Läpinäkyvä älypiilolinssi sisältää elektrodeja, jotka on valmistettu venyvistä ja läpinäkyvistä metallisäiliöistä ja grafeenilevyistä. Grafeenilevy on ohutta atominpaksuista joustavaa levyä, joka takaa linssin erinomaisen istuvuuden ja käyttömukavuuden. Älypiilolinssin avulla on mahdollista tarkkailla silmänpainetta ja veren glukoosipitoisuutta kyynelnesteestä, joka hyödyttää etenkin diabetes- ja glaukoomapotilaita, jotka voivat seurata reaaliaikaisesti terveydentilaansa. Silmänpaineen mittaamisessa hyödynnetään linssin dialektrisia kerroksia, jotka reagoivat silmänpaineen muutoksiin muuttamalla paksuuttaan.  Dialektrisessa kerroksessa on sähköä johtamaton kerros, jossa on positiiviset ja negatiiviset varaukset. Linssiin rakennettu järjestelmä käyttää langatonta antennia lukemaan anturitietoja, joten erillistä virtalähdettä ei tarvita.

Vaikka linssin muoto muuttuisi esimerkiksi linssin laiton yhteydessä, toimintaperiaate ei vahingoitu. Myöskään kyynelnesteen koostumuksen muutoksen ei ole todettu vaikuttavan linssin toimivuuteen, turvallisuuteen eikä käyttömukavuuteen. Suurin hyöty linssistä saadaan silloin, kun se on jatkuvassa käytössä.

Älypiilolinssi luo turvallisuutta mm. diabeteksen hoidossa, kun linssiin liitetään esimerkiksi hälytysraja glukoosipitoisuuden ollessa liian korkea tai matala. Koska linssi mittaa jatkuvasti, mittauksia ei unohdu välistä. Koska älypiilolinssi on helppo käyttää, se tukee ihmisen omahoitoon sitoutumista ja mahdollistaa joustavamman elämän sekä auttaa pitämään sairautta paremmin tasapainossa.

Älypiilolinssi oli tarkoitus tuoda markkinoille v.2020, mutta tutkimustuloksissa on tullut vastaan ristiriitaista tietoa esim. siitä, miten ympäristön kosteus ja lämpötila vaikuttavat mittaustuloksiin. Tämän hetken yksi eniten mietinnässä olevista asioista linssin kehitystyössä on sen luotettavuus glukoosipitoisuuden mittaamisessa kyynelnesteessä. Tutkimustiedon valossa luotettavin tapa mitata glukoosipitoisuutta on kuitenkin verestä.

Tulevaisuus tuo todennäköisesti tullessaan biosensoristen laitteiden kehittelyä, joiden avulla voidaan diagnosoida ja hoitaa eri sairauksia. Älypiilolinssiäkin voitaisiin hyödyntää muiden terveysteknologisten laitteiden kanssa, ainakin kehitystyötä teknologian parissa tehdään kokoajan enenevissä määrin.

• Ryhmä 4

Lähteet:
http://medicalfuturist.com/googles-amazing-digital-contact-lens-can-transform-diabetes-care/
https://labiotech.eu/contact-lens-glucose-diabetes/
https://phys.org/news/2017-05-smart-contact-lens-sensor-diabetic.html

VIVAGO-HOITAJAKUTSUJÄRJESTELMÄ

Tähän tehtävään valitsin hyvinvointipalvelun, joka on minun työhöni oleellisesti kuuluva eli työpaikallani käytössä oleva Vivago-hoitajakutsujärjestelmä. Vastikään on siirrytty hälytysjärjestelmässä siihen, että käytetään ainoastaan Vivago Care- kelloja kaikilla potilailla lankaliitinpainikehälyttimien sijasta (kyseiset painikkeet rikkoutuivat eikä uusia enää valmistettu). Tässäpä lyhyt videoesittely:

Miten työpaikallani Vivago toimii?

Heti osastolle saapuessaan jokaiselle potilaalle aktivoidaan Vivago Care- kello Vivago Vista- ohjelmistolla, joka on asennettuna osaston tietokoneisiin.  Ohjelmisto muokkaa Vivago Care– kellon keräämän aktiviteettitiedon helppolukuisiksi hyvinvointiraporteiksi, jolloin näemme potilaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ohjelman kautta sekä saadaan potilashälytykset.

