Kävimme kollegojen kanssa tutustumassa Medimattress Oy:n toimitiloihin Helsingissä. Medimattress on vuonna 1996 perustettu suomalainen yritys, joka valmistaa ja myy tuotteita niin terveydenhuollon tarpeisiin kuin jokaisen itsehoitoon ja ergonomiaan. Päijät-Hämeen keskussairaalan Apuvälineykikkö on jo vuosien ajan tilannut firmasta matalan ja keskiriskin EcoWave viskoelastista painehaavapatjaa. Patja on tarkoitettu pitkäaikais-, kipu- ja liikuntarajoitteisille asiakkaille. Yritystä meille esitteli Lahden alueen edustaja, aluepäällikkö Päivikki Mikkonen-Kuutti, joka on koulutukseltaan fysioterapeutti. Käynnillä meille esiteltiin painehaavapatjan valmistusprosessia vaihe vaiheelta.

Painehaava on yleinen kudoksen vaurio ja sen ehkäisyssä on tärkeää, että painehaavariski tiedostetaan ja jokaiselle asiakkaalle määritellään aktiivisesti painehaavariskipisteet esimerkiksi Braden lukituksella. Arviointia hyödyntäen tulee sitten valita ja käyttää jokaiselle asiakkaalle tarkoituksenmukaisia apuvälineitä. Suomessa painahaavojen aiheuttamat kustannukset ovat arviolta noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, joten painehaavojen ehkäisy olisi kustannustehokkaampaa kuin niiden hoito.

EkoWave on ns atidecubitus-patja joka on siis tarkoitettu matalan ja keskinkertaisen painehaavariskin asiakkaille. Sen painoraja on 0-150kg, joten se soveltuu myös lapsille, minkä vuoksi sitä olemmekin paljon käyttäneet. Pitkäaikaissairailla lapsilla on toki painehaavariski, mutta patjan avulla tuetaan myös vanhempien jaksamista, kun lapsen yöuni rauhoittuu eikä tarvitse ihan niin usein käydä hänen asentoaan sängyssä vaihtamassa. Vaikka EkoWave patja on ns lämpömuovautuva jolloin se jakaa kehon pintapaineen tasaisemmin ehkäisten puutumista ja painehaavojen muodostumista ja  vähentää näin asennon vaihtamisen tarvetta, ei hyvää asentohoitoa voida kuitenkaan koskaan unohtaa ja jättää täysin väliin.

EkoWave patja on 13cm paksu ja se muodostuu kahdesta kerroksesta (5cm PU-geelivaahtoa ja 8cm tukivaahtoa). Patjassa on hygieniapäällinen, joka on likaa hylkivä ja läpäisemätön. Patjasta on olemassa ns. standardimitat, mutta sitä saa tilattua lähes millä mitoilla tahansa. Patjat valmistetaan Helsingin yksikössä, jossa eri materiaalia olevat kerrokset liimataan toisiinsa ja valmistetaan päällinen.

Oli mielenkiintoista nähdä patjan valmistusprosessi ja saada esittelyä, muutenkin MediMatressin muista tuotteista ja toiminnasta. Kiitos!

http://www.medimattress.fi/yritys-i-8.html

”A health technology is the application of organized knowledge and skills in the form of devices, medicines, vaccines, procedures and systems developed to solve a health problem and improve quality of lives” (WHO 2018).

Mikä lasketaan terveysongelmaksi? Mikä on tarpeeksi elämänlaadun parantamista?

Ihmisen omat kokemukset sekä hänen arvonsa ja asenteensa vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee terveytensä. Tärkeää terveyden kannalta on tunne siitä, että pystyy huolehtimaan itsestään ja mahdollisuus päättää teoistaan. (Segar, Guérin, Phillips & Fortier 2016, 98; Hofgastein 2011; Huttunen 2015.)

Alkuun pelottelen sinua, arvoisa lukija, kertomalla ilman lähdemerkintöjä ja omin sanoin

”KOLME TOTUUTTA”:

1. Hyvinvointi on yksilöllinen kokemus

2. Hyvinvointia EI voi edistää teknologian avulla

3. Hyvinvointia voi vain heikentää teknologian avulla

Muistakaa, totuuksia ei ole olemassa, ei suuntaan tai toiseen. Asioita voi vain tutkia mahdollisimman monesta näkökulmasta ja todeta, että jokin asia on todella lähellä jotain ollakseen näin. Joten et voi tyrmätä lauseita väärinä totuuksina. Niiden vastakohdatkaan eivät totuuksia ole.

