Sairaanhoitajaopiskelija Jonna Hyväri teki opinnäytetyönään kirjallisuuskatsauksen hoitajien psyykkisestä työhyvinvoinnista. Tässä blogikirjoituksessa esittelemme opinnäytetyöstä laaditun lyhennelmän ajatuksena herätellä keskustelua siitä, miten hoitajien psyykkistä hyvinvointia tukemalla voitaisiin saavuttaa parempaa pitovoimaa hoitotyöhön.
Sosiaali- ja terveysalalla osaavan henkilökunnan riittävyyden edellytyksenä on varmistaa hyvää työelämän laatua, ylläpitää alan vetovoimaa, hyödyntää teknologiaa sekä uudistaa tehtävärakenteita ja kehittää palvelukonsepteja (Koponen ym. 2018). Psyykkinen hyvinvointi kuormittuu työn haasteista ja ristiriidoista, kuten jatkuvasta kiireestä ja aikapaineesta tai arvostuksen puutteesta. Psyykkinen kuormitus työssä voi aiheuttaa tunnetason ja käytöksen muutoksia, hallinnan tunteen menetystä sekä fyysisiä muutoksina, kuten elimistön kiputiloja tai muistihäiriöitä. (Työturvallisuuskeskus 2022.)
Tausta
Tämän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien työhyvinvoinnin psyykkistä kuormittavuutta aiheuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli lisätä tietoa hoitajien työhyvinvointiin positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja siinä tarkasteltiin 15 tieteellistä artikkelia. Artikkelien hakemisessa käytettiin Lapin ammattikorkeakoulun kirjaston kotimaisia ja ulkomaisia tietokantoja, Mediciä, CINAHLia ja Elektraa. Kriteereinä oli, että artikkelit ovat ilmaiseksi saatavilla, suomen tai englannin kielisiä, sekä korkeintaan 10v vanhoja. Tutkimuksissa tiedonantajat olivat pääasiassa erikoissairaanhoidossa työskenteleviä kokeneempia ja vastavalmistuneita sairaanhoitajia, sekä hoitotyön johtajia. Tutkimukset olivat kansainvälisiä (n=2) ja suomalaisia (n=10). Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Psyykkistä työhyvinvointia edistäviä ja kuormittavia tekijöitä
Tutkimusten mukaan hoitajien psyykkistä työhyvinvointia edistää yhteisöllisyyden kokeminen ja hyvä vuorovaikutus työyhteisössä, lähiesimiehen positiivinen asenne, tasa-arvoinen tulevaisuuteen suuntautunut johtaminen sekä työntekijän kannustaminen ja arvostaminen. Yhteisöllisessä ilmapiirissä on hyvä yhteishenki ja työroolit ovat selkeitä, työpäivän aikaisista riittävistä tauoista pidetään huolta sekä työnantajalla on koulutusmyönteinen ilmapiiri, mikä mahdollistaa ammatillisen kehittymisen työssä. Vuorovaikutusta vahvistetaan kehityskeskusteluilla, joissa voidaan laatia yhteisiä tavoitteita ja parantaa työhön sitoutuneisuutta. Työyhteisön yhteisissä keskusteluissa voidaan läpikäydä kuormittavia tilanteita ja näin vähentää työntekijän ahdistusta, lisätä luottamusta työyhteisöön ja vahvistaa toivoa. Positiivinen lähiesimies vahvistaa hoitajien omaa toivoa työtään kohtaan ja edistää työryhmän myönteistä ilmapiiriä. Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen tulevaisuuteen suuntautunut johtaminen auttaa suojelemaan emotionaaliselta väsymiseltä ja työuupumukselta. Työntekijän sisäinen ja ulkoinen kannustaminen motivoivat työntekoon ja edistävät myönteistä työhyvinvointia. Riittävä palautteen saaminen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen lisäävät resursseja kohdata työn vaatimuksia. Esimieheltä ja työkavereilta saatu arvostus auttavat työssä jaksamiseen – valtaistunut hoitaja on työhönsä sitoutunut ja tyytyväinen.
Hoitajien psyykkistä työhyvinvointia kuormittavat huono johtaminen, työolosuhteet, potilasturvallisuuden heikentyminen, vuorotyön ja vapaa-ajan yhdistämisen ongelmat, sekä digitalisaation aiheuttama stressi. Nuorilla sairaanhoitajilla työhyvinvointia kuormittivat lisäksi uudet tilanteet, huono työhön sopeutumattomuus tai työpaikkakiusaaminen. Kuormittavat työolosuhteet sisältävät keskeytyksiä työssä, meluisan työympäristön, huonon työn organisoinnin, resurssien puutteen sekä työskentelyn aikapaineen alla. Työn aiheuttamat tunnevaatimukset sekä kyvyttömyys tehdä työtä omien arvojen, etiikan ja moraalin mukaan kuormittavat hoitajia psyykkisesti. Huono johtaminen alentaa työmotivaatiota ja arvostuksen puute lisää henkistä kuormitusta. Potilasturvallisuuden koetaan heikentyvän, kun on liian vähän aikaa kirjaamiseen tai työskennellään monien eri potilastietojärjestelmien välissä, jolloin kriittiset tiedot voivat jäädä huomaamatta. Digitalisaatio aiheuttaa hoitajille stressiä ja kognitiivista kuormitusta uusien opeteltavien asioiden ja tietojärjestelmien myötä. Vuorotyön ja vapaa-ajan yhdistäminen heikentää työstä palautumista, minkä vuoksi koetaan väsymystä työstä sekä vaikeutta yhdistää perhe ja työ.
Johtopäätöksiä työn pitovoiman parantamiseen
Katsauksessa todettujen psyykkiseen kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden voidaan todeta olevan arvostuksen ja työolojen parantamisella tuettavissa. Hoitajat tarvitsevat arvostusta tekemäänsä työtä kohtaan; niin johtamisen kun työolojen osalta. Arvostusta sairaanhoitajille voi osoittaa kiittämällä työstä, kuuntelemalla ammatillisia ja henkilökohtaisia toiveita sekä tarjota joustavia työvuorojärjestelyitä. Varsinkin nuorilla sairaanhoitajilla sekä perheellisillä on tärkeää päästä vaikuttamaan omiin työvuoroihin joustavasti. Vanhemmat sairaanhoitajat taas kaipaavat arvostusta tekemästään työstä.
Kiistatta palkkaus on tänä päivänä eräs työn motivaatiotekijä, ja se on yksi osa työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Sen lisäksi uusilla työjärjestelyillä, riittävällä mentoroinnilla, perehdyttämisellä, työyhteisön vuorovaikutustaitojen kehittämisellä sekä esimiestyöllä voidaan saada myönteistä pitovoimaa terveydenhuollossa. Tähän voidaan vaikuttaa yksilöllisellä työntekijän kuulemisella, johtamista parantamalla ja organisaatioiden ekosysteemejä kehittämällä.
Jonna Hyväri
psykiatrinen sairaanhoitaja, Sodankylän kunta
Anniina Tohmola
sh, TtT, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet
Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K & Koskinen, S. (2018) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017-tutkimus. Raportti 4/2018.Verkkojulkaisu. Helsinki; Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 15.12.2021.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Työturvallisuuskeskus. 2022. Psykososiaalinen kuormitus. Viitattu 2.2.2022. https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/psykososiaalinen_kuormitus
Recent Comments