Ikääntyneen aivoterveyden edistämisessä käytetyt keinot ja ratkaisut -kurkkaus tutkimuksiin

Johdanto

Eliniän pidentyessä ja väestön vanhetessa on tärkeää saada lisättyä terveitä elinvuosia. Ikääntyneiden terveyden edistämisen kokonaisuutta ajatellen aivo- ja mielenterveyden teemoja ei ole Suomessa huomioitu kovin laaja-alaisesti. (Duodecim 2020; Tienari & Myllykangas 2017). Ikääntyessä yhä useampi kohtaa aivotoiminnan muutoksia, jotka voivat monin eri tavoin vaikuttaa hyvinvointiin, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Näihin voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota aivoterveyteen.  Se tarkoittaa aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, aivojen haastaminen, riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Myös kognitiivinen toimintakyky on osa aivoterveyttä, ja siihen kuuluvat muun muassa orientaatio, muistitoiminnot ja toiminnanohjaus sekä muita arjen toimintoihin vaikuttavia tiedonkäsittelyn osa-alueita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kognitiivista toimintakykyä voidaan harjoittaa, ylläpitää ja tukea myös ikääntyessä.

Tässä blogitekstissä kuvaamme aivoterveyden edistämistä opinnäytetyönä toteutetun kirjallisuuskatsauksen tulosten pohjalta (Tikkanen 2021).  Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota ikääntyneen aivoterveyteen ja erityisesti kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueiden tukemiseen ja harjoittamiseen liittyvää tutkimustietoa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää muun muassa ennaltaehkäisevän toiminnan ja ikääntyneen kotikuntoisuutta ylläpitävien tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Toivomme kirjoituksemme toivomme herättävän lukijoissa kiinnostusta ikääntyneiden aivoterveyden edistämiseen. Aihetta tarkastellaan erityisesti kognitiivisten muutosten näkökulmasta, sillä muistisairaus tai muistioire on usein ensisijainen syy ikääntyneiden ssäännölliselle palvelutarpeelle.

 

Pelillisyys ja virtuaalinen todellisuus mahdollistavat aivoterveyden edistämisen

Pelillisistä ja virtuaalisista ratkaisuista on tullut suosittu lähestymistapa kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin ja harjoitteluun (Liao ym. 2020). Katsaukseen valikoituneiden tutkimusten mukaan pelillisillä ja virtuaalisilla ratkaisuilla voidaan arvioida ja harjoittaa kognitiivista toimintakykyä. Näissä tutkimuksissa käytetyt teknologiset ratkaisut jakautuivat tietokonepeleihin, videopeleihin sekä virtuaalisen todellisuuden hyödyntämiseen (VR, virtual reality). Tietokonepohjaista kognitiivista harjoittelua suositaan muun muassa sen visuaalisesti haastavamman ja houkuttelevan harjoitteluympäristön vuoksi verrattuna muihin perinteisempii harjoitusmuotoihin. Tällaiset harjoitteet voivat olla esimerkiksi kotona pelattavia tietokonepohjaisia muistiharjoittelupelejä. Tehtävät ovat usein myös korkealaatuisia ja mukailtavissa yksilön suorituskyvyn mukaisesti.

Tietokonepohjainen kognitiivinen harjoittelu on erityisen tehokasta kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa, kun annettujen tehtävien vaativuustaso on sopiva. Harjoitustehtävien on annettava haastetta, mutta tehtävät eivät saa rasittaa liikaa, jotta mielenkiinto ja keskittyminen tehtävää kohtaan säilyy. Kazazin ja kumppaneiden (2021) tulosten mukaan tietokonepohjaisella kognitiivisella harjoittelulla saavutettiin positiivisia vaikutuksia ikääntyneen kognitiiviseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Huomionarvoista tuloksissa on, että nämä oikean vaativuustason mukaisella harjoittelulla saadut hyödyt kestivät jopa kolme kuukautta harjoittelun päättymisen jälkeen. Kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueita voidaan harjoittaa myös videopelien avulla. Perrotin ja kumppaneiden (2019) mukaan videopeliympäristö mahdollistaa tehtävien progressiivisen eli vaiheittaisen etenemisen. Edellä mainitun lisäksi videopelien pelaaminen haastaa nopeutta, päättelyä, tarkkuutta ja strategista ratkaisukykyä, jotka osaltaan tukevat erityisesti kognitiivista toimintakykyä. Nämä vaikuttavat positiivisesti pelaajan harjoittelumotivaatioon.

