Lapin ammattikorkeakoulun käytännönläheisellä Collaborative Customer Experience and Digital Marketing – opintojaksolla saimme mahdollisuuden työskennellä toimeksiantajan kanssa, mikä teki oppimisesta sekä merkityksellistä että käytännöllistä. Kurssin aikana tutkimme, analysoimme ja arvioimme Pohjois-Euroopan verkkovierailijoiden käyttäytymistä toimeksiantajamme, Lapin Metsämuseon verkkosivustolla. Tutkimme dataa arviointikriteeriemme kautta, jotka ovat saavutettavuus eri laitteilla, vieraanvaraisuus verkkosivuilla ja digitaalinen käyttökokemus. Ryhmätyö antaa erinomaisen mahdollisuuden soveltaa opittua käytännössä ja kehittää tärkeitä viestintä- ja yhteistyötaitoja.

Ryhmän esittely

Vaikka meillä on ollut vastuualueet, olemme kaikki tuoneet omaa osaamistamme koko projektille.

Toimeksiantaja: Lapin Metsämuseo

Lapin Metsämuseo sijaitsee Pöykkölässä Rovaniemellä, se on perustettu vuonna 1962 ja avattu yleisölle vuonna 1968. Lapin Metsämuseo keskittyy säilyttämään ja esittelemään Lapin metsätalouden historiaa, kulttuuriperintöä ja korostamaan savotoiden ja uiton merkitystä alueelle. Museossa on esillä vanhoja työvälineitä, valokuvia ja tarinoita, joista saa paremman kuvan mitä metsätyöt ja metsien käyttö on merkannut alueen historiassa. Museo on avoinna pääasiassa kesäisin ja sen tilat ovat varattavissa erilaisiin tapahtumiin. (Lapin Metsämuseo 2024.)

Miten projekti eteni?

Saatuamme ryhmän kasaan loimme WhatsApp-ryhmän, jossa saadaan sovittua asioita helposti ja nopeasti. Pyrimme tapaamaan noin kerran viikossa ja veimme projektia eteenpäin. Aloitimme tehtävän pohtimalla arviointikriteereitä, minkä kautta löysimme mitä halusimme tutkia. Intensiivipäivä tarjosi meille upean mahdollisuuden keskittyä projektiin koko ryhmän voimin lähes koko päivän ajan. Intensiivipäivänä projekti eteni nopeasti saatuamme hyvin opastusta. Kun olimme saaneet arviointikriteerit päätettyä, aloimme tutkia Hotjar-työkalusta dataa, jonka avulla saimme projektia eteenpäin. Tapasimme vielä viikoittain ja teimme johtopäätöksiä kerätystä datasta, ja saimme viimeisteltyä esityksen kaikkia tiimin jäseniä tyydyttävällä tavalla.

Arviointikriteerit

Arviointikriteerit verkkosivujen toimivuuden tarkastelussa ovat saavutettavuus eri laitteilla, vieraanvaraisuus verkkosivuilla ja digitaalinen käyttökokemus. Saavutettavuus varmistaa, että sivusto toimii moitteettomasti eri laitteilla ja käyttöjärjestelmillä, mikä on tärkeää käyttäjäkokemuksen yhdenvertaisuuden takaamiseksi (Aluehallintovirasto 2024). Vieraanvaraisuus puolestaan korostaa selkeyden ja helppokäyttöisyyden merkitystä – löytääkö käyttäjä etsimänsä helposti ja koetaanko sivusto miellyttäväksi käyttää (Höckert 2017, 247). Digitaalinen käyttökokemus keskittyy käyttäytymisen analysointiin, kuten vierailun kestoon ja turhautumisen merkkeihin; esimerkiksi nopeaan poistumiseen tai toistuviin klikkauksiin (Kyöstilä 2024). Valitsimme nämä arviointikriteerit, koska näiden avulla voidaan mitata verkkosivuston käytännönläheisyyttä ja mitattavuutta. Ne auttavat tunnistamaan verkkosivujen kehityskohteet ja vahvuudet.