Room Point -huonekoje toimii tukiasemana, joka vastaanottaa Vivago-kellon hälytys- ja hyvinvointitiedot ja lähettää ne edelleen Vivago Vista -ohjelmistolle. Room Point on asennettuna jokaisen potilassängyn yläpuolelle seinään.

Vivago Care- kellon avulla potilas voi tarvittaessa kutsua hoitajan paikalle. Kellon käyttö opastetaan potilaalle ja kerrotaan, että kello toimii sekä hoitajakutsupainikkeena mutta sen avulla voidaan myös kerätä ja seurata potilaan aktiviteettia. Kellon toiminta käydään läpi ja testataan potilaan kanssa. Kellon hihna on pehmeä ja joustava, ei purista tai hierrä.

Vivago Mobile-sovellus on asennettuna älypuhelimiin, ja tällaista älypuhelinta hoitaja kuljettaa vuoroissaan mukana. Kännykkään tulee potilashälytykset ja sovelluksen avulla voidaan myös katsoa aktiivisuuskäyrää. Kännykkään tulee kaikki hälytykset, myös jos esim. potilas on poistanut kellon ranteesta tai hänen aktiivisuudessaan on jotakin poikkeavaa.

Ja kokemukset…

Niin kuin kaikissa digitaalijärjestelmissä, myös Vivago-järjestelmässä on hyvät ja huonot puolensa. Plussana on, että potilaan aktiivisuutta voidaan nyt seurata selkeästi ja helppolukuisesti tulkittavasta aktiivisuuskäyrästä kellon avulla, esimerkiksi unen määrää voidaan todeta käyrältä, jos potilas epäilee nukkumistaan. Mobiilisovellukseen tulee kaikki hälytykset ja puheyhteyden avulla potilaan kanssa voidaan kommunikoida, vaikkakin kuuluvuuden kanssa esiintyy ajoittain ongelmia. Potilas saa hälytettyä kellon avulla hoitajan paikalle, oli hän sitten huoneessa tai esim. päiväsalissa. Room-pointin avulla on mahdollista myös mitata potilaan hoitoon käytettävä aika.

Huonona puolena Vivago Care- kelloissa on se, että potilaan pitää painaa ”reilulla kädellä” painikenappia hälytyksen saamiseksi. Tämä on usein ongelmallista, koska vanhemmat ihmiset eivät jaksa painaa nappia. Hälytysjärjestelmässä esiintyy aika ajoin ongelmia aiheuttaen päänvaivaa hoitajille ja turhaa ajankulua hälytysten saamiseksi kuntoon, mutta onneksi meillä on mahdollista soittaa aina Vivago-palveluun avun saamiseksi.

Tietyn aikavälein Vivago-asiantuntijat pitävät koulutuksia, miten Vivago-järjestelmää voidaan yhä enemmän hyödyntää. Tärkeää on perehdyttää jokainen työntekijä Vivagon käytössä, miten kello asennetaan jne., jotta kaikki mahdollinen hyöty saadaan käyttöön. Selkeät ohjeet kellojen asianmukaiseen aktivoimiseen Vivago Vista- ohjelmistolle helpottaa ja sujuvuuttaa jokaisen hoitajan työntekoa sekä lisää potilasturvallisuutta, kun saavat hälytykset hoitajille paikasta riippumatta.

https://www.vivago.fi/

Oman hyvinvoinnin tukemiseen!

Minä valitsin kokeiluun Polar flow- sovelluksen. Minulle on tällä hetkellä käytössä Polar sykemittari M400. Olen valmistautumassa syksyllä puolimaratonille ja halusin itselleni harjoitusohjelman vaivatta. Lisäksi ehdoton kriteeri oli myös se, että harjoituspäivien muuttaminen onnistuu vaivatta. Näin päädyin Polar flow-sovellukseen.

Tässä testissä sykemittarina toimii alla oleva Polar M400, joka on GPS:llä varustettu sykemittari. Lisäksi kellosta löytyy Smart Coaching- ominaisuudet ja ympärivuorokautinen aktiivisuuden seuranta. Tässä mallissa sykkeen mittaukseen tulee olla sykevyö.

