Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on yleinen vaiva, suomalaisilla sitä esiintyy ainakin yhdellä kymmenestä ja se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Vaiva on monelle kiusallinen, mutta ei vaarallinen. Siihen ei liity vaikeita sairauksia, eikä se lyhennä elinikää. Vaikka IBS:ssään ei olekaan mitään parantavaa hoitoa, oikeanlaisen ruokavalion löytäminen ja sen noudattaminen auttaa todella paljon. Ärtyvästä suolesta kärsivien kannattaakin noudattaa Fodmap -ruokavaliota jossa vältellään ruoka-aineita, joissa on paljon imeytymättömiä hiilihydraatteja. Nuo imeytymättömät hiilihydraatit kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen, jossa niistä muodostuu kaasua, joka aiheuttaa IBS:stä kärsiville oireita.  Oireita aiheuttavia hiilihydraatteja ovat etenkin muutaman sokeriyksikön kokoiset fruktaanit, raffinoosi ja monet sokerialkoholit (ksylitoli, laktiloli, sorbitoli, mannitoli jne.). Näitä hiilihydraatteja kutsutaan yhteisellä nimellä FODMAP-hiilihydraateiksi. Fodmap -lyhenne tulee sanoista Fermentable, Oligo-, Di, Mono-saccharides and Polyols. Näitä hiilihydraatteja on hyvin monissa kasvikunnan tuotteissa eikä niiden täydellinen välttäminen ole mahdollista eikä tarpeellista. Niiden vähentäminen ruokavalion muutoksin lievittää useimpien ärtyvästä suolesta kärsivän oireita.

Monash University Low FODMAP diet -sovellus on työkalu vatsavaivojen omahoitoon. Kahdeksan euroa näppärästä digitaalisesta apuvälineestä ei ole kohtuuton hinta ja sovelluksen saa sekä iPhoneen että Androidiin. Sen avulla voi muun muassa pitää ruokapäiväkirjaa, tehdä muistiinpanoja ja tallentaa reseptejä. Sovellus toimii personal trainerina vatsavaivojen hallinnassa.

Australialaisen Monash Universityn sovelluksen paras anti on mahdollisuus vilkaista lähes minkä tahansa ruoka-aineen Fodmap-pitoisuus vikkelästi. Ruoka-aineet on tosin osattava englanniksi – suomennettuna sovellusta ei saa. Kunkin ruoka-aineen koostumus selviää napauttamalla näyttöä ja eri ruokakategoriat on eritelty fiksusti, öljyistä marjoihin.

Liikennevalojaottelu on karkea mutta nopea tapa saada tuntumaa ruoka-aineiden koostumuksiin. Vihreällä merkittyjä voivat useimmat syödä huoletta, keltaisia on syytä nauttia maltilla ja punaisia ei suositella lainkaan. Sovellusta voi myös yksilöidä tallentamalla oman Fodmap-toleranssin tarkkuudella ”Low”, ”Medium” tai ”High”. Todella asiallinen Fodmap-appi, joka on teknisesti hyvin toteutettu.

* Ryhmä 4

Lähteet:

https://www.tervevatsa.fi/2015/11/22/uusi-fodmap-appi-fodmap-friendly/

https://alessirritablelife.com/monash-university-low-fodmap-diet-app/

https://www.youtube.com/watch?v=Z0fW0WyhHVA&feature=player_embedded

http://emusmaton.com/category/terveys/katsaus-monash-university-low-fodmap-diet-app.php

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00068

Haastattelu:

Ryhmämme haastatteli liikunnanopettajaa (Rahkala A.) , joka hyödyntää työssään digitaalista hyvinvointiteknologiaa liittyen lasten kasvatukseen ja koulutukseen. Hänen työpaikallaan käytetään täysin uudenlaista digitaalista liikuntapeliympäristöä, PlayFLooria. PlayFloor yhdistää videopelien visuaalisen maailman, musiikin ja yhteisöllisen liikunnan. PlayFloorissa on useita erilaisia digiliikuntapelejä vaihtuvissa ympäristöissä ja se sopii eri ikäisille lapsille/nuorille.