Aineiston tutkiminen

Aineiston tutkiminen Hotjar-palvelussa oli miellyttävä kokemus. Teimme sen yhteisesti ryhmänä ja kerroimme mielipiteitä ja omia havaintoja, mikä teki analysoinnista huomattavasti helpompaa ja miellyttävämpää. Aineistoa oli paljon, joten suodatimme videot niiden pituuden ja käyttäjän tekemien toimintojen määrän perusteella, sillä ajattelimme niiden olevan arvokkaampia datan keräämistä ajatellen. Hotjar-palvelu tekee helpon Excel-taulukon, jonka avulla analysointi onnistui helposti ja sen avulla oli helppoa palata aiempiin kohtiin, jos niitä piti analysoida uudelleen. Hotjarin avulla näemme mitä käyttäjä tekee sivustolla.

Vierailijoita sivustolla oli 50, joista 27 käyttivät mobiililaitetta, 20 tietokonetta ja 3 tablettia. Mobiililaitteilla sivuston käyttäjät vaikuttivat suurimmaksi osaksi pitäneen sivusta. Tietokoneella sivusto vaikutti toimivan hyvin, mutta tietoa oli välillä hankala löytää. Osa sivustosta oli kirjoitettu suomeksi, vaikka kieleksi olisi valinnut englannin. Sivustolla on myös sosiaalisen median linkit, mutta ne hämmensivät välillä käyttäjiä, sillä jos klikkasi linkkiä, mitään ei tapahtunut, mutta kun sosiaalisen median logoa klikkasi, sivu avautui.

Johtopäätökset

Lapin Metsämuseon verkkosivut tavoittavat hyvin Pohjois-Euroopan verkkovierailujen kautta sivustolla tietoa etsivät. Valtaosa tämän alueen verkkovierailijoista on saksankielisiltä alueilta, niinpä he ovat pääosin käyttäneet käännöstyökalua tai tekoälyä sivuston kääntämiseen. Toisaalta englanninkielistä sivustoa on myös käytetty varsin paljon. Uutiskirje, jonka vierailijat voivat tilata, on suomeksi myös englanninkielisessä versiossa. Sivustolla vierailevia kiinnostaa analysoimamme datan perusteella etenkin museon aukioloajat ja hinnasto. Tämä tieto olikin helposti löydettävissä kaikilla kieliversioilla.

Vierailijat poistuvat nopeasti, jos kielenvaihto ei onnistu, tai jos jokin tieto on vaikeasti löydettävissä. Sisällön suhteen löysimme myös muutamia parannusehdotuksia kääntämisestä englannin kielelle: “Getting here” -> ”How to find us”, ”Renting out” -> ”Facility rental”.

Puhelimen kautta vierailevat käyttävät enemmän aikaa vierailuun, kuin tietokonetta käyttävät, mistä taas voi tulkita sen, että mobiiliversio on kaikesta huolimatta kiinnostavampi ja käyttäjäystävällisempi, kuin tietokoneversio.

Lähteet

1. Aluehallintovirasto. 2024. Digipalvelulain vaatimukset. 2019/2023. Viitattu 10.11.2024 https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/.
2. Höckert, E. 2017. Vieraanvaraisuus. Teoksessa J. Edelheim, H. Ilola, & P. Björk (toim.) Matkailututkimuksen avainkäsitteet. Rovaniemi: Lapland University Press.
3. Kyöstilä, J. 2024. Digitehostamo. Digitaalinen asiakaskokemus – Digikokemuksen ABC. Kirjoitettu: 25.3.2024. Viitattu 3.12.2024 https://digitehostamo.fi/digitaalinen-asiakaskokemus.
4. Lapin metsämuseo. 2024. Koe Lapin metsämuseo. Viitattu 11.11.2024 https://www.lapinmetsamuseo.fi/koe-lapin-metsaemuseo.