Collaborative Customer Experience and Digital Marketing -opintojakson aikana syksyllä 2023 saimme tehtäväksi analysoida Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n verkkosivuja eurooppalaisten vierailijoiden näkökulmasta sekä muodostaa johtopäätöksiä aiheesta. Analytiikka- ja mittaustyökalu Hotjar oli asennettu Totto ry: sivuille kesäkuussa 2023.
Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry
Totto ry:n tarkoituksena on kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kotiseututietoisuuden lisääminen, kotiseutukulttuurin vaaliminen ja edistäminen sekä rakennusperinnön vaaliminen. Yhdistys järjestää kotiseutupäiviä, kulttuuritilaisuuksia, näyttelyitä ja talkoita. Lisäksi tiloja on mahdollista vuokrata yksityistilaisuuksiin ja myös saunatiloja voi maksusta käyttää.
Hotjar-työkalu
Hotjar on digimarkkinoinnin ja käyttäjätutkimuksen työkalu, jonka avulla pystytään tutkimaan verkkopalvelujen käyttäjiä. Ohjelmisto on hyvin tietolähteinen ja visuaalisempi kun muut samantyyppiset.
Hotjarissa voi esimerkiksi
- tallentaa lämpökarttoja
- hioa ostoprosesseja
- parantaa lomakkeita
- kerätä palautetta sekä
- värvätä testikäyttäjiä.
Mistä Euroopan maista vierailijat tulivat?
Sivuston vierailijat tulivat seuraavista maista: Ranska, Saksa, Itävalta, Slovakia, Tšekki, Tanska ja Portugali. Meillä oli käytettävissä 16 nauhoitusta vierailuista. Videoiden kesto oli 1–20 minuuttia riippuen mitä sivustoilta haettiin. Analysoimme materiaalia arviointikriteerien perusteella toimeksiantajan arvot ja toiveet huomioiden.
Asiakasymmärrys, käyttäjäystävällisyys sekä digitaalinen käyttökokemus analysoinnin pohjana
Kuuntelimme ensin toimeksiantajan esittelyn toiminnastaan ja tutustuimme sen jälkeen Totto ry:n arvoihin sekä toimintasuunnitelmaan ja valitsimme arviointikriteerit niihin peilaten. Arviointikriteerit oli tärkeä laatia, jotta datan analysoiminen ja tulosten löytäminen aineistosta olisi helpompaa.
Koska arviointikriteerit piti valita ennenkuin pääsimme katsomaan materiaalia, jouduimme vaihtamaan osan kriteereistä ennen lopullista analysointia. Pohdimme mm. tiedon saavutettavuutta sivustolla, yhteyden ottamista, visuaalisuutta ja sivuston käytettävyyttä ulkomailla asuvan vierailijan näkökulmasta. Arviointikriteereiksi valikoituivat:
- Asiakasymmärrys käsittää asiakkaan toiveiden, tarpeiden, odotusten ja ongelmien tunnistamista ja tämän kautta asiakkaan tuntemista ja palvelun kehittämistä oikeaan suuntaan (Dun & Brandstreet n.d.).
- Käyttäjäystävällisyydellä tarkoitetaan mm. verkkosivuston saavutettavuutta ja esteettömyyttä, palvelualttiutta, läpinäkyvyyttä sekä käyttäjän auttamista (Pirttilä & Pitkänen 2022, 22).
- Digitaalinen käyttökokemus verkkosivuilla on monen tekijän summa, ja muodostuu käyttäjälle esimerkiksi sivuston visuaalisuuden, sekä teknisen toteutuksen ja toimivuuden kautta (Korolainen n.d.).
Mitä löysimme aineistosta arviointikriteerien perusteella?
Asiakasymmärrys: Aukioloaikojen selvittämiseen menee aikaa ja sivulla käydään monta kertaa. Lähes kaikki vierailijat katsovat ensin sivuston tarjontaa ja etsivät sitten aukioloaikoja/yhteystietoja. Sivuja tutkitaan tarkasti, vierailijat käyttävät aikaa sivujen tutkimiseen ja tiedon lukemiseen.
