Työhyvinvointi on monitahoinen käsite, jolla tarkoitetaan työntekijän omaa kokemusta työn sujumisesta, työn imusta ja työn merkityksellisyydestä. Myös työkyky on tärkeä työhyvinvoinnin osatekijä. (Manka & Manka 2023.) Työkykyyn vaikuttavat työntekijän terveys, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä työhön ja työympäristöön liittyvät tekijät. Lisäksi henkilökohtaisen elämän tasapaino ja sosiaaliset suhteet sekä yhteiskunnalliset muutokset, esimerkiksi palvelujen digitalisaatio tai väestörakenteen muutokset, muokkaavat työn tekemistä ja siten työkykyä. (Työterveyslaitos.)
Työhyvinvoinnin haasteet sosiaali- ja terveysalalla
Työhyvinvoinnin tilassa on Suomessa tällä hetkellä huolestuttavia merkkejä eri aloilla. Kuluneen kuuden vuoden aikana työkyky on laskenut ja työuupumusoireilu lisääntynyt. Erilaiset työhön liittyvät kuormitustekijät ovat lisääntyneet. Mahdollisuudet oppia työssä, työn ja omien arvojen yhteensopivuus sekä kokemus toimijuudesta eli siitä, että työntekijällä on halua ja keinoja selviytyä haasteista ja saavuttaa tavoitteensa ovat heikentyneet. Ihmisiä myös huolettaa oman työn tulevaisuus. (Kaltiainen, Hakanen & Li 2026.)
Sosiaali- ja terveysalalla työhön liittyy monia kuormitustekijöitä. Työntekijöiden kokemus alentuneesta työkyvystä, huonosta palautumisesta ja psyykkisestä rasittuneisuudesta on melko yleistä. Lisäksi kokemus oman työn palkitsevuudesta sekä työstä saatavasta tunnustuksesta ja arvostuksesta on varsin vähäistä. Työhön liittyy myös epävarmuustekijöitä esimerkiksi työn jatkumiseen tai työtehtävien muuttumiseen liittyen. Toisaalta sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä on myös paljon voimavaratekijöitä, jotka tekevät työstä mielekästä. Tällaisia asioita ovat muun muassa hyvä ilmapiiri ja yhteistyön sujuminen työyhteisössä sekä hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen. (Laitinen, Selander, Nikunlaakso & Ervasti 2025.)
Ikääntyneiden palveluissa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat enemmän työn aiheuttamia kuormitustekijöitä kuin ammattilaiset muilla sosiaali- ja terveyspalvelujen alueilla (Laitinen, Koivisto, Nikunlaakso, Selander, Korkiakangas & Saari; Selander, Nikunlaakso & Laitinen 2023). Tämän vuoksi on välttämätöntä kiinnittää huomiota ikääntyneiden hoitotyössä työskentelevien ammattilaisten työhyvinvointiin ja työkykyyn. Eettinen kuormitus on ikääntyneiden hoitotyössä varsin yleistä ja syyt liittyvät esimerkiksi resurssipulaan, puutteelliseen osaamiseen, työntekijöiden vaihtuvuuteen, haastaviin hoitotilanteisiin sekä arvoristiriitoihin omien ammatillisten ja organisaation arvojen välillä (Laitinen ym.; Rosenström, Hirvonen & Husso 2025). Ikääntyneiden hoitotyössä työskentelevät kokevat yleisemmin myös terveytensä huonommaksi kuin muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, mikä yhdessä työn kuormitustekijöiden kanssa heikentää työkykyä (Selander ym. 2023). Tärkeänä voimavaratekijänä ikääntyneiden hoitotyössä on kuitenkin näkemys hoitotyöstä merkityksellisenä ja moniosaamista vaativana työnä, jossa työntekijä nähdään tärkeänä yhteistyökumppanina ikääntyneen ainutlaatuisessa elämänvaiheessa (Finskas, Koskinen & Jansson 2025).
