Hyvät tarinat elävät pitkään. Markkinoinnissa tarinallistaminen on oiva keino tuoda oma yritys ja tuote tai palvelu kohderyhmää lähelle. Tarinoita kuunnellaan, niihin liittyy tunteita.

Tällä hetkellä tekoäly on markkinoinnin ja myyntiprosessien kuuma peruna. Sen valjastaminen markkinoinnin avuksi on potentiaalinen ja tehokas apuri, mutta osaako tekoäly tarinoida ja olla luova? Luovuus mielletään ihmisen työksi, johon kone ei (ainakaan samalla tavalla) pysty.

Tekoälyn sanotaan jo yleisesti toimivan tukiälynä monessa tehtävässä. Osaisiko se toimia tukiluovuutena? Ehkä markkinoinnin ja viestinnän tekijät ovat sitä jo hyödyntäneet? Päätin ottaa selvää.

Tutkimustyön taustalla on toimeksianto, josta vastaa Lapin ammattikorkeakoulun luotsaama Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena-hanke. Hankkeen tavoitteena on mm. kartoittaa tekoälysovellusten tarjontaa ja selvittää, missä prosesseissa, miten ja millä edellytyksillä tekoälyä voitaisiin hyödyntää. Me Lapin ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat teemme nykytila-analyysejä Lapin alueen matkailutoimijoiden tekoälyn hyödyntämisestä, kiinnostuksesta ja mahdollisuuksista.

Aineiston keruu

Aineisto on kerätty syöttämällä kysymyksiä ja komentoja ChatGPT-sovellukselle. Kysymykset on suunniteltu kattamaan erilaisia näkökulmia kuvitteellisen ravintolan markkinoinnissa, erityisesti tarinallistamisen kontekstissa. Vastaukset on tallennettu ruutukaappauksina, jotta aineisto säilyy alkuperäisessä muodossaan. Tämä helpottaa aineiston jäsentämistä ja analysointia.

ChatGPT:n antamien vastausten perusteella itselleni jäi pohdittavaksi, miten tekoäly kykenee käsittelemään empatian ja inhimillisyyden käsitteitä. Tämä antoi kertaluonteisen, tämänhetkisen kokemuksen. Tekoälyn ”taito” saattaa muuttua ja kehittyä merkittävästi lyhyessäkin ajassa, ja voisin saada aivan toisenlaisia vastauksia samoihin kysymyksiin jo esimerkiksi vuoden tai kahden kuluttua.

Luovuutta markkinointiin tekoälyn avulla: kuvitteellinen ruskamenu tapausesimerkkinä

Valitsin alun perin tarkasteltavaksi alueeksi Pyhä-Luoston, jonka piiristä tutkisin esimerkkiyrityksen kautta tarinallisen tekoälypohjaisen markkinoinnin käyttöä. Lähestyin muuan ravintolaa alueelta kysyäkseni, ovatko he hyödyntäneet AI-sovelluksia luovassa viestinnässä ja markkinoinnissa. Vastausta en kuitenkaan saanut, joten tutkimusdatan hankkimisessa täytyi olla luova! Päätin luoda kuvitteellisen markkinointitehtävän kuvitteellisessa lappilaisessa ravintolassa, ja testata näin tekoälyä, onnistuisiko se avustamaan minua luovan ja tarinallisen markkinointisisällön työstämisessä.

Tarinallistaminen markkinoinnissa tarkoittaa tarinankerron elementtien hyödyntämistä. Tarinalla on tunnetusti aina alku, keskiosa ja loppu, ehkä jokin jännittävä käänne sekä lopetus. Elementit voivat olla tehokkaita työkaluja erityisesti sosiaalisen median alustoilla, kohderyhmän tavoittamisessa, kiinnostuksen herättämisessä ja vuorovaikutuksessa. Loppuhuipennus pysäyttää kuulijan jonkin tunteen äärelle. Tarinallinen markkinointi on tehokasta, sillä parhaimmillaan se saa aikaan samoja tunteita kuin hyvät kertomukset yleensä. Tarinan avulla annetaan merkitys ja arvo. (Generaxion 2024.)

Ravintola- ja matkailualan yrittäjillä on tiettävästi monta rautaa tulessa, ja etenkin sesonkien aikaan kiire. Paineen keskellä voi tuntua haastavalta olla luova, innovoiva ja idearikas. Tässä yhtälössä tekoälyn tuoma apu kuulostaisi erityisen tarpeelliselta.

Tekoälysovelluksia on olemassa jo useita, ja tähän tehtävään olisi soveltunut niistä useampikin. Käytin testauksessa apuna Chat GPT:tä, jonka 3.5 versiota voi käyttää ilmaiseksi. Chat GPT on luonnollisen kielen tavoin keskusteleva sovellus. Sen osaaminen ja ymmärtäminen perustuu mittavaan määrään tekstidataa, jota se on opetettu käyttämään (tämä määritys on kysytty ja saatu siltä itseltään!)

