MOOCin idea toimia itsenäisenä oppimisalustana, ilman opettajaa ja opiskelijan suorittaessa opintojakson täysin itsenäisesti, luo omat haasteensa opiskelijan osaamisen arviontiin. Voi todeta sen myös kaventavan oppimisen arvioinnin keinovalikoimaa, sillä vaatiihan esseiden, oppimispäiväkirjojen ja monien muiden laadullista osaamista mittaavien tehtävien arviointi tehtävien henkilökohtaista läpikäyntiä opettajan toimesta.
Täytyy muistaa, että opettaja voi todeta MOOCin olevan sisällöltään erinomainen mutta haluta myös laajempia tehtäviä, jolloin hän voi käyttää MOOCia pelkkänä opintomateriaalina ja oppimisalustana ja luoda halutessaan omia tehtäviä opintojakson pohjalta. Varsinaiseen MOOCin työtilassa tapahtuvaan arviointiin ja itsenäiseen MOOC-opintojakson suorittamiseen tämä ei ole kuitenkaan ratkaisu.
Tentti arviointimenetelmänä
Arviointimenetelmänä tentti on edelleen yleisesti käytössä oleva tapa, vaikka opiskelijoiden syvällisen oppimisen varmistamiseksi olisi oppimista arvioitava monipuolisemmin. Toisaalta on hyvä muistaa, että tentit voivat myös itsessään olla oppimistilanteita, jos niiden avulla opiskelija voi korjata vääriä käsityksiään tai paikata tiedollisia aukkojaan. Tenttikin voidaan toteuttaa monipuolisesti eri tavoin.
Yrittäjäksi Lappiin -verkko-opintojen jokaisella oppitunnilla on opiskelijan osaamista mittaava tehtävä. Pääsääntöisesti opintojaksolla käytettiin monivalintatenttiä, jossa kymmenen kysymyksen tiiviillä paketilla haluttiin testata opiskelijoiden osaamista oppitunnin aiheesta. Monivalintatentin pisteistä on saatava 80 %, jotta suoritus hyväksytään.
Monivalintatenttejä voidaan perustellusti myös kritisoida. Karjalainen ja Kemppainen toteavat monivalintatenttien olevan arvostelun kohteena siksi, että niissä ei vaadita opiskelijalta ajattelua vaan tentissä on tunnistettava oikea vastaus. He esittävät monivalintatenteissä olevan kuitenkin mahdollista pyrkiä syvällisempään osaamisen mittaamiseen, jos ne vaikkapa perustuvat aineistoon ja jos opiskelijan on kyettävä analysoimaan annettua materiaalia ja vastattava sen perusteella oikein. Toinen vaihtoehto voisi olla se, että monivalintatenttiin liitettäisiin perustelua vaativa osuus, jossa opiskelija kertoo, miten päätyi vastaukseensa.
Yrittäjäksi Lappiin -MOOC-verkko-opinnoissa olevat monivalintatentit ovat kuitenkin perinteisiä monivalintatenttejä, eli kumpaakaan Karjalaisen ja Kemppaisen mainitsemaa monipuolistamiskeinoa ei ole käytetty. Tässä kokonaisuudessa rakensimme MOOC-opintokokonaisuuden, jonka tarkoituksena on, että opiskelu on täysin aikaan ja paikkaan sitomatonta ja itsenäistä, eikä se tapahdu opettajajohtoisesti. Tämän vuoksi avointen vastausten käyttö tentissä ei ole vaihtoehto, tai ainakaan vielä ei liene olemassa työkaluja, jotka pystyisivät analysoimaan tekstin laadun ja pisteyttämään sen täysin automaattisesti.
Aineistoja ja niiden analyysiä tenttien pohjana olisi ehkä voinut Yrittäjäksi Lappiin -opinnoissa käyttää, mutta toisaalta opintokokonaisuus on yritystoiminnan perusteita läpikäyvä, eikä opintojaksolla edes oleteta saatavan syvää liiketoiminnallista osaamista yrittäjyyteen liittyen. Näin analyyttistä osaamista vaativien tehtävien laadinta on haasteellista. Olisi tarkoin pohdittava, miten saataisiin tavoiteltavaa osaamista mittaavia kysymyksiä ja selkeitä, yksinkertaisia aineistoja tehtävien pohjalle. Mahdotonta se ei tietystikään ole, ja tätä kannattaakin jatkossa vahvasti miettiä tehtäviä kehitettäessä. Näitä tapoja hyödyntävien tenttien avulla osaamisen mittaaminen olisi aivan varmasti tehokkaampaa ja vaatisi myös opiskelijalta suurempaa paneutumista opintojakson aineistoon ja materiaaleihin.
Toisaalta MOOCin automaattinen arviointi vaatii selkeää tapaa toimia, ja perinteisen tentin ja etenkin monivalintatentin tenttikysymykset, joissa on vain yksi oikea vastaus, mahdollistaa tämän. Lisäksi tämäntyyppiset tehtävät mahdollistavat sen, että vastaukset arvioidaan objektiivisesti.
Yrittäjäsuunnitelma
Tenttien lisäksi Yrittäjäksi Lappiin -MOOC sisältää olennaisena osana Yrittäjäsuunnitelman. Siinä opiskelija työstää koko opintojakson ajan omaa osaamistaan omaan henkilökohtaiseen Yrittäjäsuunnitelmaansa. Oppimisen kannalta tämän voi todeta olevan opintojaksolla varmasti osaamista kehittävintä osuutta. Monet opintojakson tehtävät pohjautuvat ideaan, että opiskelija käydyn teorian ja oman selvittelyn kautta täyttää työkirjaa, josta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus – Yrittäjäsuunnitelma. Se auttaa jäsentämään oman yrittäjäpolun varrella olevia olennaisia asioita.
Tämä on upea ajatus, mutta MOOCin haasteena on se, että Yrittäjäsuunnitelmaa ei kukaan lue tai kommentoi tai tarkasta. On siis täysin opiskelijan oman motivaation ja kunnianhimon varassa, kuinka perusteellisesti hän tehtävän tekee – vai tekeekö todellisuudessa lainkaan. Kun tehtävät kuitataan tehdyksi pelkästään oman ilmoituksen kautta, voi pelkkiä opintopisteitä hakevalla opiskelijalla olla kiusaus ilmoittaa tehtävät tehdyksi ilman, että näin todellisuudessa on. Tässä on haaste, mihin emme löytäneet ratkaisua opintojakson luonnin aikana. Tämäkin haaste voitetaan silloin, kun MOOC toimii osana opintojaksoa ja opettajalle resursoidaan Yrittäjäsuunnitelman tarkastamiseen ja kommentoimiseen aikaa. Tällöin se vaatii kaikilta opiskelijoilta todellista panostusta työhön, jotta toteutus saadaan suoritettua hyväksytysti. Varsinaisen MOOCin osalta haaste kuitenkin jää elämään.
Lehtori Tia Lämsä (Lapin ammattikorkeakoulu)
Tia.Lamsa@lapinamk.fi, puh. +358 44 478 0276