Työkykyosaamisen vahvistaminen muuttuvassa työelämässä
Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä tapahtuu monia muutoksia. Väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Samanaikaisesti työntekijöiden eläköityminen kiihtyy ja ikääntyneiden palveluissa kohdataan henkilöstöpulaa. Palvelurakenteita uudistetaan hyvinvointialueiden taloudellisessa paineessa ja teknologiaa otetaan enenevästi käyttöön. Nämä muutokset heijastuvat työn tekemiseen ja edellyttävät ammattilaisilta uudenlaista osaamista ja jatkuvaa oppimista. (Lyly-Yrjänäinen, Hanhike & Haltia 2024; Lyly-Yrjänäinen, Ranki, Ylikännö & Närhinen 2024; Bergman & Kari 2025.) Työntekijöiden työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata osaavan, hyvinvoivan ja riittävän työvoiman saatavuus sekä edistää eettisesti laadukkaan hoitotyön toteutumista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024; Wiisak, Suikkala, Leino-Kilpi, Stolt, Suhonen & Koskinen 2025).
Työntekijän terveys ja toimintakyky muodostavat työkyvyn perustan ja oman työkyvyn vaaliminen on olennainen osa ammattitaitoa. Työntekijä voi omalta osaltaan kantaa vastuuta työkyvystään ja terveydestään sekä kehittää ammattitaitoaan ja osaamistaan, jotta hänen voimavaransa vastaavat työn vaatimuksiin. Työkyvyn lukutaito on kykyä tunnistaa, millaista toimintakykyä ja osaamista oma työ vaatii sekä miten työ vaikuttaa terveyteen ja toimintakykyyn. Se on myös motivaatiota tehdä käytännön tekoja oman työkyvyn ylläpitämiseksi. (Leino Nissinen, Laitinen, Weiste, Seppänen, Lappalainen, Rautio, Mäenpää-Moilanen & Remes 2020; Sarkkinen 2021.)
Euroopan unionin osarahoittamassa GeroDigi-hankkeessa on tuotettu verkossa opiskeltavaa oppimateriaalia, jossa yhtenä teemana on työkykyosaaminen. Hanke on toteutettu yhdessä Oulun, Lapin ja Centria-ammattikorkeakoulujen kanssa vuosina 2023–2026 ja siinä on haluttu vastata jatkuvan ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeeseen ikääntyneiden hoitotyössä edistämällä ajasta ja paikasta riippumatonta joustavaa osaamisen kehittämistä mikro-oppimisen periaatteiden mukaisesti.
Hankkeessa kerättiin hoitotyöntekijöiltä, esihenkilöiltä, ikääntyneiltä ja heidän läheisiltään näkemyksiä ikääntyneiden hoitotyössä tarvittavasta tulevaisuuden osaamisesta fokusryhmähaastattelujen (n=15) ja työpajojen (n=3) avulla. Fokusryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 45 henkilöä ja työpajoihin 25 henkilöä. Tiedonantajilta saatujen näkemysten ja ajantasaisen tutkimustiedon perusteella muotoiltiin kolme teemaa, toimintakyky-, teknologia- ja työkykyosaaminen, joihin tuotettiin oppimateriaalia. Materiaali on avoimesti käytettävissä ja soveltuu hyödynnettäväksi oppilaitoksissa ja erilaisissa sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Oppijalla on mahdollisuus hankkia jokaisesta teemasta digitaalisia osaamismerkkejä, joiden avulla hän voi osoittaa osaamisensa. (Pesonen, Saarnio, Honkonen, Hyvämäki, Lähde & Tohmola 2025.)
Työkykyosaamisen teemassa osaamismerkkejä voi hankkia kolmesta eri aiheesta (Kuva 1). Virtaa hoitotyöhön -osaamismerkki kokoaa fyysiseen terveyteen liittyviä sisältöjä muun muassa ravitsemuksesta, terveysliikunnasta ja työergonomiasta. Palautumisen taito -osaamismerkki osoittaa oppijan osaamista työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä, psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja niiden hallinnasta sekä erilaisista palautumisen keinoista. Vahvuudet käyttöön -osaamismerkkiin puolestaan kuuluu omien vahvuuksien laaja-alaiseen tunnistamiseen liittyviä teemoja ja oppimateriaali tarjoaa vinkkejä, kuinka omia vahvuuksia voi tunnistaa ja hyödyntää opinnoissa tai työelämässä. Kaikki kolme osaamismerkkiä suoritettuaan oppija saa automaattisesti Työkykyosaamisen koontimerkin. (Työkykyosaamista ikääntyneiden hoitotyöhön.)