Ota ajatukset vastaan, tunnustele ja maistele niitä ennen kuin kokonaan tyrmäät. Tämän lukeminen ei tapa sinua, paitsi jos ajat samalla autoa.

Jokainen tulkinta tarvitsee vastatulkinnan. Haastan hyvinvointiteknologian kurssin olemassaolon tämän tekstin verran. Lähdetkö pelaamaan kanssani ajatusleikkiä, joka saattaa muuttaa näkemystäsi ympärillä olevasta maailmasta tai sitten vastareaktion takia vahvistaa jo olemassa olevaa näkemystäsi entisestään?

Missä menee hyvinvoinnin edistämisen raja, jolloin hyvinvoinnin edistäminen muuttuu pahoinvoinniksi?

Kun homo sapiens otti ensiaskeliaan 300 000 vuotta sitten, hän heräsi aamulla auringonnousun aikaan. Hän lähti keräämään ja metsästämään ruokaa. Saalis oli aina arvoitus, joskus ei saalista tullut lainkaan. Tähän meni aikaa päivästä n. 2-4 tuntia. Tämän jälkeen syötiin, naitiin ja nautittiin toisten seurasta. Nuotiolla kerrottiin tarinoita, tanssittiin ja leikittiin. Ei tuoleja, vaan kyykkyjä ja liikettä. Auringon laskun jälkeen mentiin nukkumaan. Paikkaa jouduttiin vaihtamaan usein kasvillisuuden muutoksen, petojen ja saaliseläinten siirtymisen takia. Ihminen liikkui terveytensä kannalta riittävästi ja luonnostaan.

Itseasiassa tutkimuksien mukaan ihmiset olivat tuohon aikaan järkyttävän kovassa fyysisessä kunnossa. Jos jokin vakava sairaus tai loukkaantuminen iski, hän kuoli. Ihminen kuoli todennäköisesti viimeistään keskimäärin 50-vuotiaana. Lapsikuolleisuus oli suuri. Ihminen ei tiennyt olevansa terve, koska sellaista sanaa ei ollut, eikä hän voinut verrata omaa elämäänsä mihinkään muuhun yhteisön elämään, koska ei siitä tiennyt.

Kun herään aamulla, minut herättää herätyskello (teknologia). Syön aamupalan lämmittämällä puuron mikrossa (teknologia). Lähden töihin ja teen töitä 8 tuntia. Saan työstä palkkaa, jolla käyn kaupasta ostamassa ruokaa. Saan ostettua lähes aina sitä ruokaa mitä haluan. Menen liikkumaan kuntosalille (teknologia), ja älysykemittari (teknologia) kertoo minulle, olenko liikkunut terveyteni kannalta tarpeeksi (Miten muuten jokin sykemittari voi tietää milloin olen terve, jos terveys on yksilöllinen tunne?). Kuntosali, mahdollinen ohjaus ja älysykemittari maksavat rahaa, jonka eteen olen tehnyt töitä 8 tuntia päivässä.

Lopulta pääsen kotiin, mahdollisesti pidän yhteyttä kavereihin ja luen tarinoita ”somettamalla” (teknologia) ja katson jonkun elokuvan netflixistä (teknologia) saadakseni tarinanjanoni sammutettua ennen nukkumaanmenoa. Näihin kaikkiin olen käyttänyt töistä saamaani rahaa. Nukahdan elokuvan aikana paljon auringonlaskun jälkeen.

Ihminen ei liiku arjessa terveytensä kannalta riittävästi, jolloin hän joutuu käyttämään vapaa-aikaansa liikkumiseen pysyäkseen kunnossa. Tämä vaatii suurimmalta osalta henkisiä ponnisteluja, koska ajatus on mieletön. Lääketeknologian kehittyessä elämme keskimäärin n. 80-vuotiaiksi. Lapsikuolleisuus on pieni länsimaissa. Elän siis pitkään, teen yli puolet elämästäni töitä rahan eteen, jolla maksan ravintoni, vapaa-ajan liikunnan ja viihdykkeet. Miten maailman menoon olisi vaikuttanut se, että olisin kuollutkin jo synnytyksessä, jos se olisi ihan normaalia?

