Lapin metsämuseo herättää henkiin mielenkiintoisia tarinoita ja historiaa Lapin metsäteollisuuden, uitto- ja jätkäkulttuurin synnystä. Nämä kulttuurisesti tärkeät ja merkittävät hetket meidän historiassamme halutaan tuoda parhaalla mahdollisella tavalla esiin jokaiselle kiinnostuneelle asiakkaalle. Metsämuseo sijaitsee Rovaniemen Pöykkölässä. Museo on perustettu 1962 ja avattu yleisölle 1968, alueelle on siirretty 1960- luvulta lähtien eri puolilta Lappia useita metsähistoriaan liittyviä rakennuksia. Museon toiminnasta vastaa Lapin metsämuseoyhdistys ry. (Lapin metsämuseo 2024.)

Tulevaisuutta ajatellen museon kannalta on tärkeää, että tieto museosta on ajankohtaista ja saatavilla kaikilla mahdollisilla formaateilla. Meidän ryhmämme tarkasteli nimenomaan asiakas dataa syys-lokakuun osalta.

Meidän arviointikriteerimme

Arviointikriteerit, joiden kautta tutkimme museon dataa, olivat ensinnäkin kausiluonteisuus, jolloin tarkastellaan sivuston kävijämääriä syksyn ja ruskan aikana, joita verrataan seurantajakson muihin kävijämääriin. Toisena kriteerinä oli kiinnostavuus, mitä kävijät etsivät sivuilta, jolloin tarkastellaan viiden lyhyimmän ja pisimmän vierailun dataa, näkökulmana tutkimuskysymys, eli millainen sisältö kävijöitä kiinnostaa sivustolla. Kolmantena arviointikriteerinä pohdimme käyttäjäystävällisyyttä, jolloin tarkastellaan datasta, ilmeneekö sivuston käyttäjäystävällisyydessä eroavaisuuksia eri laitetyyppejä käytettäessä. Nyt olisi aika katsoa tarkemmin Lapin metsämuseon asiakaskokemuksista saatua tietoa Hotjar- datan avulla ja kehittää entisestään asiakasymmärrystä.

Mikä on Hotjar?

Hotjar – ymmärrä mitä kävijät tekevät sivustollasi .Hotjar on analytiikkatyökalu, jota käytetään kävijöiden ymmärtämiseen. Tämän avulla voidaan nähdä, miten sivuilla toimitaan ja mitä sieltä haetaan (Digikurssi.fi 2024). Tämän työkalun keräämään dataan lähdetään seuraavaksi paneutumaan tarkemmin.

Syys- lokakuu näyttäytyy lomakausissa eri tavalla

Data analyysimme kausiluonteisuudessa näyttäytyi selkeästi vilkkaimpana elokuun osalta kävijämäärien suhteen. Lokakuu taas oli huomattavasti hiljaisempi. Kausiluonteisuus ei tunnu vaikuttavan merkittävästi tuloksiin.

Data-analyysissamme käytimme Hotjar-työkalua, josta kopioimme tietoja Exceliin. Poimimme datasta suomalaiset matkailijat ja nimenomaan Suomesta tulevat kävijät. Tässä keskitytään nostamaan esille IP-osoitteet, jotka paikallistetaan datan avulla Suomeen, analysoimme näitä tuloksia. Analyysin tuloksena teimme Canvassapylväsdiagrammin, kuten yllä olevassa kuvassa esitelty.

Miten aika vaikutti etsintöihin?

Analysoimme Hotjar-tuloksia, miten vähän tai kauan aikaa sivustolla vierailevat kävijät etsivät ja tutustuvat tietoihin. Pikaisimmat kävijät käyttivät sivustolla aikaa alle 30 sekuntia ja kauimmin sivustolla viihdyttiin jopa 75 minuuttia.

Lyhimmän aikaa viihtyneet etsivät nopeat faktat. Pidemmän aikaa vierailleet syventyivät tutkimaan sivustoja. Pohdimme, johtuukohan tämä siitä, että puhelin on meillä pääasiallisena työkaluna. Seuraava arviointikriteerimme olikin, millä laitteella sivustolla käytiin eniten.

Puhelin on suomalaisten suosikki sivustolla vieraillessa

Puhelin on tänä päivänä pieni tietokone ja sitä voidaan käyttää ennalta määräämättömissä paikoissa. Työkaluna puhelin on verraton ja tästä syystä huomioimme, että puhelimella vierailtiin sivustolla selvästi eniten. Tietokoneet olivat hyvällä toisella sijalla. Tabletit olivat pienin osa käyttäjistä. Tulimme siihen tulokseen, että suomalainen matkailija on jo todennäköisesti paikkakunnalla, kun löytää kohteen. Myös impulsiivisuus vaikutti meidän mielestämme selkeältä syyltä puhelimen käyttöön.

Historian ja nykypäivän yhdistäminen datan avulla

Pääsimme tutustumaan mielenkiintoiseen kohteeseen, joka kertoo historiaamme. Toimme nykypäiväisen data-analyysin kautta erilaista näkökulmaa näytille. Lopputuloksena opimme, että erilaiset kaudet ja impulsiivisuus ohjaavat suomalaisia matkailijoita. Toivottavasti lukijallekin heräsi pieni uteliaisuus metsämuseota kohtaan ja halua tutustua historiaamme sen tarinoiden kautta.

Blogiartikkeli on tehty materiaalista, jonka on koostanut Lapin ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat, joiden toimeksiantajana on toiminut Lapin metsämuseo yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun oppilaitoksen kanssa.

Lähteet

1. Chat GPT 2024. Viitattu 8.12.2024 https://chatgpt.com/.
2. Hotjar- ymmärrä mitä kävijät tekevät sivustollasi 2024. Viitattu 4.12.2024 https://digikurssi.fi/kurssi/hotjar/.
3. Lapin metsämuseo 2024. Viitattu 22.11.2024 https://www.lapinmetsamuseo.fi/koe-lapin-metsaemuseo
4. Uittopodcast: Lapin metsämuseo 28.2.2024. Viitattu 22.11.2024. https://youtu.be/gvjf-IMRh2U?si=kz5ge86kT8JZOQdk

Kiittäen restonomiopiskelijat: Helena Nuutinen, Salla Sassi, Aliisa Pokka, Tomi Hiltula (kirjoittaja), Emmi Luukkanen