Kotiin annettavien palveluiden tarpeen kasvuun tulisi vastata lisäämällä hyvinvointiteknologiaa mahdollisimman nopealla aikataululla. Teknologian avulla voidaan parantaa ikääntyneiden elämänlaatua ja samalla kevennetään palvelujärjestelmän taakkaa. Uudet teknologiset sovellukset tuovat uusia mahdollisuuksia sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että vaihtoehtoja palveluiden toteuttamiseen. Toimiviksi osoitettujen teknologisten ratkaisujen ja digitaalisten eli sähköisten palvelujen hyödyntäminen voivat parantaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa.
Kansalaisilta ja siten myös ikääntyvältä väestöltä odotetaan taitoa, halua ja kykyä käyttää sähköisiä palveluita sekä erilaisia teknologisia ratkaisuja arkensa, hyvinvointinsa ja toimintakykynsä tukena. Tällöin keskeistä on digituen jatkuvan saatavuuden varmistaminen, jotta ikääntynyt pärjää sähköisen asioinnin kokonaisuudessa itsenäisesti. Ikääntyneiltä odotetaan digiloikkaa, mutta samaan aikaan heitä kuvataan mediassa taitamattomina teknologian käyttäjinä. (Rasi ym. 2020.) Tällöin tullaan lähelle teknologiakyvykkyyden käsitettä, jolla tarkoitetaan tietoja, taitoja, osaamista sekä aiempaa kokemusta, jota teknologian käyttämisessä tarvitaan (Syrjä 2021). On hyvä tiedostaa, että käyttökokemus tai koulutus ei pelkästään selitä teknologiakyvykkyyttä vaan siihen liittyy myös minäpystyvyyden tunne. Pystyvyyskokemus perustuu teknologisen tuotteen tai digitaalisen palvelun käytön osaamiseen ja hallintaan; teknologisia tuotteita myös kokeillaan uudelleen, kun käyttäjäkokemus on positiivinen. (Turja 2019.)
Tässä blogitekstissä esittelemme ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tutkimustuloksia Keski-Satakunnan ikääntyneiden teknologiamyönteisyydestä ja -kyvykkyydestä. Opinnäytetyössä selvitettiin sekä kotona itsenäisesti asuvien ikääntyneiden että kotihoidon henkilöstön näkemykset asiasta. Koska aikaisempaa tietoa ikääntyneiden teknologiakyvykkyydestä on suhteellisen niukasti, haastateltiin opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa neljä kotihoidon asiakasta, ja nämä haastattelut loivat perustan kyselytutkimukselle. Toisessa vaiheessa toteutettiin sähköinen kyselytutkimus eläkeläisjärjestöjen edustajille sekä kotihoidon työntekijöille. Kyselyyn vastasi 71 kotona itsenäisesti asuvaa ikääntynyttä ja 34 kotihoidon työntekijää. Opinnäytetyön lähtökohtana toimi Kotona asumista tukevat teknologiat ikäihmisille KATI -ohjelma ja sen rahoittama Satakunnan Satakati-hanke.
Avarakatseisuutta ikääntyneiden teknologian käyttöön
Tutkimuksen alkuvaiheen haastatteluissa kotihoidon asiakkaat kertoivat, että he eivät olleet kovin kiinnostuneita teknologiasta. Jokaisessa haastattelussa nousi kuitenkin esille ainakin yksi asia, jossa ajateltiin teknologian olevan hyvänä apuna. Teknologian koettiin olevan hyvä tuki arjen toiminnoissa, kuten muistin ja liikkumisen tukena sekä turvallisuuden tunteen ja sosiaalisten suhteiden tukena. Nämä teemat nostettiin kyselyyn.
Eläkeläisjärjestöjen jäsenten vastausten perusteella välittyi paljon myönteisempi kuva ikääntyneiden teknologian käytöstä kuin mitä kotihoidon asiakkaiden tai alkuhaastatteluissa kotihoidon työntekijöiden vastauksista ilmeni. Tulokset osoittavat, että ikääntyneet omistavat erilaisia nykyteknologian välineitä ja niitä käytetään monipuolisesti ja usein. Lähes kaikki vastaajat omistivat kosketusnäytöllisen matkapuhelimen (96 %), valtaosa omisti myös kannettavan tietokoneen (90 %) ja suurella osalla oli käytössään myös tablet-tietokoneen (81 %).
Valtaosa ikääntyneistä kertoi osaavansa käyttää nykypäivän teknologiaa kohtalaisesti tai hyvin. Parhaiten osattiin käyttää kosketusnäytöllistä matkapuhelinta. Noin puolet kaikista vastaajista arvioi osaavansa käyttää tablet-, kannettavaa- sekä pöytätietokoneita hyvin. Kotihoidon työntekijöiden arvion mukaan ikääntyneet eivät koe teknologian käyttöä mielekkäänä ja teknologian arveltiin olevan ikääntyneille vaikeaa. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että ikääntyneiden teknologian käytöstä keskusteltaessa ikääntyneiden osaamista ja kiinnostusta teknologiaa kohtaan saatetaan aliarvioida työntekijöiden toimesta. Monet ikääntyneet ovat aktiivisia toimijoita, jotka käyttävät nykyteknologiaa monipuolisesti lähes joka päivä.
Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää myös, mitkä asiat vaikuttavat ikääntyneiden halukkuuteen käyttää teknologiaa. Vastauksissa oli suuri hajonta, mutta erittäin paljon teknologian käytön halukkuuteen koettiin vaikuttavan sen käytännöllisyys sekä helppous. Nykyteknologia oli valtaosalle ikääntyneistä hyvin tarpeellinen osa arkea. Asteikolla 0–10 arvioitaessa muodostui teknologian käytön tarpeellisuuden keskiarvoksi 8,7. Lähes samoille lukemille ylsi ikääntyneiden halukkuus käyttää teknologiaa (ka. 8,5). Myös suhtautuminen uuteen teknologiaan oli pääosin myönteistä (ka. 7,7).
Verrattaessa ikääntyneiden itsensä kokemusta kotihoidon työntekijöiden arvioihin, olivat erot suhteellisen suuret. Kotihoidon työntekijöiden arvioiden mukaan nykyteknologia ei ole kovin tarpeellinen osa ikääntyneiden arkea (ka. 5,6). Ikääntyneiden teknologian käyttämisen halukkuus arvioitiin vieläkin heikommaksi (ka. 2,7). Työntekijä arvioivat myös ikääntyneiden suhtautumisen uuteen teknologiaan matalammalle tasolle kuin ikääntyneet itse (ka. 2,9).
Kysyttäessä ikääntyneiltä, millaisia hyvinvointiin liittyviä palveluita he voisivat kuvitella käyttävänsä sähköisesti, hajaantuivat vastaukset yhdeksän eri vaihtoehdon välillä. Eniten kiinnostivat etäjumppa, videopuhelut sekä GPS-paikantimet. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi vastaajien oli mahdollista tuoda esille muita kiinnostuksen kohteita avoimessa vastauksessaan ja sieltä nousivat esille esimerkiksi virtuaalimatkat ja verkko-opinnot. Sosiaali- ja terveyspalveluista toivottiin myös ”mitä kuuluu -puhelinsoittoja” erityisesti yksin asuville ikääntyneille.
Teknologia helpottaa arkea
Teknologia on tullut lisääntyvässä määrin osaksi ikääntyneiden arkea ja suuntaus tulee edelleen lähivuosina jatkumaan. Teknologiaa voidaan käyttää turvana, tukena tai muistin apuna. Teknologia ei pelkästään tue ikääntynyttä, vaan se keventää myös kotihoidon työtä. Kotona itsenäisesti asuvien ikääntyneiden ja haastateltujen kotihoidon asiakkaiden halu ja tarve käyttää teknologiaa olivat hyvin erilaiset. Kyselyyn vastanneet ikääntyneet ovat aktiivisia ja ympäristöstään kiinnostuneita, he käyttävät sähköisiä palveluja helpottaakseen arkeaan. Internetistä seurataan uutispalveluita ja suoritetaan verkko-opintoja, osa tekee myös edellä mainittuja virtuaalimatkoja. Tuloksista voidaan päätellä, että nämä ikääntyneet eivät pelkästään ole hyväksyneet teknologiaa vaan se on muodostunut heille jo hyvin tarpeelliseksi osaksi arkea. Kaikille ikääntyneille nykyteknologia ei kuitenkaan ole mielekäs tapa hoitaa asioita, mutta iso osa kuitenkin tiedostaa sen käytännöllisyyden ja monipuoliset mahdollisuudet. Kotihoidon työntekijöiden vastauksista huomaa selkeästi sen toisen ääripään ikääntyneistä, jotka eivät ole halukkaita tai eivät omaa voimavaroja teknologian käyttämiseen. Näistä ikääntyneistä puhutaan julkisuudessa paljon enemmän kuin ikääntyneistä, jotka hallitsevat teknologian ja suhtautuvat siihen uteliaan positiivisesti.
Sähköisen kyselyn tulokset osoittavat, että ikääntyneillä ja kotihoidon henkilökunnalla on osin erilaiset näkemykset siitä, miten paljon ikääntyneet osaavat ja haluavat käyttää teknologiaa. Eroa voi osin selittää se, että kyselyyn vastanneet olivat vielä itsenäisesti kotona asuvia, ja tällä hetkellä kotihoidon asiakkaat puolestaan ovat iäkkäämpiä ja heillä on toimintarajoitteita, jotka vaikeuttavat itsenäistä selviytymistä päivittäisistä toimista. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että ikääntyneellä väestöllä on teknologiakyvykkyyttä ja halua käyttää sitä osana arkeaan -enemmän kuin me ehkä oivallammekaan!
Eliisa Mannila
Sairaanhoitaja YAMK, sosionomi, projektisuunnittelija, Säkylän kunta.
Satu Elo
TtT, dosentti, yliopettaja
Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet
Mannila E. 2021. Kotona itsenäisesti asuvien ikääntyneiden teknologiamyönteisyys ja -kyvykkyys Keski-Satakunnassa. Lapin ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, YAMK koulutus.
Turja T. 2019. Accepting Robots as Assistans. A Social, Personal, and Pincipled Matter. Tampereen yliopiston väitöskirja.
Recent Comments