Onko elämän pidentäminen hyvinvoinnin edistämistä?

 Minun täytyy tavoitella jotain muuta, koska näen ympärilläni yhä paremmassa kunnossa olevia ihmisiä. Olen koko ikäni imenyt ympäristöstäni malleja, joiden mukaan minun tulisi elää, jotta olisin onnellinen. Tällä hetkellä en tunne, että olisin tarpeeksi terve, koska voisin huomenna olla vielä terveempi ja onnellisempi. Vaikka teknologia on kehittänyt elinajanodotteeni yhä korkeammaksi, voin kuolla edelleen huomenna. Silloin ei ajatuksellani omasta hyvinvoinnista ole mitään merkitystä.

Onko elämän helpottaminen hyvinvoinnin edistämistä?

Jos elämäni on nyt helpompaa, kun minun ei tarvitse fyysisesti ponnistella hengissä pysymisen eteen, olenko hyvinvoiva myöhemmin? Tiedän mitä tehdä kehollani. Se kertoo sen minulle, jos olen valmis kuuntelemaan.

Oletko vielä mukana? Palaa takaisin alkuun minun ”KOLMEN TOTUUDEN” luokse ja toista lauseet mielessäsi. Jos et vieläkään ymmärtänyt pointtiani, lue koko teksti uudestaan. Muistele kaikkia tähän kurssiin tekemiäsi tekstejä, tunteja mitä olet kurssiin käyttänyt. Tunne miten se kaikki työ valuu tämän blogitekstin mukana alas viemäriin, sinne missä krokotiilit asustavat.

Lähteitä:

Harari, Y. 2016. Sapiens – Ihmisen lyhyt historia. Ruotsi: Bazar.

Harari, Y. 2017. Homo Deus – A Brief History of Tomorrow. Lontoo: Vintage.

Hofgastein, B. 2011. Designing the road to better health and well-being in Eu-ro-pe. 14th European Health Forum Gastein. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/152184/RD_Dastein_speech_wellbeing_07Oct.pdf

Huttunen, J. 2015. Mitä terveys on? Duodecim. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903

Segar, M., Guérin, E., Phillips, E. & Fortier, M. 2016. From a vital sign to vitality: Selling exercise so patients want to buy it. Translational Journal of the Ame-rican College of Sports Medicine Vol. 1 Number 11 September 1, 97-102.

WHO. 2018. What is a health technology? Viitattu 12.8.2018 osoitteessa: http://www.who.int/health-technology-assessment/about/healthtechnology/en/

Diabetesta eli sokeritautia sairastaa Suomessa noin 4000 lasta. Diabetes johtuu lapsilla yleensä haiman insuliinin tuotannon sammumisesta eli kyseessä on tyypin 1 diabetes. Diabeteksen syynä ovat perinnölliset tekijät ja virusinfektiot, mutta syntymekanismi on vielä epäselvä eikä sen ilmaantumisen ehkäisemiseksi ole keinoja. Lasten diabeteksen hoito muodostuu insuliinipistoksista ja ruokavaliohoidosta ja insuliinin anto ohjelmoidaan lapsen koon ja harrastusten mukaisesti. Diabeteksen hoito on nykyisin kehittynyttä ja diabeetikkolapsen elämä on varsin normaalia ilman suuria rajoituksia.

Monet nykyajan teknologiat ovat helpottaneet insuliinin hoitoa, esimerkiksi insuliinikynät ja insuliinipumput mahdollistavat lapsilla joustavan insuliinin annostelun. Myös veren glukoosia voidaan nykyään seurata elektronisilla sensoreilla, joista esimerkiksi Dexcom G5 on yksi. Diabeteksen hoidossa verensokerin eli veriplasman glukoosiarvon mittaaminen on välttämätöntä. Ilman sitä on vaikea tietää miten paljon insuliinia pistetään ja pitääkö syödä välipalaa. Ykköstyypin diabeetikot mittaavat verensokeria yleensä 4-10 kertaa päivässä. Glukoosisensoroinnilla saadaan huomattavasti tarkempaa tietoa verensokerin käyttäytymisestä kuin yksittäisillä verensokerimittauksilla. Omasensoroinnin lisääntyessä poliklinikkasensorointien tarve on vähentynyt. Näissä Glukoosisensoroinneissa on kyse kudosglukoosin ei veren glukoosin mittauksesta, joten verensokerin muutokset voivat näkyä niissä pienellä viiveellä.