Tässä video havainnollistamaan PlayFloor -innovaatiota:

Rahkala: “PlayFloor antaa mahdollisuuksia monipuoliseen tasapainon kehittämiseen. Se on aina oppilaiden saatavilla koulussamme ja sopii aivan kaikille – myös erityistä tukea tarvitseville oppilaille.”

“Aktiivisuus ja liikuntataitojen säännöllinen harjoittelu vahvistavat fyysisiä taitoja, keskittymiskykyä ja ajattelua. Kaikki, jotka sitä ovat kokeilleet ovat siitä pitäneet.”

“PlayFloorissa pisteiden kerääminen tuo lisämotivaatiota harjoitteluun. Miinuspuolena PlayFloorille on kallis hinta, mutta muuta moittimisen sanaa en kyseisestä teknologian keksinnöstä löydä.”

• Ryhmä 4

Lähde:

Avoin haastattelu + https://www.playfloor.fi/

Menumat on suomalainen ruokapalveluyritys, joka tarjoaa kotiateriapalvelua. Menumat palveluun kuuluu itse laite sekä ateriat. Yritys tarjoaa palvelua 40 kunnan alueella 1500 asiakkaalle.

Menumat on puheohjattava laite, jolla kotona asuva asiakas valmistaa itselleen aterian. Laite on pakastimen ja uunin yhdistelmä, jossa asiakas säilyttää ruuan sekä lämmittää sen.

Tässä linkissä esittely laitteen toiminnasta:

https://www.youtube.com/watch?v=_0Y8ogHxi9k

Vuonna 2010 uutisoitiin kuinka Helsingin kaupunki otti käyttöönsä Menumat palvelun kotihoidon asiakkaillensa. Vielä tänäkin päivänä kotihoidon asiakkaat pääkaupunkiseudulla käyttävät laitetta.

Turun kaupunki teki toukokuussa 2017 Menumat ateriapalvelun kanssa sopimuksen kotihoidon asiakkaiden ateriapalvelusta. Myös rintamaveteraanit ja rintamatunnuksen omaavat saivat halutessaan Menumat-ateriapalvelun käyttöönsä maksutta vuoden 2017 loppuun asti. Palvelun pilotoinnilla haluttiin parantaa asiakkaiden ravitsemusta, tukea kotona asumista, lisätä asiakkaiden arjen autonomiaa ja suunnata kotihoidon käynnit paremmin. Näin haluttiin ylläpitää jo iäkkäiden veteraanien kokonaisvaltaista fyysistä toimintakykyä heidän vielä kotona asuessaan.

Menumat ateripalvelun asiakastyytyväisyyttä on kartoitettu opinnäytetöissä ja hankkeissa. Palaute on pääsääntöisesti ollut positiivista. Ruoat koettiin yleisesti maukkaiksi, monipuolisiksi ja hyviksi. Ateriapalvelulaitteen oli koettu tukevan toimintakykyä ja hyvän ravitsemustilan ylläpitoa.

Mediassa Menumat ateriapalvelu sai vuoden 2017 lokakuussa negatiivista huomiota. Somessa kiersi kuva ateriapalvelun tarjoamasta ruoka-annoksesta.

Kuva kirvoitti hyvinkin paljon mielipiteitä mediassa. Lähinnä ruoka-aterian ulkonäkö sai moitteita. Alkuperäisen kuvan tarkoituksena oli kuitenkin ruotia annoksen kokoa suhteessa aterian hintaan. Houkutteleeko annoksen ulkonäkö sinut maistamaan?!

Menumat ateriapalvelu ei ole täällä Pohjois-Suomessa yleisesti tunnettu palvelukokonaisuus. Täällä ateriapalvelu useimmiten on yksityisten toimijoiden tuottamaan tai kunnan omana palveluna tarjottu. Ensimmäinen ajatus Menumat palvelukokonaisuudesta on hieman skeptinen mutta, kun omakohtaista kokeilukokemusta ei ole tuntuu hassulta lähteä kritisoimaan asiaa. Ateriapalvelu sinällään, oli se sitten minkälaisella toimintamuodolla hyvänsä, on sitä tarvitsevalle yleensä hyvä asia. Se tukee varmasti kotona asumista ja ravitsemuksen toteutumista pitkällä aikajänteellä. Mielenkiinnolla odotamme laajentaako Menumat toimintaansa meidän alueelle sote muutosten tuulissa : )