Kuva1. Työkykyosaamisen osaamismerkit.
Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta ja ammattihenkilöiltä (n=52) tähän mennessä saadun pilotointipalautteen perusteella oppimateriaalin sisältöä on pidetty osin tuttuna, mutta hyödyllisenä ja tärkeänä oman hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisessä.
“Todella monipuolinen ja mielenkiintoinen oppimateriaali työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvistä teemoista. Monipuoliset lähteet. Hoitotyöntekijälle kattava paketti oman hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen ylläpitämiseksi.”
“Tulen hyödyntämään työkykyosaamista työssäni hoitoalalla tulevaisuudessa.”
Hyvinvoivat hoitotyöntekijät laadukkaan hoitotyön resurssina
Työntekijän myönteinen kokemus työstään ja voimavarojen riittävyydestä suhteessa työn vaatimuksiin on työhyvinvoinnin kannalta merkityksellistä. Työntekijöiden hyvinvointi ja työkyky on myös organisaation näkökulmasta tärkeää. Hyvinvoiva ja työkykyinen työntekijä on motivoitunut ja suoriutuu työstään. Tämä puolestaan heijastuu hoitotyön laatuun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuteen ja voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja työn houkuttelevuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024). Kun hoitotyön ammattilainen voi tehdä työtään ammattinsa arvojen mukaisesti, se edistää työhyvinvointia ja heijastuu myös potilaan saamaan hoitoon (Dunning, Louch, Grange, Spilsbury & Johnson 2021).
Työntekijä voi itse edistää omaa työkykyään, mutta tarvitaan myös työkyvyn ja työhyvinvoinnin yhteisöllistä kehittämistä työn kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja voimavarojen lisäämiseksi. Työhyvinvoinnin edistämisessä johtamisella ja työyhteisön toimivuudella on keskeinen rooli. (Laitinen ym.; Korkiakangas ym. 2022; Selander ym. 2023; Rosenström ym. 2025.)
Erilaisilla työyhteisöön kohdistuvilla sekä yhteiskunnallisilla keinoilla voidaan edistää työhyvinvointia ja sitä, että ikääntyneiden hoitotyössä työskentelee riittävästi osaavia ja motivoituneita ammattilaisia. Oikeudenmukaisen johtamisen sekä työyhteisön myönteisen ilmapiirin ja hyvien vuorovaikutussuhteiden ohella keskeistä on työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja työaikoihinsa. Lisäksi palkkaus ja riittävä resursointi sekä ikääntyneiden hoitotyön myönteisiä puolia koskeva yhteiskunnallinen keskustelu ovat työhyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä. (Korkiakangas, Koivisto, Olin & Laitinen 2022.) Myös uusien hoitokäytäntöjen käyttöönotto ja hoitoympäristön toimivuuteen liittyvät ratkaisut voivat vähentää hoitotyöntekijöiden kuormitusta ja edistää työhyvinvointia (Wiisak ym. 2025). Yksilötasolla keskeistä on vahvistaa hoitajien voimavaroja, terveyttä ja työkykyä sekä edistää työn kuormitustekijöiden hallintaa, jotta ammattilainen voi tehdä työtään laadukkaasti (Korkiakangas ym. 2022; Cohen, Pignata, Bezak, Tie & Childs 2023; Wiisak ym. 2025).
Työkyvyn ja työhyvinvoinnin, työntekijöiden pysyvyyden, hoitotyön laadun ja organisaation tuottavuuden edistäminen edellyttää monitasoisia ja suunnitelmallisia toimenpiteitä. GeroDigi-hankkeessa tuotettu oppimateriaali tarjoaa tietoa ja vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseen yksilötasolla. Materiaalia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa vahvistamaan opiskelijoiden työkykyosaamista ja se soveltuu myös työyhteisöjen työhyvinvoinnin kehittämistyön tueksi.
