Avoimen joukkoverkkokurssin, tuttavallisemmin MOOCin, pedagoginen käsikirjoittaminen haastaa opettajan ajattelua, sillä MOOCin rakentamisessa tarvitaan sisällöllisen ja pedagogisen osaamisen lisäksi digipedagogista osaamista. MOOCia rakennettaessa suunnittelun keskiöön nousee digipedagogisen oppimisprosessin suunnittelu, jossa huomioidaan opiskelijan oppimiskokemus. Tässä blogissa avaan Yrittäjäksi Lappiin MOOCin pedagogista suunnitteluprosessia opettajan näkökulmasta.
Reunaehdot helpottavat suunnittelua
Suunnittelua ohjasivat alusta saakka hankkeen asiantuntijoiden kanssa MOOCille määritellyt reunaehdot, joita olivat:
- Osallistujamäärää ei rajata
- Kohderyhmänä ovat korkeakouluopiskelijat ja yritystoimintaa Lappiin suunnittelevat
- Osallistujilta ei vaadita aiempaa tietoa aihepiiristä
- Kurssi on auki jatkuvasti
- Kurssi toteutetaan sekä suomeksi että englanniksi
- MOOC täyttää EU:n saavutettavuuskriteerit
- Kurssin tulee palvella myös tutkinto-opiskelijoita ja tukea olemassa olevia Lapin korkeakoulujen opetussuunnitelmia.
Ensiksi nämä reunaehdot määrittelivät MOOCin muodon. Yrittäjäksi Lappiin on niin kutsuttu xMOOC, jossa opiskelu koostuu oppituntien seuraamisesta ja itsenäisestä opiskelusta. xMOOCissa opiskelijan osaaminen arvioidaan monivalintatehtävillä, ja palaute oppimisesta on automatisoitu.
Yrittäjäksi Lappiin MOOCin pedagogisena tavoitteena on tuoda tietoa yrittäjyydestä laajasti ja avoimesti saataville, auttaa omaksumaan tietoa tarjoamalla soveltavia tehtäviä ja testata oppimista lyhyillä tenteillä. Siinä missä xMOOCin vahvuus on Säntin mukaan skaalattavuus, kolikon kääntöpuolena on opiskelijan vuorovaikutuksen vähäisyys niin vertaisopiskelijoiden kuin opettajan kanssa.
Käyttökokemus mukaan käsikirjoitukseen
Vastuullani oli tuottaa Yrittäjäksi Lappiin MOOCin ensimmäinen yhden opintopisteen laajuinen moduuli ”Minustako yrittäjä Lappiin”, jonka käsikirjoitus toimisi mallina myös seuraavien moduulien käsikirjoituksille. MOOCin suunnitteleminen poikkeaa verkkokurssin suunnittelusta monella tavalla, erityisesti siinä, että oppimisen looginen eteneminen on kyettävä yhdistämään verkkoympäristön käyttökokemukseen jo käsikirjoitusvaiheessa.
MOOCin pedagogisessa suunnittelussa on hyödynnetty eAMKin verkkototeutusten arviointikriteeristöä. Vaikka kriteeristö on kattava, sen soveltaminen MOOC-kontekstiin vaatii kosolti räätälöintiä. Yrittäjäksi Lappiin MOOCin ensimmäisen moduulin pedagoginen käsikirjoitus rakentui neljästä vaiheesta, jotka nimesin seuraavasti: osaamisperusteiset tavoitteet, pedagogisten ratkaisujen linjakkuus, oppimistehtävien yhteys oppimateriaaleihin ja vuorovaikutteisuuden korostaminen. Näistä kahta ensimmäistä käsittelen tässä postauksessa ja kahta viimeistä myöhemmin ilmestyvässä postauksessani.
Osaamisperusteiset tavoitteet
MOOCin osaamistavoitteet laadittiin osaamisperustaisesti ja työelämälähtöisesti huomioiden Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston opetussuunnitelmat sekä TE-palveluiden yrityksen perustamisen teemapäivien ja täydentävien valmennuskokonaisuuksien sisällöt. Palautetta osaamistavoitteiden laatimiseen ja sisältökäsikirjoitukseen saatiin myös työelämän edustajilta. Osaamistavoitteissa on lisäksi huomioitu tulevaisuusorientaatio perehtymällä muun muassa Lapin tulevaisuuteen liittyvään ennakointitietoon.
Pedagogisten ratkaisujen linjakkuus
Moduulien ja oppituntien sisällöt, opetusmenetelmät ja tekniset ratkaisut rakennettiin tukemaan osaamistavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla. Ydinainesanalyysin jälkeen Yrittäjäksi Lappiin MOOC -kokonaisuus jaettiin viiteen yhden opintopisteen moduuliin. Moduulit puolestaan jakautuvat 2–5 oppituntiin, jotka koostuvat pääosin neljästä elementistä: monimediaisista oppimateriaaleista, oppimistehtävistä, tenteistä sekä keskustelualueesta.
***
Lehtori Kati Koivunen (Lapin ammattikorkeakoulu)
kati.koivunen@lapinamk.fi, puh. +358 40 015 2804