LÄHTEET:

Etusivu

https://yle.fi/uutiset/3-5637593

http://www.aamuset.fi/teemat/1613883410/Uudenlainen+ateriapalvelu+antaa+enemman+valinnavaraa

https://www.turku.fi/uutinen/2017-08-14_menumat-ateriapalvelu-veteraanien-kayttoon

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710022200432134_u0.shtml

http://www.loviisansanomat.net/jarkiruokaa-kotitoimituksena/

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70799/lunti_leena.pdf?sequence=1

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/49689/HYVINVOINTITEKNOLOGIA+IKAANTYNEIDEN+TERVEELLISEN+RAVITSEMU.pdf?sequence=1

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/103998/URNISBN9789515885357.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Paro on terapeuttinen hoivarobotti kuutin hahmossa. Se on sympaattinen ja sievä ja vastaa kosketukseen ja puheeseen liikkein ja äänin. Hoivarobotilla on suotuisa vaikutus ihmisiin jotka kärsivät ahdistuksesta, levottomuudesta tai dementiasta, tai joilla on sensomotorisia tai autistisia häiriöitä. Paro on myös osoittautunut sopivaksi lapsille, joilla on ADHD-oireita tai jotka ovat pitkäaikaihoidossa sairaalassa. Kuutti antaa iloa, hyvää oloa sekä empatian tunteita, tarvittaessa se  myös rauhoittaa ja rentouttaa. Hoivarobotti auttaa erityisesti sellaisia ihmisiä reagoimaan ja viestimään, joilla on vaikeuksia kommunikoida tai olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Paro stimuloi myös vaikeavammaisten ihmisten aisteja (snoezelen-terapia).

Paroa on kehitetty liki 20 vuoden ajan, ja se täyttää hoiva-apuvälineroboteille asetetut vaatimukset. Sen on alunperin suunnitellut Japanissa Tri Takanori Shibata dementiavanhusten hoitoon. Paro edistää hoitajansa viestintäkykyä, auttaa kommunikointitaitojen kehittymisessä ja kuntouttaa lyhytmuistia, mikä parantaa kokonaishoidon laatua. Robotin vai­ku­tuk­sia on tut­kit­tu mm. ai­vo­säh­kö­käy­rää tut­ki­mal­la. Tu­los­ten mu­kaan sään­nöl­li­ses­ti käy­tet­ty­nä kuutin hoi­vaa­mi­nen on las­ke­nut kor­ti­so­li­ta­so­ja ja myös eeg-mit­tauk­set näyt­tä­vät, et­tä vai­ku­tus on rau­hoit­ta­va. Le­vo­ton tai agg­res­sii­vi­nen muis­ti­sai­ras voi rau­hoit­tua, kun saa suloisen kuutin si­li­tet­tä­väk­seen. Kuutti antaa hoitajalleen askaretta, jolloin hän rentoutuu ja kokee läheisyyden tunnetta kuten snoezelen-terapiassakin. 

Euroopassa Paro on käytössä ainakin Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Saksassa, kuten myös Japanissa ja USA:ssa. Japanissa kuuttia käytettiin tsunamin uhrien terapiassa. Traumaattisen kokemuksen jälkeen robotin silittely rauhoitti ja antoi positiivisia tunnekokemuksia. The Danish Technological Institute (DTI) osallistuu Paron kehitystyöhön ja kouluttaa Euroopan maiden Paro-toimijat.

Paro on valittu kahdesti maailman terapeuttisimmaksi robotiksi Guinness World Recordsin toimesta. Suomessa hoivarobotti on jo käytössä mm. Havukosken vanhustenkeskuksessa, Helsingissä Kustaankartanossa ja Koskelassa sekä Oulun kaupungissa. Helsinkiläisessä päiväkoti Taikapirtissä on kuutti ollut testikäytössä, tavoitteena oli selvittää soveltuuko hoivarobotti varhaiskasvatuksen yksilö- ja pienryhmätoimintaan ja miten sitä voitaisiin siinä hyödyntää.

