Mitä matkailun luvut kertovat – ja mitä niiden pitäisi muuttaa?

Kirjoittaja: Päivi Hanni-Vaara

Matkailijoiden määrä kasvaa, yöpymisiä kertyy ja sesongit vaihtelevat. Miten kehitys näkyy paikallisten arjessa, ympäristössä ja alueen hyvinvoinnissa? Entä miten kerätty tieto (data) auttaa tekemään parempia päätöksiä? Näiden kysymysten äärelle kokoonnuimme Itävallan Wienissä 9.9.2026 NECSTouR Data Pathway Pilot –aloitustapaamisessa sekä 10.–11.9. TourMIS-työpaja- ja seminaaripäivissä. Osallistuin AImama-hankkeen asiantuntijana päiville, joiden ydinteemana oli matkailutiedon ja -datan hyödyntäminen vastuullisessa kehittämisessä ja johtamisen tukena.

Read more →

Tekoälyagentit muuttavat matkailukauppaa – mitä tapahtui elo–lokakuussa 2026?

Asiatarkastus ja tekstin muokkaus: Outi Kähkönen

Lapin talvikauden käynnistyessä kansainväliset asiakkaat suunnittelevat ja varaavat jo matkojaan. Samaan aikaan matkailun digitaalinen kaupankäynti muuttuu nopeasti.

Tekoäly ei ole enää vain apuri, jolla kirjoitetaan tekstejä, käännetään sisältöjä tai vastataan asiakkaiden kysymyksiin. Se on siirtymässä osaksi koko asiakkaan ostopolkua: inspiraatiosta ja tiedonhausta matkan suunnitteluun, vertailuun, varaamiseen, maksamiseen ja matkan aikaiseen palveluun.

Edellisen katsauksen löydät täältä: Tekoäly ei pitänyt kesälomaa – mitä kesä 2026 muutti matkailun myynnissä ja markkinoinnissa? – Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena. Agentit olivat jo yksi kesän 2026 kehityssuunnista, mutta syksyn aikana niiden rooli on kasvanut selvästi. Elo–lokakuun tekoälyuutisia seuratessa tuntuu, että juuri agentit hallitsevat matkailualan uutisvirtaa. Huomio ei ole enää vain siinä, miten tekoäly auttaa asiakasta etsimään tietoa tai suunnittelemaan matkaa, vaan yhä useammin siinä, miten agentti voi vertailla vaihtoehtoja, käyttää varausjärjestelmiä, tehdä varauksen ja jopa hoitaa maksamisen. Siksi tässä katsauksessa keskitytään erityisesti siihen, miten nopeasti agentit ovat muutamassa kuukaudessa edenneet matkailijan apurista kohti aktiivista ostajaa.

Read more →

Voisiko tekoäly toimia matkailuyrityksen perehdyttäjänä?

Kirjoittaja: Outi Kähkönen

Matkailuyrityksissä uudet työntekijät joutuvat omaksumaan lyhyessä ajassa suuren määrän tietoa. Perehdytykseen voi kuulua esimerkiksi asiakaspalvelua, turvallisuutta, työpäivän käytäntöjä, tuotteita, varusteita, vastuullisuutta ja poikkeustilanteita koskevia ohjeita. Kansainvälisessä työyhteisössä samat asiat täytyy usein pystyä selittämään myös vähintään englanniksi.

Ohjeita voi löytyä perehdytyskansiosta, turvallisuusasiakirjoista, työvuorolistojen yhteydestä, sähköposteista ja kokeneiden työntekijöiden muistista. Uusi työntekijä ei välttämättä tiedä, mistä oikea tieto löytyy, eikä aina edes sitä, mitä hänen pitäisi osata kysyä.

Read more →

Kun Myllytonttu kohtasi tekoälyn

Kirjoittaja: Outi Kähkönen

Mitä syntyy, kun lähes satavuotiaat tarinat, kotiseutumuseo ja tekoäly kohtaavat? Rovaniemen kotiseutumuseon Myllytontun polulla tekoäly auttoi muuttamaan tutut satuhahmot uusiksi tarinoiksi, ääniksi, kuviksi ja animaatioiksi. Lopputuloksena on koko perheen elämys, jossa museon historia avautuu QR-koodien kautta suomeksi ja englanniksi.

Read more →

Tekoäly ei pitänyt kesälomaa – mitä kesä 2026 muutti matkailun myynnissä ja markkinoinnissa?

Kirjoittaja: Outi Kähkönen ja ChatGPT Deep research

Kesän 2026 aikana julkaistiin uusia tekoälyagentteja, matkailualan suuret toimijat esittelivät uudenlaisia tapoja yhdistää tekoäly suoraan matkailupalveluiden tuotetietoon ja varattavuuteen, Google alkoi näyttää yrityksille niiden näkyvyyttä tekoälyhaussa ja EU:n tekoälyasetuksen uudet vaatimukset tulivat sovellettaviksi.