Dexcom 5 mittari antaa jatkuvaa tietoa glukoosiarvosta, ei vain hetkellistä tietoa. Se näyttää glukoositason, sen muuttumissuunnan sekä nopeuden. Sormenpäästä otettavia jatkuvia verinäytteitä ei tarvita, mittarin kalibrointiin tarvitaan päivässä kaksi sormenpää mittausta. Dexcom G5 mobile seuraa henkilön glukoosiarvoja mobiililla CGM-alustalla ja se on etäkäyttöinen. Järjestelmä on hyväksytty vähintään 2 vuotiaiden lasten ja sitä vanhempien käyttöön. Dexcom G5 mobile CGM käyttää Bluetooth teknologiaa mikä mahdollistaa tietojen etätarkastelun yhteensopivalla älylaitteella. Mittaustiedot voi jakaa maksimissaan viidelle muulle henkilölle. Näin esim vanhemmat voivat päivän aikana rauhassa tarkkailla omasta puhelimestaan lapsensa glukoosiarvoja.

Dexcom G5 järjestelmässä ihon alle asetetaan pieni anturi, joka mittaa glukoosiarvoja. Sensori asetetaan, joko vatsan tai pakaralihasten alueelle. Sensorin käyttöikä on 7 vuorokautta, jonka jälkeen se pitää vaihtaa uuteen ja uuteen paikkaan iholla. Anturin päälle kiinnitetään lähetin, joka lähettää tiedot langattomasti vastaanottimeen tai älylaitteeseen jossa on asennettuna Dexcom G5 Mobile-sovellus. Lähettimen vaihtoväli on kolme kuukautta. Dexcomin sovellus älypuhelimille löytyy App Storesta tai Google Playsta. Omalla mobiililaitteella on helppo seurata glukoosiarvoja, ovatko ne liian korkeat, matalat vai rajojen puitteissa. Liian korkeista tai matalista arvoista saa hälytyksen suoraan omaan mobiililaitteeseen. Mobiililaitteen avulla voidaan myös jäljittää tapahtumat, jotka vaikuttavat glukoosiarvoihin. Järjestelmään voidaan syöttää yksityiskohtaistakin tietoa päiväntapahtumista, jolloin voidaan seurata miten eri toiminnot vaikuttavat glukoosipitoisuuteen päivän aikana.

https://m.youtube.com/watch?v=ox1tXz3Ok5U

Sensorointi on huomattavasti kalliimpaa kuin perinteinen verensokerien mittaaminen, toisaalta sen avulla päästään helpommin hoitotasapainoon, saavutetaan normoglykemia ja voidaan välttyä hankalilta hypoglykemioilta. Omakustanteisena Dexcom G5 järjestelmän hinta on noin 1370€/3kk. Omasensorointien  avulla voidaan kuitenkin vähentää yömittauksia ja lapset hyötyvät juuri hälyttävistä järjestelmistä, jollainen Dexcom G5 on. Esimerkiksi TaYSissa Dexcom G5 järjestelmää käytetään omasensoroinnissa pistoshoidossa olevilla lapsilla. Laitteen saamiseen on tarkat kriteerit, joten niitä ei automaattisesti luovuteta kaikille diabeetikoille.

On hienoa, että Suomeenkin rantautuu tällaista hoitoteknologiaa, joka on tarvitsijoiden saatavilla julkisen terveydenhuollon kautta. Erilaisten lehtiartikkeleiden ja postausten mukaan näitä vaan ei ymmärtääkseni riitä kaikille vaikka halukkaita käyttäjiä olisi. Suomessa on myös epätasa-arvoa eri sairaanhoitopiirien välillä ja niitä lainataan käyttöön eri kriteereillä ja luovutusperusteilla. Tärkeää olisi saada meidät suomalaiset terveydenhuollossa kaikki samalle viivalle ja yhtäläisillä oikeuksilla riippumatta siitä missä satumme asumaan. Toki valinnanvapauden myötä on mahdollista hakeutua diabeteksen hoitoon sairaanhoitopiiriin, jossa hoitoa toteutetaan mykyaikaisemmilla menetelmillä.