Teknologian ja etenkin robotiikan hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla on aiheena
monenlaisia mielipiteitä herättävä. Uskomme, että yhtenä syynä siihen ovat vahvat en-
nakkoluulot ja eettiset ristiriidat sitä kohtaan, että teknologisilla ratkaisuilla pyritään
säästämään työntekijäresursseja – näin toki osassa teknologiaa onkin. Ymmärrämme inhimillisyyttä arvostavana epäileväisyyden robotiikkaa kohtaan, mutta etenkin Paro-
kuuttirobotin kaltaisen sosiaalisen robotiikan näemme henkilökohtaisesti mahdollisuutena. Paron ei ole tarkoitus korvata ihmistä, vaan toimia vuorovaikutuksen apuvälineenä ihmisten välillä. Ja onhan kuutti äärettömän suloinen. 

~Ryhmä 4

Lähteet:

https://www.youtube.com/watch?time_continue=1&v=uFMenahpJtI

http://www.innohoiva.fi/tuote/paro-hyljerobotti/

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/623627-robottihylje-ui-paivakodin-arkeen-rauhoittaa-ruokahetket-ja-opettaa-hoivaa-lapsille

https://yle.fi/uutiset/3-7502518

Terveys ja hyvinvointiteknologia on kehittyvä ja digitalisaation innovaatioita tuottava ala. Tehtävänä oli kirjoittaa artikkeli/postaus jostakin itseä kiinnostavasta aiheesta liittyen hyvinvointiteknologiaan sekä liikunta- tai hoitoalaan. Ensimmäisen postauksen aiheeksi valitsin fysioterapeutin ammattini liittyen minua kiinnostava FysiApp -sovelluksen. En ole henkilökohtaisesti käyttänyt sovellusta,mutta se kiehtoo ajatuksena itseäni. Sovellus tarjoaa mahdollisuuden nopeiden ja yksilöllisten harjoitus- ja kuntoutusohjelmien luomiselle.

Sovelluksessa käytetään pohjana kuitenkin valmiita pohjia, joka tekeekin työstä helppoa ja tehokasta. Mietityttämään jää se, pystyykö sovelluksen avulla luomaan todella yksilöllisiä harjoitusohjelmia – vai joutuuko appin käyttäjä niin sanotusti tyytymään esimerkiksi vaihtoehtoiseen harjoitukseen/liikkeeseen,mikäli juuri oikeaa ei löydy sovelluksen liikepankista. Sovellus tarjoaa mielenkiintoisen version myös harjoitteiden tallentamisesta tietyssä appi paketissa: asiakkaan omaa harjoittelua pystytään kuvaamaan ja tallentamaan myöhempää käyttöä varten. Voisi kuvitella, että tälläisem sovelluksen tietoisuuden lisääminen voisi akrivoida sen mahdollisia käyttäjiä etenkin tietynkaisn fitness lifestylen jyllätessä nykynuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Sovelluksen avulla olisi oman kehittymisen seurantakin taattua ja se jäisi “muistiin”.

Applikaatio tarjoaa hyvän ja ainutlaatuisen suomalaisen työkalun tehostamaan työtä kuntoutuspuolen ammattilaisten keskuudessa. Uskon,että appin käyttö painottuu kuitenkin lähinnä pienyrittäjien keskuuteen, koska tutkimuksellista näyttöä ei vielä juurikaan ole. Ulkomailla samankaltaisia sovelluksia löytyy jo useampia ihan AppleStorea selaillessa, esimerkkinä Physical Exam -sovellus, joka tarjoaa vaihtoehtoja hoitotyön ja kuntoutustyön puolelle ( Exercises -versio).

-Ryhmä 4

Lähteet:

https://www.fysiapp.fi/LISENSSISOPIMUS.pdf

https://www.fysiapp.fi/ominaisuudet.html

https://www.finna.fi/Record/jykdok.1044386

http://www.theseus.fi/handle/10024/97759 (AMK-tason työ käyttökokemuksista)

https://www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/koulutus/taydennyskoulutus/terveys-ja-hyvinvointiteknologia/Sivut/home.aspx