Kirjoittajat:
Hanna-Mari Pesonen, TtT, yliopettaja, Centria-ammattikorkeakoulu
Teija Honkonen, TtM, lehtori, Centria-ammattikorkeakouluja
Piia Hyvämäki, TtT, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu
Hanna Lähde, TtM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden terveyspalvelut
Mira Oinas-Mäenalanen, Sairaanhoitaja (YAMK), lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden terveyspalvelut
Reetta Saarnio, TtT, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
Anniina Tohmola, TtT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden terveyspalvelut
_______________________________________________________________________________
Blogikirjoitus on tuotettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa, vuosina 2023–2026 toteutettavaa GeroDigi-hanketta. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa avoimesti saatavilla olevaa ja tunnistettuihin osaamistarpeisiin vastaavaa gerontologisen hoitotyön mikro-oppimateriaalia sekä niistä hankitun osaamisen osoittavia osaamismerkkejä. Tavoitteena on vahvistaa gerontologisen hoitotyön tulevaisuuden osaamista ja osaamisen kehittymisen myötä parantaa gerontologisen hoitotyön laatua. Hanketta toteutetaan yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun, Oulun ammattikorkeakoulun ja Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa tuotettu mikro-oppimateriaali on avoimesti käytettävissä hankkeen verkkosivustolla. Oppimateriaaleja voi opiskella täysin itsenäisesti, aikaan ja paikkaan sitomattomasti, ja halutessaan oppija voi hakea digitaalisen osaamismerkin Open Badge Factorystä osoitukseksi suorituksestaan. Digitaalisia osaamismerkkejä voi kerätä osaamismerkkipassiin, omaan ansioluetteloon tai jakaa sosiaalisessa mediassa, ja sillä osoittaa osaamistaan esimerkiksi työnantajalle.
Lähteet
Bergman, T. & Kari, K. 2025. Sosiaali- ja terveysalan tilannekuva ja tulevaisuuden näkymät Suomessa. Toimialaraportti syksy 2025. KEHA-keskuksen julkaisuja 3, 2025. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7624-09-8. Viitattu 6.5.2026.
Cohen, C., Pignata, S., Bezak, E., Tie, M. & Childs, J. 2023. Workplace interventions to improve well-being and reduce burnout for nurses, physicians and allied healthcare professionals: a systematic review. BMJ Open 13: e071203. Saatavissa: https://doi.org/10.1136/bmjopen-2022-071203. Viitattu 5.5.2026.
Dunning, A., Louch, G., Grange, A., Spilsbury, K. & Johnson, J. 2021. Exploring nurses’ experiences of value congruence and the perceived relationship with wellbeing and patient care and safety: A qualitative study. Journal of Research in Nursing 26(1-2), 135-146. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/1744987120976172. Viitattu 6.5.2026.
Finskas, J., Koskinen, S. & Jansson, A. 2025. Suomalaisten myönteiset mielikuvat vanhustyöstä vuoden 2022 kansalaiskyselyssä. Hoitotiede 37(1), 80–92.
Kaltiainen, J., Hakanen, J. & Li, J. 2026. Työolot ja työhyvinvointi 2019, 2023 ja 2025. Miten Suomi voi? -tutkimus. Työterveyslaitos. Saatavissa: https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tyohyvinvointi-on-heikentynyt-samalla-kun-huoli-oman-tyon-tulevaisuudesta-kuormittaa. Viitattu 5.5.2026.
Korkiakangas, E., Koivisto, T., Olin, N. & Laitinen, J. 2022. Vanhustyössä työskentelevien hoitajien ja esihenkilöiden näkemyksiä vanhustyön vetovoimaisuutta edistävistä tekijöistä. Tutkiva Hoitotyö 20(1), 3–11.
