti. Työssäni en kyennyt laitetta jatkuvasti ranteessa käyttämään, joten halusin sen vuoksi kokeilla miten laite toimisi nilkasta mittaamalla. Aktiivisuusrannekkeen haitaksi sanoisin hinnan, melkein samalla rahalla voi hankkia jo luotettavamman sykemittarin käyttöönsä.
Liitteet
Kuningaskuluttaja. (2026). Askelmäärissä heittoa eri aktiivisuusrannekkeissa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/29/askelmaarissa-heittoa-eri-aktiivisuusrannekkeissa
Hyvinvointiteknologia tehtävä1
Informaatioteknologian käyttö on laajentunut yhä useammille elämän osa-alueille. Teknologia on oleellinen ja erottamaton osa arkeamme ja sen toimintoja, ettemme välttämättä edes huomaa käyttävämme sitä ja olevamme vuorovaikutuksessa sen kanssa. Liikuntateknologiaan kohdistuu suuria odotuksia ja yksittäiset käyttäjät toivovat siltä tukea ja hauskuutta omaan harrastukseensa. Yhteiskunnan tasolla se nähdään yhtenä ratkaisuna suomalaista kansanterveyttä uhkaavan fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen. Liikuntateknologian käyttö on osa käyttäjyyden kokonaisuutta. Voimakkaimmin liikuntateknologian käyttöön vaikuttaa käyttäjän oma liikuntasuhde, mitä vakavammin ja suoritussuuntaununeemmin liikuntaan suhtaudutaan, sitä yleisempää on liikuntateknologian käyttö. (Moilanen 2017, 1-2.)
Liikuntateknologialla tarkoitetaan kaikkia sellaisia digitaalisia, informaatioteknologiaan perustuvia kokonaisuuksia, joiden avulla voidaan mitata,
tallentaa, analysoida liikuntaan ja muuhun fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää
dataa sekä jalostaa sitä käyttäjän tarpeiden mukaisesti.
Liikuntateknologiatuotteen kokonaisuus voi sisältää paitsi jonkin fyysisen
laitteen, niin myös monenlaisia ohjelmistoja ja digitaalisia palveluja. Liikuntateknologian käytöllä voidaan ilmentää halua olla kunnon kansalainen eli toimia niin, ettei oma saamattomuus aiheuta haittaa yhteiskunnalle. (Moilanen 2017, 19.)
Teknologia opettajan apuna. Käytettävällä teknologian muodolla ei ole merkitystä. Käytössä voivat olla koulun omat vanhat läppärit, uudet iPadit tai oppilaiden omat laitteet. Teknologian tarve syntyy opettajan tarpeesta saada enemmän aikaa henkilökohtaiselle oppilaskontaktille. Näitä menetelmiä hyödyntäen opettaja saa lisää aikaa ohjata niitä, jotka tarvitsevat enemmän opettajan aikaa tai tekevät harjoitetta, jossa opettajan läsnäolo on tarpeen vaikka turvallisuussyistä. (Uef 2016, 2.)
Luokka voidaan jakaa kahteen osaan. Toinen osa oppilaista toteuttaa esimerkiksi lihaskuntoharjoitteita jonkin appisovelluksen ohjaamana ja toinen osa oppilaista toteuttaa joatain opettajan tarkempaa huomiota vaativaa esimerkiksi puolivoltin kehittelyä. Opettaja kykenee keskittymään pienempään oppilasryhmään kerrallaan ja kykenee tehokkaammin ohjaamaan ja suorittamaan arvioita yksittäisen oppilaan tasolla. (Uef 2016, 2.) Seuraavasta linkistä löytyy erilaisia sovelluksia. http://www.uef.fi/web/alyaliikuntaan/appseja-ja-sovelluksia
“Teknologiaa on kaikkialla yhä enemmän ja se on useimmista lapsista ja nuorista erittäin kiinnostavaa. Uutta teknologiaa hyödyntävässä liikunnan oppimisympäristössä tapahtuva opetus voisi omalta osaltaan innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja kasvamaan aktiivisiksi elämäntapaliikkujiksi. ” (Rautomäki 2016, 3.)
Lähteet
Moilanen, P. (2017). Liikuntateknologialla on käyttäjälleen monta merkitystä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Tietojärjestelmätiede. file:///C:/Users/jaana/Downloads/Moilanen_Panu_screen.pdf.
Moilanen, P. (2017). Liikuntateknologialla on käyttäjälleen monta merkitystä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Tietojärjestelmätiede. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/11/tiedote-2017-11-30-07-47-54-240077.
Rautomäki, A-M. (2013). Teknologia ja liikunnanopetus oppimisympäristöhankkeissa. Aktiivisuushanke. http://liikkuvakoulu.vlu.fi/filebank/480 Pikatreffit_1_Rautomaki_AM_Liikuntateknologia.pdf
Uef. (2016). Liikunta ja ops 2016(/FI/WEB/ALYALIIKUNTAAN). http://www.uef.fi/web/alyaliikuntaan/teknologia-liikunnanopetuksessa.