Olen käyttänyt Polarin sykemittareita jo pitkään. Ensimmäiset sykemittarini mittasivat sykettä, muita toimintoja niissä ei juuri ollut. Sykemittarin tarkoituksena oli  oman kunnon kohottaminen. Lenkille  lähtiessä oli aina mukaan otettava kännykkä ja sykemittari. Toinen mittaamaan matkaa ja toinen sykettä.                                                      (Kuvalähde: Polar 2018)

En pitänyt siitä. Hetki omaa aikaa ja silloinkin kannoin kännykkää mukana.

Olen hölkkäillyt/juoksennellut omaksi iloksi vuosia. Ensimmäisten sykemittareiden tarkoituksena oli opettaa tuntemaan itsensä ja sopiva vauhti. Sykemittari oli helppo tapa valvoa sykettä, joka usein aluksi nousi liian korkeaksi. Tärkeää on aloittaa rauhallisesti ilman kiirettä juoksuharrastus. Liian kovat lenkit aluksi, saa juoksuhalut katoamaan. Tuli tämäkin alkuaikoina testattua! Päätin kuitenkin noin reilu vuosi sitten hankkia sykemittarin, missä GPS-toiminto ja hieman muuta hyvinvointiin liittyvien asioiden seuranta mahdollisuuksia.

Olen käyttänyt itse kelloa jo pidempään, mutta nyt Polar flow-sovelluksen latasin hiljattain aktivoimaan liikkumistani ja ennen kaikkea vähentämään itselle keksittyjen selitysten määrää. Tavoitteena liikkua aktiivisesti siten, että syyskuussa ollaan valmiina puolimaratonille. Siis elävänä esimerkkinä voin todeta, että sohvaperunasta voi tulla kuntoliikkuja.

Olen käyttänyt ohjelmaa nyt kaksi viikkoa. Juokseminen on ollut kivaa ja tärkeintä on minulle, että sovelluksessa voit vaihtaa harjoituspäivien paikkaa oman aikataulun mukaan. Ohjelma tarjoaa myös muita harjoitteita, kuten core, voimaharjoittelu, liikkuvuusharjoittelu (dynaaminen) ja liikkuvuusharjoittelu (staattinen). Jokaisesta harjoitteesta on selkeä ohjeistus. Edellä mainituista neljästä harjoitteesta on harjoitteluvideot.

Jokaisella meillä on arjessa kiirettä, stressiä ja tuntuu ettei aikaa ole koskaan tarpeeksi. Tunnistan itseni tuosta. Ajattelen sovelluksen olevan minulle ns. personal trainer. Sadekelillä olisi usein kiva jäädä köllöttelemään sohvalle, mutta ohjelma patistaa suoriutumaan päivän ohjelmasta. Seuraavassa pieni video havainnollistamaan Polar M400 ja Polar-flow-sovelluksen käyttöä.

Oma aktiivisuus ja motivaatio liikkumiseen on lisääntynyt sovelluksen avulla. Myös työpäivissä pelkkä sykemittari on ollut hyvä, sillä työssäni olen välillä pitkään paikallaan eikä tule liikuttua riittävästi. Sykemittari huomauttaa minulla, että milloin on aika lähteä liikkeelle. Pieni jaloittelu on hyvä, mutta en usko, että tekisin sitä välttämättä ellei sykemittari siitä huomauta.

Tämä on siis yksi monista markkinoilla olevista sykemittareista ja sovelluksista. Tärkeintä on, että jokainen joka haluaa seurata omaa liikkumistaan ja aktiivisuuttaan etsii juuri itselleen sopivan laitteen ja sovelluksen. Yritin myös etsiä tutkimuksia, jossa olisi tutkittu sykemittarin käytön vaikutuksia työhyvinvointiin. Liikkuminen parantaa fyysisiä voimavaroja sekä auttaa palautumaan stressistä ja näin luo edellytyksiä ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittymiselle.

• Hanne Lappi, ryhmä 3.

Lähteet

Polar 2018. Polar uutiset. Viitattu 3.7.2018 http://uutiset.polar.com/images/polar-m400-harjoituksen-vaikutus-343474