Yksittäisiä teknologiauutisia kiinnostavampi on kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Tekoäly siirtyy matkailussa yhä vahvemmin sisällöntuotannon apurista osaksi koko asiakaspolkua. Se auttaa matkailijaa löytämään kohteen, suunnittelemaan matkaa ja vertailemaan vaihtoehtoja. Yrityksen puolella se puolestaan analysoi tietoa, hoitaa työvaiheita ja alkaa osallistua myös asiakaspalveluun ja myyntiin.

Poimimme kesän tapahtumista viisi muutosta, joita matkailuyrityksen kannattaa seurata. Ja totta kai, teimme tämän koosteen generatiivisen tekoälyn syvätutkimuksen avulla.

Read more →

Tekoälyn vaikutukset työelämään

Kirjoittaja: Marja Nevalainen

Tällä hetkellä keskustellaan tekoälyn vaikutuksista työelämään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Keskustelussa on arvioitu, mihin ammatteihin tekoälyn yleistyminen tulee vaikuttamaan tai on jo vaikuttanut. Asiantuntijoista osa ennustaa tekoälyn vaikutusten olevan vähäiset, mutta toiset arvelevat sen muuttavan osan asiantuntijatöistä automatisoiduiksi jo tämän vuoden aikana. Vaikutukset näkyvät kuitenkin jo IT-alalla, jossa uran alkuvaiheessa olevien on vaikeaa työllistyä ja lisäksi vaaditaan enemmän osaamista kuin aikaisemmin (Löytömäki, 2026a).

Toistaiseksi suomalaisyritykset ovat olleet pettyneitä tekoälyinvestointiensa tuottavuudesta, sillä vain kolme prosenttia yrityksistä raportoi lisääntyneestä tuottavuudesta (Raeste, 2026). Toisaalta juristit käyttävät jo rutiinitöissä Legora-tekoälytyökalua, joka on säästänyt työaikaa (Löytömäki, 2026b). Näyttää siltä, että tekoälytyökalujen hyödyt ja soveltamismahdollisuudet riippuvat toimialasta. 

Read more →

Kaikki mitä näet ei ole totta – Deepfakejen ja tekoälyhuijausten aika

Kirjoittaja: Marja Nevalainen

Kaikki mitä näet ja kuulet voi olla väärennettyä 

Monelle tuttu tilanne: sosiaalisen median uutisvirtaa selaillessasi vastaan tulee hieno kuva. Talvimaisema Suomesta. Katsot kuvaa tarkemmin ja toteat, ettei se voi olla aito. Kommenteista päätellen moni kuitenkin olettaa kuvan olevan aito. Seuraavaksi näet mainoksen, jossa pääministeri kehuu hyvää sijoitusmahdollisuutta. Toteat senkin huijaukseksi, mutta liian moni ottaa mainoksen todesta. 

Read more →

Tekoälyllä luotujen videoiden ja kuvien ongelmat

Kirjoittaja: Marja Nevalainen

Tekoälykuviin ja -videoihin liittyy ongelmia, jotka johtuvat tekoälyn kouluttamisesta jo olemassa olevalla materiaalilla, jolloin ei voida varmistua tekijänoikeuksien noudattamisesta. Kuviin voi tästä syystä päätyä myös todellisia ihmisiä muistuttavia kuvia. Toisaalta tekoäly helpottaa elokuvateollisuuden työtä. Elokuvateollisuudessa on käytetty kautta aikojen erilaisia kuvauskikkoja ja erikoistehosteita, kuten kameran liikettä, pienoismalleja ja ristikuvia. Nykyisin erikoistehosteet tehdään tietokoneella. (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2026.) Entistä useammin myös tekoälyllä. 

Read more →

Kuvamanipulaatioista tekoälyllä tuotettuihin kuviin 

Kirjoittaja: Marja Nevalainen

Käsiteltiin niitä kuvia ennenkin

Tarkastelen tässä artikkelissa lyhyesti kuvien muokkausta filmiajasta tekoälykuviin. Olen valinnut tämän aiheen, koska olen kiinnostunut kuvallisesta viestinnästä. En käsittele manipulaatiotekniikoita, koska en tiedä aiheesta tarpeeksi. Kuvia on kuitenkin käsitelty ja manipuloitu jo filmikuvauksen aikakaudella. Jotkut ovat varmasti nähneet kuvia Cottingleyn keijuista. Arktikumissa Rovaniemellä voi tutustua Hildur Larssonin valokuvanäyttelyyn, jossa esitellään myös sen ajan kuvankäsittelyä, esimerkiksi filmin naarmuttamista. Perinteisesti filmikuvat vedostettiin paperille käyttäen suurennuskonetta, jossa kuvaa pystyi edelleen muokkaamaan erilaisin tekniikoin. Valoisuuseroja voitiin tasoittaa esimerkiksi peittämällä osa kuvasta hetkeksi. 

Read more →