Digitaalisella liitutaululla dynaamisuutta etätoteutuksiin 

Jan 16, 2023

Lightboard on videoiden muotoon tallennettavien opetustilanteiden valmistamiseen tarkoitettu opetusväline, jossa heijastamattomaan lasipintaan piirretään fluorisoivilla tusseilla, joiden piirtojälki valaistaan lasilevyn reunoihin upotetuilla led-lampuilla. Esiintyjän puhe tallennetaan esimerkiksi langattomalla solmiomikrofonilla. Lightboard sopii erityisen hyvin kaavoja, kuvioita ja dataa sisältäviin aiheisiin. Vaikka sen käyttö sisältää kirjoittamista ja/tai piirtämistä, Picasso sitä käyttääkseen ei tarvitse olla. Aiheen luonnostelu paperille etukäteen helpottaa lopputuotoksen tekemistä, eikä tällöin tarvitse käyttää aikaa pyyhkimiseen tai uudelleen tekemiseen. 

Lightboard valmiina kuvattavaksi, kuva: Niina Piispanen

Lightboardin hyödyt verrattuna perinteiseen liitutauluun

Koska luennoitsija on lasin takana, hän ei peitä taululla olevaa kirjoitusta. Opettaja voi kirjoittaa puhuessaan, ja kasvot ovat koko esityksen ajan katsojia kohti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä visuaalinen yhteys edistää yhteyttä opettajan ja opiskelijan välillä, mikä edesauttaa oppimistilanteeseen sitoutumista ja tiedon vastaanottamista.

Opettaja voi säädellä opetustilannetta omaa katsettaan suuntaamalla ja näin osoittaa, mihin tulee kiinnittää huomiota kulloinkin. Lightboardin käyttö mahdollistaa myös sen, että opettaja voi käyttää opetuksessa omaa persoonaa ja esimerkiksi kädenliikkeitä opetustilanteen elävöittämiseen. 

Kokemuksia Lightboardin käytöstä

Etäopetuksessa usein tuntuu, että kuilu opettajan ja oppijan välillä on suunnaton. Näytön äärellä kotona istuessa ei tunnu, että opettaja on täällä minua varten. Kuinka tätä kuilua saataisiin pienennettyä? EtEne-hankkeessa vertaisohjaajien koulutuksia rakentaessa olemme yrittäneet luoda sisältöä siltä pohjalta, että oppija ei vain katso puhuvaa päätä tai seuraa kalvosulkeisia. 

Miltä lightboard näyttää videolla, kuva: ruutukaappaus videosta, kuvaaja: Martti Muraja

Lightboard työkaluna tuo tuotantoon huomattavaa lisäarvoa. Videomateriaalista saa inhimillisempää ja kiinnostavampaa ilman, että opetuksen sisältö kärsii. Opettaja pysyy koko ajan näkyvillä ja läsnä, samalla kun hän luo lisäpainoa tärkeille asioille taululle piirtäen tai kirjoittaen. 

Taulun käyttämisessä on kuitenkin yllättävän monia huomioitavia asioita, eikä sen hyödyntäminen tapahtunut tuosta noin vain. Jotta lopputulos on laadukas ja varmasti tarkoituksenmukainen, pitää videon tekoa suunnitella hyvin. Mitä taululle kirjoittaa? Kauanko kirjoittamiseen menee? Piirränkö kuvan ennen videoita vai samalla kun puhun? Lisätyökalut tuovat laadun lisäksi myös lisätyötä. Niin ajallisten kuin rahallisten resurssien ollessa tiukat voi uuden opettelu tuntua turhalta ja kalliilta. Yrittäjäksi Lappiin MOOC -hankkeen kanssa yhteistyötä tehdessämme olemme kuitenkin huomanneet, että myös me opetuksen ja ohjauksen parissa työskentelevät tarvitsemme uusia taitoja ja työkaluja. 

Helppokäyttöisyys lisää kiinnostusta

Opetustyökaluna Lightboard ei ole täysin uusi innovaatio, vaan sen käyttösuosio on kasvanut viime vuosien aikana monimuotoisen opiskelun vahvistaessa jatkuvasti asemaansa korkeakouluissa. Esimerkiksi JAMKissa se on toiminut pohjana opetushenkilöstön käyttöön rakennetulle tuberoomille, eräänlaiselle videopajalle, joka toimii sekä esiintymisen harjoittelupaikkana että videoiden tuotantopaikkana.

Jotta ihmisiä saadaan innostumaan uusien työkalujen käytöstä, tulee kuitenkin varmistaa, että niiden käytön opettelu on mahdollisimman helppoa ja hyödyntäminen sujuvaa. Digitaalisissa ratkaisuissa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että käytettävät laitteet ja sovellukset ovat mahdollisimman suoraviivaisia ja käyttövarmoja, niiden olemassaolosta ja käyttömahdollisuuksista viestitään hyvin ja esimerkiksi varaussysteemi toimii. Paraskin työkalu jää kellariin tai digitaaliseen varastoon pölyttymään, mikäli sen olemassaolosta ei tiedetä tai sen käyttö koetaan hankalaksi. 

Lightboardilla on meidän kokemuksemme mukaan kaikki mahdollisuudet korvata perinteiset liitutaulut ja puhuvat päät Teams-ikkunassa – täytyy vain varmistaa, että koko yhteisössä hahmotetaan sen mahdollisuudet digitoteutusten laadun parantajana.

Projektikoordinaattori Martti Muraja (Opiskelijakunta ROTKO)
martti.muraja@lapinrotko.fi, puh +358 40 152 0009