Edellisessä postauksessani käsittelin Yrittäjäksi Lappiin MOOCin ensimmäisen moduulin pedagogisen käsikirjoittamisen kahta ensimmäistä vaihetta, jotka nimesin seuraavasti: osaamisperusteiset tavoitteet ja pedagogisten ratkaisujen linjakkuus. Tässä postauksessa huomio keskittyy kahteen viimeiseen vaiheeseen eli oppimistehtäviin ja vuorovaikutteisuuden korostamiseen.
Oppimistehtävät tukevat oppimisprosessia
Koska yrittäjäksi Lappiin MOOCille määriteltiin kaksi toisistaan eroavaa kohderyhmää, tuli tämä huomioida myös oppimisen tavoissa ja opetussisällöissä. Lähtökohdiksi valikoituivat opitun asian sovellettavuus käytäntöön, reflektiivisyys, yksilöllisyys sekä yhteistoiminnallisuus. Käytännön sovellettavuuden lisäksi mielestämme oli siis tärkeää, että opiskelija tehtävien kautta reflektoi oppimaansa aiemmin kokemaansa ja rakentaa uutta vanhan tiedon päälle. Yksilöllisyydellä haimme puolestaan sitä, että opiskelija voi suunnitella oman oppimispolkunsa MOOCin sisällä ja valita sekä suorittaa osan tai kaikki moduulit haluamassaan järjestyksessä.
Yhteistoiminnallisuus oli suurin haaste, sillä vaikkei se kuulukaan varsinaisesti xMOOC-muotoisen kurssin vahvuuksiin, halusimme antaa opiskelijoille mahdollisuuden yhteisen tiedon rakentamiseen ja tukea näin oppijayhteisön muodostumista. MOOCin pedagogisessa käsikirjoittamisessa huomioitiin oppimista tukevat oppimistehtävät sekä vuorovaikutus muiden kurssin osallistujien kesken seuraavasti:
Oppimistehtävien yhteys oppimateriaaleihin
MOOCin työtavat suunniteltiin tukemaan tiedonrakentelua. Ensimmäisen moduulin neljä kestoltaan eri pituista oppituntia rakentuvat monimediaisista oppimateriaaleista, tehtävistä, tenteistä sekä keskustelualueesta. Oppimateriaalit koostuivat osin itse tuottamistani materiaaleista, kuten teksteistä ja videoiduista oppitunneista, hankkeessa tuotetuista yrittäjätarinavideoista sekä valmiista verkkomateriaaleista, esimerkiksi maksuttomista podcasteista ja artikkeleista. Haasteena valmiiden materiaalien käytössä on aineistojen ajantasaisuus sekä saatavuus, joten pyrin valitsemaan aineistoja, joiden elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Saavutettavuuden ja kieliversioinnin vuoksi videot tekstitettiin ja videoilla esitettävissä materiaaleissa huomioitiin niiden ymmärrettävyys englannin kielelle käännettynä.
Myös oppimistehtävät suunnittelin tukemaan osaamistavoitteita. Tämä tarkoitti oppimisprosessien rakentamista niin, että opiskelija hahmottaa tehtävien tarkoituksen ja yhteyden oppimateriaaleihin, mikä puolestaan mahdollistaa aiemmin mainitun tiedonrakentelun. Käytin moduulin mitoituksessa apuna KARVIn verkko-opintojen mitoituskehikkoa, jotta sain todellisen kuvan siitä, mitä yhteen opintopisteeseen voidaan vaatia. Pidin tärkeänä, että oppimistehtävien tavoitteet ja suoritustavat on kirjoitettu mahdollisimman selkeästi, samoin tehtävien suoritusjärjestys ja arvioitu ajankäyttö. Ydinainesanalyysin avulla luokittelin oppisisällöt ”pitää tietää, hyvä tietää ja kiva tietää” -kategorioihin. ”Pitää tietää” -sisältöisten tehtävien vastaukset kirjataan nk. yrittäjyyssuunnitelmaan, opiskelijan henkilökohtaiseen visualisoituun työpohjaan, joka toimii koontina opiskelijan oppimisesta ja jota opiskelija voi hyödyntää myös kurssin jälkeen. Moduulin tentti puolestaan käsittää parikymmentä monivalintakysymystä ”pitää tietää”- ja ”hyvä tietää” -tasoisista oppisisällöistä.
Vuorovaikutteisuuden korostaminen
Koska vuorovaikutteisuuden on todettu kasvattavan motivaatiota kurssin suorittamiseen, päätimme sen edistämiseksi lisätä jokaisen oppitunnin loppuun keskustelutehtävän. Keskustelua ohjaa opettajan laatima kysymys liittyen oppitunnin keskeisimpään aiheeseen, johon opiskelija peilaa omia kokemuksiaan. Koska MOOCin on tarkoitus olla jatkuvasti auki ja pyöriä itsenäisesti, voi haasteeksi nousta keskustelun laatu (Muhammad 2015) ja mahdolliset häiriköijät, joiden vaikutus oppimiseen olisi mahdollisesti hidastava.
Suunnittelusta kohti toteutusta
Opettajan näkökulmasta hikisin vaihe MOOCin suunnittelusta on takana ja edessä on se kiinnostavin vaihe, käsikirjoituksen muuttuminen eläväksi, kun se viedään oppimisympäristöksi valikoituneelle WordPress-alustalle. Myös pilotointi ja siitä saatava opiskelijapalaute sekä käyttäjäkokemukset auttavat moduulin pedagogisessa kehittämisessä. Avoinna on myös useita ratkaistavia kysymyksiä, kuten miten opiskelijoita tuetaan kurssin suorittamisessa, kuka vastaa kysymyksiin ennen kurssia, sen aikana ja jälkeen, tai kuinka kurssin päivitys ja ylläpito hankkeen jälkeen hoidetaan.
***
Lehtori Kati Koivunen (Lapin ammattikorkeakoulu)
kati.koivunen@lapinamk.fi, puh. +358 40 015 2804
***
Lähde:
Muhammad, S. 2015. MOOCs: Potential and Prospects. Teoksessa S. Nabil & A-L, Haifa Jalal (toim.) Creative learning and MOOCs: Harnessing the Technology for a 21st Century Education. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 39–52.