Tässä kohden käynnistyi varsinainen tekoälyn testaamiseni kuvitteellisen ravintolan markkinointitempauksen apuna. Kehittelin raameiksi kuvitteellisen tilanteen: ravintola tarjoaa ruskaretkeilyn aikaan sijoittuvan menun, jota pitäisi lähteä houkuttelevasti ja innovatiivisesti myymään. Esitin tekoälylle käskyn eli promptin. Ensimmäisenä kerroin sille halutun roolin, tehtävän yksityiskohdat ja muut toiveet. Pyysin myös tietyn määrän ja muodon ideoita.

Varmistaakseni tehtävän ymmärrystä kysyin myös, mitä tekoälyn mielestä on tarinallistamisen hyödyntäminen ravintola- ja matkailuyrityksen markkinointiprosesseissa. Se vastasi:

Tarinallistaminen on erittäin tehokas tapa sitouttaa asiakkaita ja herättää heidän kiinnostuksensa ravintola- ja matkailuyritysten markkinointiprosesseissa. Tarinoiden avulla yritys voi luoda syvemmän ja henkilökohtaisemman yhteyden asiakkaisiin, mikä voi johtaa vahvempaan brändiin, asiakasuskollisuuteen ja positiiviseen suositteluun. Tärkeintä on, että tarinat ovat aitoja, kiinnostavia ja ne resonoivat asiakkaiden kanssa.

Tämän jälkeen ChatGPT vielä eritteli keinoja, jolla tarinallisuutta voi hyödyntää. Se listasi esimerkeiksi tuotetarinat, henkilöstötarinat, asiakastarinat ja tapahtumiin liittyvät tarinat. Jos nyt olisin kuvitteellisen ravintolani markkinointivastaava, ja ruskamenun myyminen odottaisi aloittamistaan, olisi minulla ainakin iso nippu ideoita, joiden pohjalta lähteä liikkeelle. Tekoälyn antamista ideoista voi valita omiin näkemyksiin sopivimmat. Mikä parasta, ideanikkari loi vaihtoehtonsa sekunneissa. Voisin vielä pyytää lisää tekstiaihioita sloganeiden ja näkökulmien ympärille.

Tekoälylle voi kertoa pohjaksi yrityksen arvoja ja suuntaviivoja, jopa yksittäisen markkinointitempauksen päämäärän. ChatGPT:n asetuksissa on ominaisuus, jonka avulla voi selventää yrityksen yksityiskohtaisia tietoja, joten tällöin niitä ei tarvitse jokaisen erillisen tehtävän kohdalla täsmentää. Tekoäly oppii, mitä enemmän sen kanssa keskustelee. Hyödyntäminen toimii vaikkapa kohdennetun markkinoinnin tukena. Esimerkiksi somemarkkinoinnissa (Facebookissa ja Instagramissa) mainoksia voi kohdentaa iän, paikkakunnan ja sukupuolen mukaan. Tekoälyä voi pyytää avuksi kehitettäessä kohdennettua ja tarinallista markkinointisisältöä (Generaxion 2023).

Tekoälyä hyödyntäessä on toki tärkeää tarkastella luotua sisältöä mm. etiikan ja kulttuurisensitiivisyyden näkökulmasta. Algoritmit sekä stereotypioihin nojaavat näkemykset voivat ohjata myös tekoälyn tuottamaa tietoa, joten on oleellista muistaa, että lopulta me ihmiset teemme päätökset tekoälyn tuottaman materiaalin luotettavuudesta ja oikeellisuudesta (Hanni-Vaara ym. 2023).

Miten tekoäly onnistui?

Chat GPT:n luoma pohja kuvitteelliseen markkinointiprojektiin antoi hyviä, kehitettäviä ja sovellettavia suuntaviivoja. Se loi markkinoinnin aihioita, jotka voivat saavuttaa kohdeyleisön mielenkiinnon ja lisätä ravintolan mielenkiintoisuutta. Vaihtoehdoiksi luotujen tarinoiden avulla markkinointisisältö voisi onnistua liikuttamaan, ilahduttamaan ja yllättämään potentiaalisia asiakkaitaan.

Tekoäly ei välttämättä tarjonnut kovinkaan innovatiivisia ja omaperäisiä näkökulmia ja ratkaisuja tässä nopeahkossa kokeilussa, mutta ehdottomasti käyttökelpoisia luonnoksia. Muokkaustarve voi vaihdella annettujen käskyjen yksityiskohtaisuuden ja yrityksen mukaan. Tekoälyn käyttö voi säästää aikaa sekä miettimisvaivaa markkinointisisällön tuottamisessa verrattuna perinteisiin menetelmiin.

Inhimillisyyden säilyttäminen digiajassa ja tekoälyavusteisessa markkinoinnissa

Tarinat ovat kautta aikain toimineet inhimillisinä keinoina sitoa ihmisiä yhteen. Täten tarinat ovat väkevä työkalu viestintään (Kurvinen 2024). Kuvitellaan sinun nyt olevan tekoälyn avulla työstetyn ja markkinoidun ruskamenun somemainonnan yleisö. Miten suhtautuisit, jos saisit tietää juuri saamiesi henkilökohtaiselta tuntuvien suositusten ja vuorovaikutuksen olevan robotin aikaansaamaa? Onko empaattisuus silloin valheellista? Tämä on väistämättä tulevaisuutemme (ja osin jo nykyhetkemme) palvelujen äärellä.

