MOOC-oppimistehtävät itsenäisessä oppimisprosessissa

helmi 22, 2022

Verkkokurssit, olivat ne MOOC-kursseja tai muita vastaavia itsenäisiä oppimisprosesseja, tuovat mukanaan joustavuutta opiskelijalle. Opiskelija voi itse valita ajan ja paikan, milloin opiskelee. Itsenäisyys haastaa mutta myös mahdollistaa. Toki MOOC haastaa myös opettajia; uuden tekeminen ja uudet mallit ovat aina uutta.

Oppimisen edellytykset

Huhtasen Verkko-oppimisen muotoilukirjan mukaan oppiminen itsessään vaatii peruselementit, jotta oppimista tapahtuu. Oppimistehtävillä mahdollistetaan peruselementtien toteutuminen:

  1. Opiskelijalla tulee olla motivaatio aloittaa opiskelu ja oppia.
  2. Opiskelijalla tulee olla kyky käyttää muistiaan, joka ei ole pelkkää tiedon tallentamista muistiin, vaan muistaminen perustuu aktiivisen tekemisen ympärille.
  3. Opiskelijan tulee ylläpitää tarkkaavaisuuttaan. Tarkkaavaisuus herpaantuu yleisesti noin 20 minuutin välein, verkkoympäristössä vieläkin lyhyemmässä ajassa. Motivaatio ja aktiivinen tekeminen ylläpitävät tarkkaavaisuutta.
  4. Opiskelijalla tulee olla kykyä ajatella myös hitaasti ja tietoisesti arjen nopean ja intuitiivisen ajattelun lisäksi.

MOOC-konseptissa opiskelijan tekeminen on itsenäistä. Itsenäisten oppimistehtävien tulisi olla oppimisen peruselementit huomioiden motivoivia, aktivoivia, sopivan lyhyitä osioita ja ajatteluun ohjaavia.  Huhtasen mukaan oppimistehtävien suunnittelussa tulee ottaa huomioon tehtävien arvioitavuus opiskelijamäärästä ja opiskelijoiden taustaosaamisesta riippumatta. Oppimistehtävät tulee suunnitella soveltuviksi monenlaisille opiskelijoille, jotka pystyvät saavuttamaan oppimistavoitteet. Näin myös oppimistehtävien saavutettavuus on otettava huomioon.

Perinteisesti opettaja ohjeistaa ja vastaanottaa opiskelijan tehtävät, arvioi ja antaa palautetta. Yrittäjäksi Lappiin MOOC -konseptissa oppimistehtävät ovat tehtäviä, joita ei ole ohjeistamassa, vastaanottamassa tai arvioimassa fyysinen opettaja, vaan tehtävät ja niiden arviointi on luotu automaattisiksi vastaanotto- ja palauteprosesseiksi. Opettajattomuuden vuoksi oppimistehtävät on suunniteltava huolella.

Oppimistehtävistä haastetta opettajille

Kolmen yliopisto-opettajan mukaan MOOC-kurssien oppimistehtävät haastavat opettajia. MOOC-kurssit ovat avoimia, ja oppimistehtävät tulee kyetä kirjoittamaan niin hyvin, että opiskelijat ymmärtävät tehtävien tarkoituksen. Opettaja joutuu ennakkoon tarkasti laatimaan kurssitekstit, ohjeistukset, tiiviit opetusvideot ja muut oppimistehtävät, jotta opiskelija onnistuu hahmottamaan kurssin toimintalogiikan ja pysymään motivoituneena tekijänä. Lisäksi on haastavaa arvioida, paljonko opiskelijalle tulee varata aikaa tehtävien tekemiseen, koska MOOC-kurssista jää perinteisen kontaktiopetuksen vuorovaikutus puuttumaan. Oppijan tekeminen on täysin itsenäistä.

MOOC-kurssit ovat avoimia, mikä tarkoittaa, että myös kaikki materiaalit ovat avoimia. Avoimuus tuo haastetta oppimistehtävien suunnitteluun. Oppimistehtävien ja materiaalien tulee siis olla avoimia Open Access -materiaaleja. Myös erilaisten lähteiden kuten internetlinkkien pysyvyys pitäisi pystyä varmistamaan. Näiden vuoksi on mietittävä huolellisesti, mitä aineistoja käytetään, sekä arvoitava niiden säilyvyys ja luotettavuus.

Hyvän oppimistehtävän merkkejä

Digipedagogi Hanne Kolin mukaan hyvän oppimistehtävän otsikko on kiinnostava. Se herättää kiinnostuksen ja antaa motivaation sysäyksen, luo tavoitetilan oppimiselle. Oppimistehtävän tulee olla tavoitteellinen, ja sillä on tarkoitus. Tarkoitus voi olla uuden asian oppimista, näkökulman laajentamista, ongelmanratkaisua tai mitä vain, kunhan opiskelija tietää oppimistehtävän tavoitteen ja merkityksen.

Oppimistehtävän tehtävänannon tulee olla selkeä, eli on kuvattava, miten oppiminen edistyy sekä mitä ja miten tulee tehdä. Ison oppimistehtävän pilkkominen pienempiin osiin luo tekemisen ja edistymisen tunteen. Tehtävänanto kannattaa kirjoittaa suoraan ohjeistaen: katso video, kirjaa havaintosi ja niin edelleen.

Perinteisen opettajallisen opetuksen aikana opiskelijalle voi antaa tukea ja lisäohjeistusta. Itsenäisessä verkkotyöskentelyssä tuki ja ohjaus eivät ole saatavilla, jonka vuoksi oppimistehtävät on hyvä vaiheistaa ja kuvata opintojen eteneminen selkeästi. Selkeä etenemisen polku toimii oppijan tukena.

Opiskelijan huomioiminen

Itsenäisten oppimistehtävien laatiminen ja kirjoittaminen sekä niiden arviointi ovat laji itsessään. Oppimistehtävän tulee opettaa, jolloin oikein/väärin klikkaaminen ei opeta, varsinkaan täydentävän, automaattisesti tulevan palautteen puuttuessa. Monivalinnat, oikein-väärinväittämät tai case-tyyppiset oppimistehtävät sopivat hyvin itsenäiseen oppimisprosessiin.

On tärkeää asettua oppijan asemaan ja miettiä, miten hän saa parhaimman automaattisen mutta opettavaisen palautteen tekemisestään. Kaikkiaan kaikkien oppimistehtävien on oltava osa oppimisprosessia ja herätettävä motivaatiota lisäoppimiseen.

 

Katja Kankaanpää (lehtori), Lapin ammattikorkeakoulu
katja.kankaanpää@lapinamk.fi, puh. +358 50 310 9227