Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa (TYÖHYVE) -hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Pilottikohteena hankkeessa on vanhuspalveluita tuottavat yksiköt. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä jokaisessa 13 osallistuvassa yksikössä työn organisointia ja sujuvuutta edistäviä toimintamalleja sekä tarkoituksenmukaisia arjen hoitotyön toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä. Tarkempi hankkeen kuvaus löytyy aiemmasta blogikirjoituksestamme. Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahastosto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021). TYÖHYVE-hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta, joka tukee työllisyyden lisäksi esimerkiksi henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä.
TYÖHYVE-hankkeessa toteutettiin lokakuun 2021 aikana kysely hankkeeseen osallistuvien hoivakotien edustajille. Hankkeen alussa valittiin jokaisesta hoivakodista yksi agentti, joka toimii omassa yksikössään hankkeen yhdys- ja tukihenkilönä. Kysely suunnattiin näille agenteille ja lisäksi esihenkilöille. Sen tarkoituksena oli toimia väliarviointina hankkeen ollessa puolessa välissä. Väliarvioinnin tavoitteena on lisäksi helpottaa ohjausryhmää hankkeen edistymisen ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa. Näin rakennerahastohankkeen aikana toimintaa voidaan mukauttaa tavoitteiden saavuttamisasteen mukaisesti (Suhonen, Paasivaara & Nikkilä 2004). Tavoitteiden saavuttamisen arviointi ja onnistumisen arviointi ovat tärkeitä myös hoivakotien henkilökunnalle saavutettujen tulosten ja muutosten tunnistamiseksi. Parhaimmillaan projekteilla voidaan innostaa ja osallistaa koko työyhteisö mukaan kehittämiseen (Paasivaara, Suhonen & Nikkilä 2008).
Kysely sisälsi neljä avointa kysymystä, joilla pyydettiin kuvaamaan sitä, mihin hankkeessa ollaan oltu tyytyväisiä, tulevaisuuden toiveita, tavoitteiden saavuttamista sekä agenttien ja esihenkilöiden omaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyselyyn vastasi noin puolet agenteista (n=8) ja esihenkilöistä (n=6). Vastaukset analysoitiin teemoittelemalla avoimen kysymyksen vastaukset.
Tyytyväisyys ja toiveet jatkolle
Agentit ja esihenkilöt toivat esille useita osa-alueita, joihin he ovat tyytyväisiä oman yksikkönsä näkökulmasta. Hankkeen aikana on saatu uutta tietoa, ideoita ja ajatuksia kehittämisen tueksi. Osassa yksiköitä erityisesti vertaistuki, yhdessä tekeminen ja sitoutuminen kehittämiseen koettiin hyväksi. Tyytyväisyys liittyi myös tavoitteelliseen ja henkilöstölähtöiseen kehittämiseen, joka on tuonut vauhtia ja intoa kehittämiseen sekä konkreettisia tuotoksia.
”Hankkeen kautta saatiin uusia ideoita työpaikallemme, suurin osa niistä on myös toteutunut”
”Työpajatoiminta on ollut erittäin hyvä tapa kehittää työyhteisössä asioita!”
Hankkeen jatkon osalta toiveet liittyvät koulutuksien järjestämiseen ja niiden sisältöihin. Vuorotyön luonteen vuoksi koko henkilökunnan osallistumisen mahdollistaminen on osin haasteellista, mutta koulutusten toteuttamisessa tulee jatkossa huomioida se, että entistä useampi pääsisi osallistumaan. Koulutustoiveet hoivakodeissa liittyvät tällä hetkellä esimerkiksi työstä palautumiseen, muistisairaan kohtaamiseen, kuntouttavaan työotteeseen ja toimivaan työyhteisöön.
Osa kyselyssä esille tuoduista toiveista liittyi myös siihen, millä osa-alueilla omassa työyksikössä toimintaa tulisi kehittää asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Useammassa vastauksessa tuotiin esille viihtyisyyden lisääminen, arjen mielekkyyttä lisäävät aktiviteetit, työn ergonomia ja saattohoidon kehittäminen. Työyhteisön osalta vastauksissa näkyi toive yhteen hiileen puhaltamisesta ja sen tunnistaminen, että muutokseen tarvitaan aikaa.
Tavoitteiden saavuttaminen
Suurin osa agenteista ja esihenkilöistä kuvasi, että asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin, mutta yksikkökohtaisia eroja on paljon etenkin koko henkilökunnan sitouttamisessa. Vastaajilta kysyttiin myös, miten he itse ovat edistäneet tavoitteiden saavuttamista omassa yksikössään. Tämä antoi erittäin monipuolisen kuvauksen siitä, mitä tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden jalkauttaminen työyksikkötasolla konkreettisesti tarkoittaa. Agenttien ja esihenkilöiden rooli tavoitteiden saavuttamiseksi on pitänyt sisällään:
- Kollegoiden osallistumisen tukeminen työyksikössä
- Yhdessä ideointi ja kehittäminen
- Verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa
- Tiedon välittäminen työyksikköön
- Innostaminen ja kannustaminen
- Tavoitteiden saavuttamisen seuranta
- Säännölliset keskustelut koko henkilökunnan kanssa
- Resurssien osalta osallistumisen mahdollistaminen
Lopuksi
Agenttien ja esihenkilöiden palautteen mukaan hankkeessa on onnistuttu kehittämään yhdessä. Valtaosa vastaajista arvioi tavoitteisiin päästävän tässä vaiheessa hyvin tai kohtalaisesti. Hankkeen lähtökohtana oli, että kehittämistarpeet nousevat jokaisesta yksiköstä ja yksiköiden henkilökunnalta. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja sen kehittämiseen on osa työhyvinvointia (esimerkiksi Joensuu 2019) ja hankkeen aikana se on lisännyt myös sitoutumista kehittämistyöhön. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuneet työntekijät ovat antaneet koko hankkeen toteutuksen ajan juuri tähän liittyen hyvää palautetta. Työpajatyöskentely ja asioiden pohtiminen yhdessä on auttanut näkemään omia ja koko työyhteisön toimintatapoja sekä innostanut yhdessä ideoimaan uusia tapoja tehdä työtä. Juuri ennen väliarvioinnin toteuttamista järjestettiin väliseminaari, jossa yksiköt saivat jakaa kehittämistyöhön liittyviä toteutuksia ja hyviä käytänteitä. Näin toteutui vertaistuki, joka omalta osaltaan motivoi jatkamaan kehittämisen tiellä. Kehittäminen jatkuu työyksiköiden kehittämisprosessien tukemisena sparrauksin ja koulutuksin, joissa otetaan huomioon väliarvioinnin toiveet.
Satu Elo
TtT, dosentti, yliopettaja
Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Sari Arolaakso
TtM, TtT-opiskelija, projektipäällikkö
Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet
Joensuu M. 2019. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön” – mitä ne tarkoittavat? Työterveyslaitoksen Duunitohtori -blogi. Saatavilla osoitteesta: https://www.ttl.fi/tyopiste/hyvat-vaikutusmahdollisuudet-tyohon-mita-ne-tarkoittavat/
Suhonen M, Paasivaara L & Nikkilä J. 2004. Ohjaus projektin elinkaarella -Esimerkkinä Euroopan sosiaalirahaston rahoittama projekti. Hallinnon tutkimus 1: 38–47.
Paasivaara L, Suhonen M, Nikkilä J. 2008. Innostavat projektit. Fioca Oy, Helsinki.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Mitä rakennerahastot ovat? https://www.rakennerahastot.fi/mita-rakennerahastot-ovat (viitattu 23.11.2021).
Recent Comments