Ehkä nihkeä suhtautuminen tekoälyyn kumpuaa juuri siitä ajatuksesta, että koemme sen vievän meitä kauemmaksi inhimillisyydestä. Joudumme kysymään niin yrittäjinä kuin kuluttajina, sulkeeko empaattinen ja asiakasta arvostava palvelu sekä tekoälyn hyödyntäminen todella toisensa pois?

Empatia, kyky asettua toisen ihmisen saappaisiin ja ymmärtää heidän tunteitaan, on olennainen osa ihmiskontaktia ja yhteistyötä. Se on avainasemassa niin asiakaspalvelussa kuin työympäristössäkin. Nykypäivänä ei riitä, että tarjoaa tuotteen tai palvelun – on ymmärrettävä asiakkaan tarpeet ja toiveet syvällisesti. Tämä vaatii kykyä hypätä asiakkaan saappaisiin ja nähdä maailma heidän näkökulmastaan. Empatian rooli korostuu erityisesti palveluiden personoinnissa ja asiakaskokemuksen parantamisessa. Tekoäly voi toimia tässä avainasemassa. Algoritmit voivat analysoida suuria määriä dataa asiakkaiden käyttäytymisestä ja tarpeista, ja näin tarjota personoituja suosituksia ja palveluita. Esimerkiksi ruokakaupoissa tekoäly voi ennakoida asiakkaiden ostotarpeita ja tarjota juuri sopivia tuotteita ja tarjouksia. (Tekoäly Nyt-podcast 2022). Myös matkailu- ja ravintola-alalla se voi olla ratkaisevan tärkeä tekijä. Tekoälyn avulla voimme paremmin ymmärtää matkailijoiden toiveita ja tarpeita, ja näin tarjota entistä personoidumpia ja vastuullisempia kokemuksia.

Empatian integroiminen tekoälyn ja digitalisaation rinnalle mahdollistaa inhimillisen lähestymistavan säilymisen liiketoiminnassa, olipa kyse sitten asiakaspalvelusta, työympäristöstä tai matkailualasta. Kun ymmärrämme toisiamme paremmin, luomme vahvempia ja kestävämpiä suhteita sekä saavutamme parempia tuloksia niin liiketoiminnallisesti kuin inhimillisestikin. (Tekoäly Nyt-podcast 2022).

Lopuksi

Tekoälyn hyödyntäminen luovan, tarinallisen viestinnän ja markkinoinnin apuna on parhaimmillaan tehokasta ja aikaa säästävää. Ihminen tekee aina lopulliset päätökset, mutta on mielekkäämpää tehdä päätöksiä useiden luovien vaihtoehtojen joukosta kuin siitä yhdestä tai kahdesta, jonka oma, kiireen keskellä stressaantunut mieli saa puserrettua. Analysoiva ja mittaava työ hoituu tekoälyltä sekunneissa, ja yrittäjältä säästyy aikaa sekä voimavaroja siihen osuuteen, jossa ihmisen aivot loistavat.

Tekoäly Nyt-podcastin neljännellä tuotantokaudella esitettiin toteamus, joka on päivä päivältä konkreettisempi myös ravintola- ja matkailualan yrityksissä: otammeko tekoälyn avuksi omassa työssä nyt, vai jäämmekö odottamaan, että kilpailija alkaa hyödyntämään sitä ennen meitä?

Lähteet:

1. Generaxion 2024. Tarinankerronta sosiaalisessa mediassa. Viitattu 14.5.2024 https://www.generaxion.com/fi/tarinankerronta-sosiaalisessa-mediassa/
2. Hanni-Vaara, P., Harju-Myllyaho, A., Hiltunen, M., Kähkönen, O., Pajula, M., Paloniemi, P. & Tarkiainen, A. 2023. Kurkkaus hypen taakse – mitä tekoäly voi tuoda matkailualalle? Lumen–Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti. Viitattu 14.5.2024 https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2023/10/26/kurkkaus-hypen-taakse-mita-tekoaly-voi-tuoda-matkailualalle/.
3. Kurvinen, J. 2024 .Tarinan voima vaikuttamisessa. Viitattu 14.5.2024. https://www.palveluna.fi/blogi/tarinan-voima-vaikuttamisessa.
4. Tekoäly NYT-podcast 2021. Jakso 30: Näin tekoäly integroidaan osaksi liiketoimintaa -edelläkävijän vinkit finanssialalta. Viitattu 1.5.2024. Supla.
5. Tekoäly NYT-podcast 2022. Jakso 35: Miten tekoäly voi lisätä empatiaa liiketoiminnassa? Viitattu 1.5.2024. Supla.

Kirjoittaja: Piia Välitalo