Lisätietoja

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00774

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056

https://www.tays.fi/download/noname/%7B84B6D289-261C-4CAF-9C85-E9466D7B53ED%7D/14106

http://www.dexcom.com/fi-FI?gclid=EAlalQobChMlyO7ky-vl3AIVy6iaCh1NCQ0pEAAYASAAEgJWFfD_BwE

https://diabeteslehti.diabetes.fi/blog/category/hoito/hoitoteknologia

https://ykkostyypit.fi/dexcom-g5/

Written & Directed: Pekka Kurvinen

Actor: Juha Koivuporras

Film Editing: Jaakko Hyvärinen

Terveydenhuollossa on viimeisten vuosien aikana otettu runsaasti käyttöön erilaista uutta teknologiaa josta osa on tarkoitettu asiakaspalvelukäyttöön. Hoitotakuulainsäädännön myötä mm. puhelinpalveluiden merkitys on korostunut ja useissa terveydenhuollon organisaatioissa on otettu käyttöön takaisinsoittojärjestelmiä. Niiden tarkoituksena on helpottaa puhelinruuhkan hallintaa, tehostaa toimintaa ja taata asiakkaille varmempi ja helpompi yhteydensaanti.

Myös meillä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Alueellisessa Apuvälinekeskuksessa otettiin 30.5.2018 käyttöön Nispa-takaisinsoittojärjestelmä. Käytön aloitti tuolloin Lahden apuvälineyksikkö, jossa on alueemme suurimmat asiakasvolyymit. Tarkoitus on laajentaa käyttöä myöhemmin koko yhtymän apuvälinelainaamoihin. Olemme nyt siis käyttäneet takaisinsoitto järjestelmää reilu kaksi kuukautta ja palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää niin asiakkailta kuin ammattilaisilta.

Lahden Apuvälineyksikössä meillä oli aikaisemmin käytössä puhelinaika kaikkina muina arkipäivinä paitsi torstaina kello 8-10, jolloin asiakkaat pystyivät soittamaan yhteen puhelinnumeroon, muina aikoina numerossa oli vastaaja johon ei ollut tarkoitus jättää soittopyyntöjä, vaikka niin usein kävikin. Nyt Nispan aikana asiakkaat voivat soittaa samaan apuvälinelainaamon numeroon, takaisinsoittopalvelu on käytössä arkisin kello 8-12 ja muin aikoina kuuluu viesti, jossa kehotetaan soittamaan soittoaikana uudelleen.

Käytännössä Nispan kanssa toimitaan niin, että asiakkaan puhelut soittoaikana ohjautuvat suoraan automaattiseen vastauspalveluun jolloin asiakas kuulee äänitetyn tiedotteen jossa ilmoitetaan, että asiakas on soittanut Lahden apuvälineyksikköön ja että soitamme takaisin viimeistään 2:n vuorokauden sisällä, asiakkaalla on mahdollisuus jättää viesti. Soittopyyntö ja asiakkaan puhelinnumero tallentuvat järjestelmään automaattisesti. Nispan vastausvuorossa oleva apuvälinetyöntekijä näkee kaikki soittopyynnöt työasemallaan kun on ensin kirjautunut järjestelmään erillisillä tunnuksilla. Järjestelmän kautta voidaan kuunnella asiakkaan jättämä viesti ja soittaa asiakkaalle takaisin, jolloin soittopyyntö kuittaantuu käsitellyksi työasemalla.

Työskentelen terveyskeskuksen vuodeosastolla. Työssäni kohtaan kuukausittain asiakkaita, jotka käyttävät kannettavaa infuusiopumppua kivun hoidossa. Useimmat asiakkaat ovat osastollamme saattohoidossa. Useimmat heistä ovat myös ikäihmisiä.