Laitinen, J., Koivisto, T., Nikunlaakso, R., Selander, K., Korkiakangas, E. & Saari, E. Politiikkasuositus: Vanhustyön eettinen kuormitus vähenee panostamalla työhyvinvointiin. Työterveyslaitos. Saatavissa: https://www.ttl.fi/vaikuttaminen/politiikkasuositukset/politiikkasuositus-vanhustyon-eettinen-kuormitus-vahenee-panostamalla-tyohyvinvointiin. Viitattu 5.5.2026.
Laitinen, J., Selander, K., Nikunlaakso, R. & Ervasti, J. 2025. Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024. Työterveyslaitos. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-199-4. Viitattu 5.5.2026.
Leino, T., Nissinen, S., Laitinen, J., Weiste, E., Seppänen, S., Lappalainen, K., Rautio, M., Mäenpää-Moilanen, E. & Remes, J. 2020. Motivoivan ohjauksen ja terveyssuunnitelman vaikutus työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619174. Viitattu 5.5.2026.
Lyly-Yrjänäinen, M., Hanhike, T. & Haltia, P. 2024. Jatkuva oppiminen työelämässä. Teoksessa: P. Haltia, T. Hanhike, K. Kyrkkö, M. Lyly-Yrjänäinen, A. Närhinen, R. Orsila, S. Ranki, P. Varje & M. Ylikännö (toim.) Työelämän tilannekuvia – Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia. TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Työterveyslaitos, 59–87. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-171-0. Viitattu 6.5.2026.
Lyly-Yrjänäinen, M., Ranki, S., Ylikännö, M. & Närhinen, A. 2024. Työelämän kehittämisen askelia 2030-luvulle. Teoksessa: Haltia, P., Hanhike, T., Kyrkkö, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A., Orsila, R., Ranki, S., Varje, P.& Ylikännö, M. (toim.) Työelämän tilannekuvia – Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia. TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Työterveyslaitos, 7–25. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-171-0. Viitattu 6.5.2026.
Manka, M. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3., uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.
Pesonen, H-M., Saarnio, R., Honkonen, T., Hyvämäki, P., Lähde, H. & Tohmola, A. 2025. Ikääntyneiden hoitotyön osaamisen vahvistaminen GeroDigi-hankkeen tavoitteena. Teoksessa E. Varamäki, S. Uusimäki, S. Päällysaho & M. Karvonen (toim.) SEAMK–SAMK–CENTRIA Tutkimusfoorumi 2025. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 44, 580–589. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052855385. Viitattu 4.5.2026.
Rosenström, M., Hirvonen, H. & Husso, M. 2025. Eettisen kuormituksen hallinta vanhustyössä: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 62(4). Saatavissa: https://doi.org/10.23990/sa.146568. Viitattu 6.5.2026.
Sarkkinen, M. 2021. Työkyvyn lukutaito – mitä se tarkoittaa sinun työssäsi? Työpiste-verkkolehti. Työterveyslaitos. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyopiste/tyokyvyn-lukutaito-mita-se-tarkoittaa-sinun-tyossasi. Viitattu 5.5.2026.
Selander, K., Nikunlaakso, R. & Laitinen, J. 2023. Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä? Työelämän tutkimus 21(2), 239–266. Saatavissa: https://doi.org/10.37455/tt.115055. Viitattu 5.5.2026.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5436-6. Viitattu 5.5.2026.
Työkykyosaamista ikääntyneiden hoitotyöhön. Kehittyvä gerontologisen hoitotyön osaaja. Saatavissa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/gerodigi/tyokykyosaaminen/. Viitattu 5.5.2026.
Työterveyslaitos. Työkyky. Saatavissa: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky. Viitattu 5.5.2026.
Wiisak, J., Suikkala, A., Leino-Kilpi, H., Stolt, M., Suhonen, R. & Koskinen, S. 2025. Interventions Intended to Improve the Well-Being at Work of Nurses Working in Care Settings for Older People—A Systematic Review. International Journal of Older People Nursing 20: e70005. Saatavissa: https://doi.org/10.1111/opn.70005. Viitattu 8.5.2026.
Recent Comments