Virtuaalitodellisuus tarjoaa mahdollisuuden harjoitella esimerkiksi päivittäisiä toimintoja aidon oloisessa toimintaympäristössä ja tilanteissa. Ikääntynyt saa harjoittelusta ja tilanteissa toimimisesta välitöntä palautetta, mikä auttaa opitun asian ja taidon havaitsemisessa. Harjoittelussa ja erilaisissa tilanteissa läpikäydyt toiminnot, ja niistä saadut palautteet, voidaan mukauttaa päivittäiseen arkeen ja toimintoihin. Liaon ja kumppaneiden (2020) tutkimuksen mukaan virtuaalitodellisuudessa pelaaminen ja samanaikainen fyysinen harjoittelu parantavat toiminnanohjausta, työmuistia sekä kognitiota ikääntyneillä, joiden kognitiivinen toimintakyky oli lievästi heikentynyt. Liikunnan positiiviset vaikutukset aivojen aineenvaihduntaan ja verenkiertoon yhdistettynä VR-pohjaiseen harjoitteluun edesauttavat kognitiivista oppimista. VR-pohjaisessa ympäristössä toimiminen koetaan mielekkäänä ja erilaisena toimintana, joten se lisää usein myös harjoittelumotivaatiota. (Liao ym. 2020.)

 

Perinteisemmät, ei teknologiaa sisältävät kognitiiviset harjoituskokonaisuudet

Ikääntyneen aivoterveyden osa-alueiden harjoitteluun on käytetty myös erilaisia, ilman teknologiaa hyödynnettäviä, kognitiivisia harjoituskokonaisuuksia. Fam ja kumppanit (2020) tarkastelivat tutkimuksessaan mindfulnessin vaikutuksia ikääntyneiden aivojen hyvinvointiin. Mindfulnessin tietoisuutta harjoittelevilla havaittiin tietyissä aivoverkon alueissa nopeampaa hermoviestin etenemistä, kuin ennen harjoittelun aloittamista. Mindfulness-harjoitukset paransivat myös tunnistusmuistia eli kykyä tunnistaa aiemmat tapahtumat, objektit tai ihmiset esimerkiksi kuvista. Kognitiivisen toimintakyvyn kohenemiseen ovat saattaneet vaikuttaa myös mindfulnessin ryhmäharjoitukset, jotka pitivät sisällään ohjaajan ja ryhmän väliset syventävät keskustelut. (Fam ym. 2020.)

Myös kognitiivisten harjoitusten ja fyysisen aktiivisuuden yhdistämisellä näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden aivoterveyteen. Liaon ja kumppaneiden (2020) tutkimuksessa oli mukana ryhmä, jossa yhdistyi fyysinen ja kognitiivinen harjoittelu. Harjoitus piti sisällään muun muassa vastusharjoittelua, aerobista harjoittelua, tasapainoharjoittelua ja toiminnallisia harjoituksia, joihin yhdistettiin kognitiivinen harjoittelu. Yhdistetyistä harjoituksista esimerkkinä kävelyn ja runojen lausunta, alaraajaharjoitukset ja matemaattiset laskut sekä painonsiirtoharjoitukset ja kellotaulun piirtäminen kädellä ilmaan. Edellä mainitut esimerkkiharjoitukset paransivat muun muassa ikääntyneen työmuistia sekä toiminnanohjausta.

 

Lopuksi

Kirjallisuuskatsauksessa mukana olevien tutkimustulosten perusteella todetaan, että lievää kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä voidaan kohentaa erilaisten harjoitusten avulla. Tällaiseen tutkimustulokseen on tärkeää tarttua tiukasti kiinni ja miettiä, miten voimme ennaltaehkäisevällä työllä tukea niitä ikääntyneitä, joilla on todettu lievä kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen. Miten tunnistamme lievästä kognitiivisen heikentymisestä kärsivät ikääntyneet ajoissa? Onko heille tarjota vaihtoehtoja ja tukitoimia, joiden avulla kognitiivista toimintakykyä voidaan kohentaa? Oikea-aikaisella ja oikein kohdennetulla toiminnalla voimme tehokkaammin vaikuttaa MCI potilaiden kognitiivisen toimintakyvyn kohenemiseen.