CADD Legacy PCA pumppu on turvallinen laite käytössä. Laite koostuu itse kojeesta sekä siihen kiinnitettävästä täytettävästä lääkekasetista. Kasetti lukitaan kiinni laitteeseen erillisellä avaimella. Pumppu itsessään liitetään potilaaseen letkun ja pienen kanyylin avulla. Laite on noin 20 cm  x 10 cm kokoinen. Hyvin siis mukana kuljetettava liikuttaessa niin jalan kuin apuvälineelläkin.

Infuusiopumpuissa käytetään pääsääntöisesti opioideja lääkkeinä. Myös pahoinvoinnin estolääke voidaan laittaa annostelijan kautta.

Lääkityksen määrää aina lääkäri. Määräyksestä käy ilmi lääke, lääkkeen vahvuus mg, jatkuvan infuusion määrä/h ja lisäboluksen määrä ja niiden lukumäärä/h.

Hoitaja laittaa laitteen toimintakuntoon sekä asentaa sen asiakkaalle. Asiakkaalle ja hänen läheisilleen opetetaan laitteen käyttö, koska asiakkaalla on mahdollisuus annostella tarvittaessa annettava lääkeannos laitteesta. Laitteessa on turvamekanismi, joka estää lääkkeen liian annostelun, joten sen käyttö myös kotioloissa on turvallista.

Itse koen, että infuusiopumppu on hyvin käytännöllinen laite. Lähes kaikki laitteen käyttäjät hyötyvät siitä ja sen toimintavarmuudesta. Pääsääntöisesti osastolla oleville asiakkaille pumppu asennetaan ihonalaiskudokseen, harvemmin suoneen, mutta sinnekin se on mahdollista laittaa. Useimmiten infuusiopumppua käytetään silloin, kun asiakas ei pysty nielemään tabletteja, tai pahoinvointia on reilusti.

Toisaalta liikkuvalla asiakkaalla irtoaa letku aika herkästi ja sen uudelleen paikalleen laittamiseen tarvitaan aina hoitaja. Silloin kotona ollessa täytyy aina olla varmuus siitä, että hoitaja on saatavilla laitteen toiminnan varmistamiseksi.

Shockwave-terapiaa  käytetään erilaisten lihas- sekä tendinopatioiden hoidossa. Laite tuottaa paineaaltoa kudokseen, jonka tarkoitus on nopeuttaa vammautuneen alueen aineenvaihduntaa sekä hapensaantia ja sitä kautta nopeuttaa paranemista. Menetelmästä voisi käyttää nimitystä “paineaaltohoito”. Terapian suositeltu hoitomäärä on 3-5 kertaa 1-2 viikon välein.

Laitteita on kahta erilaista: fokusoituja (focused electromagnetic shockwaves) sekä radiaalisia (radial pressure waves). Radiaalinen paineaalto luodaan laitteessa ilmaa puristamalla, joka saa laitteen käsiosassa olevan “ammuksen” liikkeelle ja liike siirtyy pulsseina hoidettavaan kudokseen. Radiaalinen paineaalto leviää laajemmalle alueelle kuin fokusoidut paineaallot.

Vaikutusmekanismi
Shockwave-terapian sanotaan “rikkovan” hoidettavaa kudosta, mikä tekee hoidosta kivuliasta. Laitteen valmistajan sivuilla vaikutuksista mainintoina on mm. “kudosten uudistuminen ja korjaantuminen.” Fokusoidun ja voimakkaammalla teholla annetun hoidon on havaittu vahingoittavan jänteen matriisia ja hidastavan paranemista kuudella viikolla. Radiaalinen paineaalto jakaa energiaa laajemmalle alueelle ja sen on havaittu aiheuttavan vähemmän kudosvaurioita. (Bosch ym. 2009.) Tämä tutkimus tosin tehtiin poneille.

Shockwave-terapian vaikutusta on tutkittu akillesjänteen sekä ACL-leikkauksen osalta (Leone ym. 2016.) Tutkimuksessa havaittiin että Shockwave-terapia pystyi nopeuttamaan jänteiden kantasolujen paranemista vammautumisen jälkeen. Tässä tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat hyvin vaikeselkoisia, joten ei niistä sen syvällisemmin, mutta ydinajatus onkin: Shockwave-terapia nopeuttaa jänteen normaalin toiminnan palauttamista.