Käyttäjäystävällisyys: Hakukenttää käytetään paljon. Yhteyden ottaminen ei onnistu suoraan sivuston kautta. Englanninkieliset sivut ovat melko suppeat, suurin osa vierailijoista käänsi sivuston suoraan omalle kielelle tai jollekin muulle kielelle. Kieltä vaihdettiin moneen kertaan.
Digitaalinen käyttökokemus: Yhteystiedot-sivulla oleva sijaintikartta ei toimi ulkomailla, joten sijaintitiedon joutuu hakemaan erikseen. Suurin osa tulee sivustolle Googlen kautta, osa löysi karttasovelluksen kautta tai Visit Rovaniemi -sivun kautta. Puolet vierailijoista käyttää sivustoa mobiililaitteella, puolet tietokoneella ja käytettävyys molemmilla laitteilla vaikuttaisi olevan hyvä.
Johtopäätöksiä
Koska aukioloaikoja katsottiin paljon, päättelimme että verkkovierailijat haluavat tulla paikan päälle museoon. Sen takia aukioloaikojen ja sijaintitietojen sivua olisi hyvä parantaa.
Vierailijat joutuivat selaamaan sivuja ja käyttämään hakukenttää usein, joten arvelimme, että sivujen tieto ei ole tarpeeksi jäsenneltyä. Sivujen rakennetta parantamalla tiedon saatavuutta voitaisiin parantaa.
Paikallishistoria ja olosuhteet kiinnostavat selvästi vierailijoita.
Kuvissa olisi hyvä olla ihmisiä, jotta toiminnoista esim. saunomisesta saisi paremman käsityksen.
Kokonaisuutena saimme käsityksen, että paikallishistoria ja perinteet kiinnostavat eurooppalaisia vierailijoita. Aukioloaikojen ja sijaintitietojen tiivis tarkastelu taas kertoo siitä, että vierailijat haluaisivat tulla museoon paikan päälle. Olisiko vieraille mahdollista tarjota myös enemmän aukioloaikoja ja ohjelmia talvella?
Tämä opintojakso oli mielestämme haastava, mutta mielenkiintoinen ja opettavainen ja tarjosi meille hienon mahdollisuuden tutustua käytännössä kotisivujen analysointiin Hotjar-työkalun avulla. Käsitekarttaa avuksi käyttäen saimme myös käsityksen siitä, miten halu vierailla museossa ja digitaalinen saavutettavuus liittyvät yhteen.
Lähteet
- Dun & Brandstreet. N.d. Mitä on asiakasymmärrys ja miten sitä kehitetään? Viitattu 27.11.2023 https://www.dnb.com/fi-fi/syvenna-osaamistasi/ajatuksiamme/mita-on-asiakasymmarrys-ja-miten-sita-kehitetaan.html.
- Handlaamo 2012. Hotjar-käyttäjän 5 ensimmäistä temppua https://handlaamo.fi/hotjar-kayttajan-5-ensimmaista-temppua/.
- Korolainen, J. N.d. Digitaalinen asiakaskokemus- näin huomioit sen verkkosivuilla. Viitattu 27.11.2023 https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/digitaalinen-asiakaskokemus.
- Pirttilä, E. & Pitkänen, K. 2022. Digitaalinen vieraanvaraisuus palvelukohtaamisissa ennen matkaa. Viitattu 10.11.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/750815/Pirttila_Emilia_Pitkanen_Katja.pdf.
- Totto ry 2022. Toimintasuunnitelma 2023-2025. Viitattu 16.11.2023 https://bin.yhdistysavain.fi/1587815/Mwvfy4bYgvc8oazedGfM0YfgCR/Totto_toimintasuunnitelma_2023_-_2025.pdf.
Kirjoittajat: Sirpa Törmä (blogivastaava), Noora Heinonen (projektipäällikkö), Enni Loukina (datamanageri), Tanja Turtiainen (esitysvastaava)
Ohjaavat opettajat Lapin ammattikorkeakoulu: Jenny Janhunen ja Mirva Tapaninen