Korona-aika opetti, että opettajan henkilökohtainen kontakti on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka pitää yllä opiskelijan pitkäjänteistä sitoutumista opiskeluun. Tässä blogipostauksessa pohdin, miten tähän kontaktin tarpeeseen voidaan vastata MOOC-oppimisympäristössä.
MOOCin ajatus on se, että ihminen on itsenäinen ja itse vastuussa omasta opiskelustaan. Suoraa kontaktia opettajaan ei ole, ja opiskelija suorittaa kurssia tai kursseja sinänsä helposti saavutettavan ”massiivisenkin” tietomäärän kanssa. ”Open” eli kaikille avoin väylä valitun tiedon lähteille tarkoittaa useimmiten sitä, että ”opettajuus”, ainakin sen status perinteisessä mielessä, häivytetään taka-alalle. Toisaalta voidaan ajatella, että oppiminen on usein yhtä aikaa sosiaalinen tapahtuma sekä hyvin individuaali prosessi, joka vaatii joka tapauksessa oppijan omaan aktiivisuutta tapahtuakseen. Kukaan ei voi kaataa tietoa tai taitoa meihin yksinomaan.
Sitoutumisen rakentuminen MOOCissa
Miten siis rakentaa opiskeluun sitoutumista MOOCissa? Miten tuoda opettajuuden henkilökohtaisuuden kontaktia ilman opettajan live-tilanteita? Opettajuus voi rakentua toisaalta koko MOOCin rakenteen kautta eri osien summina hyvän didaktisen suunnittelun kautta. Oli rakenne mikä tahansa, niin tulee pohtia, miten opiskelijan näkökulmasta oppimisympäristö verkossa sitouttaa jatkamaan kurssin suorittamista alusta loppuun.
Yksi tulokulma sitouttamiseen on liikkuvan kuvan hyödyntäminen live-opettajan osittaisena korvaajana ja myös laajemminkin asiantuntijapuheet osana verkkokurssia. Tutkimukset osoittavat, että videot ovat itsessään merkittävä tapa parantaa opiskelijoiden sitoutumista MOOCissa opiskeluun. Toki esimerkiksi keskustelufoorumit voivat myös tuoda voimakkaampaa ja pitkäjänteisempää sitoutumista opiskeluun. (Bonafini, Chae, Park & Jablokow 2017; Guo, Kim & Rubin 2014.)
Asiantuntijavideot MOOCissa
Millaisia videoitten pitäisi olla? Tarkemmat vastaukset tähän riippuvat hyvin paljon MOOC-kurssin aihealueesta. Palaan kuitenkin tuohon kontaktin tärkeyteen. Tuntea asiansa eli asiantuntija on sana, jonka vastaanottoon vaikuttaa paljolti, missä kontekstissa se esiintyy. Liikkuva kuva antaa mahdollisuuden tuoda asiaa esille oman persoonan kautta.
Vaikka tilanne on median välitteinen, niin kuvan ja äänen kautta välittyy myös asiantuntijan persoona. Aina kun henkilö puhuu myös omasta kokemuksesta henkilökohtaisella tasolla, niin katsojana ”ostamme” asian kenties helpommin kuin vain tekstinä luettuna. Asian esittäjän henkilökohtaisuus kuvana ja äänenä voi rakentaa myös syvempää ja pidempää tunnesitoutumista opiskeluun.
Asian kertominen ja tarinankerronta
Toki miten video on itsessään teknisesti toteutettu, eli esimerkiksi kuvattu ja äänitetty, vaikuttaa opiskelutilanteeseen. Näitä tärkeämpiä lähtökohtia ovat kuitenkin puhujan oma sitoutuneisuus, innostus ja persoonasta huokuva asiantuntijuus videolla ja miten nämä on leikattu katsojan näkökulmasta ajalliseksi kokonaisuudeksi. Videoiden sopiva pituus on aina tilannekohtainen, ja se on myös käyttäjän kulttuuri- ja sukusidonnainen kysymys.
Tiivistäen: Liikkuvan kuvan ilmaisu ja videon välittämä asiantuntija persoonana ovat keskeisiä rakennuspalikoita kontaktin rakentumiseen MOOCissa. Tämän vuoksi pienet asiat, kuten ihmisen kasvot videolla, elekieli, puheen rytmi ja tarinallisuuden yhdistyminen asiaan, voivat olla isossa kokonaisuudessa tärkeitä elementtejä sitouttaa opiskelijaa MOOCin läpikäymiseen ja tehtävien suorittamiseen paneutuen ja keskittyen. Liikkuvalla kuvalla voi olla maaginen tenho myös oppimisen yhteydessä.
Yliopisto-opettaja Timo Haanpää (Lapin yliopisto)
Timo.Haanpaa@ulapland.fi, puh +358 40 484 4365
Lähteet:
Bonafini, F. C., Chae, C., Park, E. & Jablokow, K. W. 2017. How much does student engagement with videos and forums in a MOOC affect their achievement? Online Learning, 21(4), 223–240. Viitattu 4.5.2022 http://dx.doi.org/10.24059/olj.v21i4.1270
Guo, P. J., Kim, J. & Rubin, R. 2014. How Video Production Affects Student Engagement: An Empirical Study of MOOC Videos. Conference: Proceedings of the first ACM conference on Learning @ scale conference. Viitattu 4.5.2022 http://dx.doi.org/10.1145/2556325.2566239