Iän myötä aktiivisuuden väheneminen, toiminta- ja liikuntakyvyn muutokset, menetykset, yksinäisyys ja tarpeettomuuden tunteet lisäävät aivoterveyden riskitekijöitä (Duodecim 2020). Sosiaalisen toiminnan merkitystä kognitiiviseen toimintakykyyn korostettiin useassa tutkimuksessa; erilaisissa sosiaalisissa ryhmissä toimiminen ja yhdessäolo koettiin merkitykselliseksi ja mielialaan positiivisesti vaikuttavaksi tekijäksi. Viimeisen kahden vuoden aikana erilaiset ikääntyneiden ryhmätoiminnot ovat jääneet pois ja ikääntyneet ovat viettäneet paljon aikaa kotona odottaen poikkeusolojen päättymistä.  Kysymykseksi jää, kuinka monen ikääntyneen aivoterveyteen pandemia on vaikuttanut välillisesti esimerkiksi lakkautettujen ryhmätoimintojen ja rajoitettujen sosiaalisten kontaktien osalta. Yksinäisyys on noussut ikääntyvässä väestössä tärkeäksi toimintakykyä, kognitiota ja terveyttä uhkaavaksi riskitekijäksi. Oleellisinta ei kuitenkaan ole sosiaalisten suhteiden määrä, vaan yksinäisyyden kokemus tai mielekkään roolin puute. Miellyttävät sosiaaliset tilanteet ja ajoissa aloitettu kognitiivinen harjoittelu, voivat vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi toiminnanohjaukseen ja muistitoimintoihin. (Jyväkorpi ym. 2020). Uskomme vahvasti, että Covid-19-pandemian jälkeinen aika tulee korostamaan aivoterveyden edistämisen merkitystä ja samanaikaisesti tuo näkyviksi pandemian vaikutukset ikääntyneiden ihmisten arkeen.

 

Minna Tikkanen, fysioterapeutti (YAMK)
Projektisuunnittelija, Kuntoutuksen kehittämisohjelma, POPsote

Satu Elo, TtT, dosentti, yliopettaja
Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

Kuvat copyright: Minna Tikkanen

 

Lähteet

Duodecim 2020. Konsensus 2020. Aivot ja mieli – terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Viitattu 31.3.2021 https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2020/03/Konsensuslausuma-1.7

Fam, J., Sun, Y., Qi, P., Lau, R.C., Feng, L., Kua, E.H. & Mahendran, R. 2020. Mindfulness practice alters brain connectivity in community-living elders with mild cognitive impairment. Psychiatry and Clinical Neurosciences Vol. 74 No. 4, 257– 262. Viitattu 1.8.2021 https://doi.org/10.1111/pcn.12972

Kazazi, L., Shati, M., Mortazavi, S. S., Nejati, V., Foroughan, M. 2021. The impact of computer-based cognitive training intervention on the quality of life among elderly people: a randomized clinical trial. Trials 2021 No. 51. Viitattu 1.8.2021 https://doi.org/10.1186/s13063-020-05008-4

Liao, Y-Y., Tseng, H-Y., Lin, Y-J., Wang, C-J., Hsu, W-C. 2020. Using virtual relity-based training to improve cognitive function, instrumental activities of daily living and neural efficiency in older adults with mild cognitive impairment. European journal of physical and rehabilitation medicine 56(1): 47–57. Viitattu 19.7.2021 https://doi.org/10.23736/s1973-9087.19.05899-4

Peng, Z., Jiang, H., Wang, X., Huang, K., Zuo, Y., Wu, X., Abdullah, A.S. & Yang, L. 2019. The Efficacy of Cognitive Training for Elderly Chinese Individuals with Mild Cognitive Impairment. BioMed Research International vol. 2019. Viitattu 19.7.2021 https://doi.org/10.1155/2019/4347281

Perrot, A., Maillot, P., Hartley, A. 2019. Cognitive training game versus action videogame: Effects on cognitive functions in older adults. GAMES FOR HEALTH JOURNAL: Research, Development, and Clinical Applications Vol. 8 No. 1, 35– 40. Viitattu 1.8.2021 https://doi.org/10.1089/g4h.2018.0010

Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2020–2030. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Viitattu 20.10.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1

Tienari, P. & Myllykangas, L. 2017. Aivojen vanhenemisen ”geneettinen koodi”. Terveet aivot 100 vuotta katsaus. Duodecim 2017; 133:201—8. Viitattu 1.4.2021 https://www-terveysportti-fi.ez.lapinamk.fi/xmedia/duo/duo13512.pdf

Tikkanen, M. 2021. Ikääntyneen aivoterveys. YAMK-opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu.