Rovaniemen kaupungin kuntoutuksen apuvälinepalveluissa kehitettiin etäohjauksen toimintamalli apuvälinearviointiin
Lääkinnällinen kuntoutus on osa sosiaali- ja terveyspalveluja ja siten osa asiakkaan hoitoa ja kuntoutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä ohjeistaa, että asiakkaan apuvälineen tarve on arvioitava aina käyttäjälähtöisesti, yksilölliset tarpeet huomioiden ja oikea-aikaisesti. Ulkoiset tekijät kuten aikataulujen sovittaminen, etäisyydet ja asiakkaan toimintakyky vaikuttavat siihen, miten apuvälineprosessi saadaan liikkeelle ja kuinka nopeasti. Omalta osaltaan CODID-19 pandemian rajoitukset haastoivat myös apuvälinepalvelut etsimään ratkaisua siihen, siihen, miten arviointi voidaan tehdä poikkeustilanteessa käyttäjälähtöisesti, yksilölliset tarpeet huomioiden ja oikea-aikaisesti.
Apuvälinepalvelut on useimmiten niin sanottua kiireetöntä hoitoa. Joissakin tilanteissa oikea-aikaisuus on kuitenkin hyvin merkittävä tekijä asiakkaan kuntoutumisen edistämiseksi. Rovaniemen kaupungin apuvälinepalveluissa on kolme työntekijää, joilla on joko toimintaterapeutti- tai fysioterapeuttikoulutus. Yksilöllisiä apuvälineratkaisuja, erityisesti pyörätuoleja, on jouduttu arvioimaan asiakkaille puhelimen välityksellä osaston terapeutin ja arvioinnista vastaavan apuvälinepalveluiden työntekijän toimesta. Pyörätuoli on usein asiakkaan ainoa itsenäisen liikkumisen apuväline ja sen käyttötarve on pitkäaikainen. Pyörätuolin soveltuvuutta on haasteellista arvioida näkemättä asiakasta tai ilman vuorovaikutusta. Tästä syystä etäohjauksen toimivuutta asiakkaalle soveltuvan pyörätuolin hankkimiseksi oli tarpeellista kehittää ja arvioida.
Riipin (2021) Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä toteutettu tutkimus lähti liikkeelle edellä kuvatusta työelämän kehittämistarpeesta, jossa tavoitteena oli luoda apuvälinepalveluihin uusi etäohjauksen toimintamalli vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja saavutettavuuteen. Yhdessä toimien apuvälinepalveluiden ja kuntoutusvuodeosastojen terapeutit kehittivät etäohjauksella toteutettavan toimintamallin, jolla edellä kuvattuihin haasteisiin pyrittiin vastaamaan. Kokemuksia mallin toimivuudesta arvioitiin haastattelemalla apuvälinepalveluiden ja kuntoutusvuodeosaston työntekijöitä (n=6) sekä etäohjaukseen perustuvalla arviolla pyörätuolin saaneita asiakkaita (n=4).
Etäohjaus osana apuvälineprosessia
Kehitetyssä etäohjauksen toimintamallissa taustalla on yleisesti käytössä oleva apuvälineprosessi, joka etenee yhdeksän vaiheen mukaisesti: 1. apuvälinetarpeen havaitseminen ja hakeutuminen apuvälinepalveluun, 2. apuvälinetarpeen arviointi, 3. apuvälineen valinta, 4. apuvälinepäätös, 5. hankinta ja lainaus, 6. luovutus ja käytön opastus, 7. käytön seuranta, 8. huolto ja korjaus sekä 9. palautus. Toimintamallia suunniteltaessa sovittiin ja määriteltiin potentiaalinen asiakaskunta, käytänteet toimintamallissa ja varmistettiin tekniset valmiudet. Etäohjaus otettiin käyttöön ensimmäisenä pyörätuoliasiakkaille ja se kohdentuu apuvälineprosessin vaiheeseen 2.
Ensimmäisessä vaiheessa terapeutti eli tässä tapauksessa kuntoutusvuodeosaston työntekijä arvioi, onko pyörätuolin tarpeessa oleva asiakas etäohjaukseen soveltuva asiakas. Terapeutti on tämän jälkeen yhteydessä apuvälinepalveluihin ja siellä sovitaan yhdessä etäohjaus, johon osallistuu asiakas, terapeutti ja apuvälinepalvelun työntekijä. Arviota tehtäessä on terapeutti on asiakkaan luona ja arvion tekevä apuvälinepalveluiden työntekijä etäyhteyden päässä. Asiakas itse ei tarvitse etäyhteyttä tai siihen tarvittavia välineitä. Etäohjauksessa on asiakkaan kotona oltava riittävästi tilaa ympärillä, jotta asiakas voi tarvittaessa näyttää liikkumistaan ja istuma-asentoa sen hetkisellä pyörätuolilla. Etäohjauksessa edetään kasvokkain tapahtuvan apuvälinearvion mukaisesti tarvittavia mittoja ja pituuksia arvioiden. Terapeutti avustaa asiakasta mittaamisessa apuvälinepalvelun työntekijän ohjeiden mukaisesti. Mittaamisen kannalta olennaista on istuinleveys, istuinsyvyys, jalkatukien pituus, selkäosan korkeus, sivutuet/laidat, ja selkäosan leveys ja kaltevuus.
Etäohjauksella toteutettavassa arvioimisessa käydään lisäksi läpi asiakkaan toiveita ja tavoitteita pyörätuolille ja kuntoutumiselle, arvioidaan asumisympäristöä sekä muita pyörätuolin käyttöön liittyviä ympäristöjä, joissa asiakas tulee liikkumaan. Arvioinnin aikana käydään läpi prosessin eteneminen ja asiointikanavat mahdollisia jatkokysymyksiä varten. Pyörätuoliarvion jälkeen apuvälinepalvelun asiantuntija selvittää asiakkaalle soveltuvan pyörätuolin hankinnan tai varastotilanteen ja siihen tehdään tarvittavat muutostyöt. Tämän jälkeen pyörätuoli luovutetaan asiakkaalle, ja samalla ohjeistetaan pyörätuolin käyttö luovuttavan tahon toimesta. Luovutuksen jälkeen pyörätuoliprosessi jatkuu apuvälineprosessin mukaisesti.
Etäohjaus soveltuu asiakaslähtöiseen pyörätuoliarvioon ja toi mukanaan konsultatiivisen ulottuvuuden
Haastatteluiden tulokset osoittavat etäohjauksen soveltuvan hyvin pyörätuolin arviointimenetelmäksi. Etäohjauksella toteutettavan pyörätuoliarvion ei koettu eroavan merkittävästi niin sanotusti kasvokkain, fyysisesti samassa tilassa tapahtuvan pyörätuoliarvion kanssa. Puhelimitse tapahtuvaan, ilman näköyhteyttä toteutettuun pyörätuoliarvioon verrattuna etäohjauksen koettiin olevan tarkempi ja toistettavuudeltaan parempi. Myös asiakkaat kokivat saaneensa heille soveltuvan apuvälineen käyttöönsä, ja asiakkaiden näkökulmasta virheellisiä arvioita ei tehty.
Verrattuna perinteiseen tapaan, apuvälinekeskuksen työntekijät havaitsivat tekevänsä arviossa enemmän tarkentavia kysymyksiä asiakkaalle. Nämä omalta osaltaan tukevat oikean arvion tekemistä. Huomionarvoista on myös, että konsultatiivisen otteen myötä uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen niin pyörätuoliarvioprosessista, kuin etäyhteyden teknisestä toteuttamisesta tulivat työntekijöiden vastauksissa esiin. Apuvälinekeskuksen työntekijät kokivat voineensa hyödyntää asiantuntijuuttaan aikaisempaa paremmin ja hoitavat terapeutit puolestaan oppineensa etäyhteystilanteissa itsekin pyörätuoliarvioista apuvälinekeskuksen työntekijältä.
Tulokset osoittavat myös, että etäohjaus mahdollisti asiakkaalle entistä enemmän tietoa apuvälinemahdollisuuksista ja -ratkaisuista. Työntekijät toivat esille, että etäohjausta ja sen myötä tapahtuvaa konsultointia voitaisiin hyödyntää myös muissa haastavissa apuvälineratkaisuissa ja arvioissa. Pyörätuoliarvion oikea-aikaisuuden koettiin tuoneen sujuvuutta ja ennakoitavuutta ratkaisun löytämiseksi. Lisäksi koettiin, että työajan päivittäinen säästö muodostui ennen kaikkea siirtymisten vähentymisenä ja kirjauksien vähentymisenä, joka ilmeni työresurssin tehokkuutena. Kehittämiskohteeksi muodostuikin etäohjauksen laajentaminen myös muihin yksilöllisiin apuvälineratkaisuihin.
Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja digitekniikan laajeneminen ja kehittyminen voi tulevaisuudessa mahdollistaa entistä paremman apuvälinearvion myös asiakkaan kotiympäristössä. Lapin maakunnassa etäarvion käyttämistä puoltavat myös pitkät etäisyydet ja välimatkat. Etänä toteutettu arvioi säästää erityisesti aikaa, mutta myös liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia sekä on kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ilmastoystävällisempi ratkaisu. Lisäksi etäohjauksen toimivuus mahdollistaa Rovaniemen kaupungin apuvälinepalveluissa nopeamman palvelutarpeen arvioinnin ja näin pystytään vastaamaan paremmin oikea-aikaisuuden tarpeeseen.
Maria Riipi
fysioterapeutti (YAMK)
Rovaniemen kaupunki, kuntoutuspalvelut
Satu Elo
TtT, dosentti, yliopettaja
Lapin ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden terveyspalvelut
Recent Comments