Shockwave-hoitoa on tutkittu myös plantaarifaskiitin, olka- ja kyynärnivelten tendinopatioiden sekä akillesjännevaivojen kuntoutuksessa. Tutkimuksen perusteella Shockwave-hoito on tehokas ja turvallinen hoitomuoto, koska kivut vähentyivät nopeammin sekä toimintakyvy parantuivat. Shockwave-hoito voi olla hyvä menetelmä sen tehokkuuden ja turvallisuuden ansiosta. (Dedes ym. 2018.)

Eikä tosin liene yllätys että Shockwave-terapia tehoaa heikommin, jos hoidon aikana käytetään paikallispuudutusta hoidettavalle alueelle. (Klonschinski 2011.)

Manuaaliterapian hyödyt

Vuonna 2017 tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella manuaalinen terapia on hyödyllinen lisä plantaarifaskiitin kuntoutuksessa. Manuaalinen terapia, eli nivelten mobilisointi, faskiakäsittely sekä hieronta voivat olla hyödyllinen lisä muun terapian ohella toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä painekivun sietokyvyn (pain pressure treshold, PPT) parantamisessa. (Fraser ym. 2017.)

Faskiakäsittely on yksi manuaalinen hoitomuoto ja sitä hyödynnetään tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa. Menetelmässä terapeutti käyttää otteinaan usein rystysiä tai kyynärpäätä. Hoidon tavoitteena on poistaa jännityksiä, joita syntyy sidekudosverkoston kerrosten eri väleihin, esimerkiksi trauman tai lihasten ylirasituksen seurauksesta. Tällaiset vammat vaikuttavat koko faskiaverkostoon ja sitä kautta voivat aiheuttaa kipua sekä toimintahäiriöitä lihaksissa sekä toimintakyvyssä. Faskiakudos on tiheään hermotettu mekanoreseptoreilla, jotka reagoivat manuaalisesti kohdistettuun paineeseen. Näiden sensoristen reseptoreiden aktivoitumisen on havaittu laskevan sympaattista tonusta sekä muuttavan kudoksen viskositeettiä paikallisesti. (Schleip 2017.)

Pohdinta

Shockwave-terapia voi ainakin tutkimusten perusteella siis nopeuttaa kudosten paranemista, mikä edesauttaa siis kuntoutuksen etenemistä. Shockwave-paineaaltohoidosta voi myös olla hyötyä kivun vähenemisessä ja toimii varmasti yhtenä hyvänä fysioterapian hoitomenetelmänä sekä manuaalisten hoitojen rinnalla ainakin tendinopatioiden hoidossa. Kuntoutuksen tavoitteena on ennenkaikkea toimintakyvyn palauttaminen ja Shockwave-hoito sopii varmasti sellaisille potilaille, joille tavanomaisista hoidoista ei ole ollut apua tai esimerkiksi urheilijoille, mikäli kuntoutuminen takaisin pelikentille tulee olla nopeaa.

Lähteet

https://www.shockwave.fi/viner/

Bosch, G., de Mos, M., van Binsbergen, R., van Schie, HT., van de Lest, CH. & van Weeren, PR. The effect of focused extracorporeal shock wave therapy on collagen matrix and gene expression in normal tendons and ligaments.
Equine Vet J. 2009 Apr;41(4):335-41. Osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19562893. Viitattu 31.7.2018.

Dedes, V., Stergioulas, A., Kipreos, G., Dede, A. M., Mitseas, A., & Panoutsopoulos, G. I. (2018). Effectiveness and Safety of Shockwave Therapy in Tendinopathies. Materia Socio-Medica, 30(2), 131–146. Doi: http://doi.org/10.5455/msm.2018.30.141-146 Viitattu 6.8.2018.

Fraser, J. Corbett, R. Donner, C. Hertel, J. 2017. Does manual therapy improve pain
and function in patients with plantar fasciitis? A systematic review. Journal of Manual & Manipulative Therapy, 26:2, 55-65. Doi: https://doi.org/10.1080/10669817.2017.1322736. Viitattu 31.7.2018.

Klonschinski, T., Ament, SJ., Schlereth, T., Rompe, JD. & Birklein, F. 2011. Application of local anesthesia inhibits effects of low-energy extracorporeal shock wave treatment (ESWT) on nociceptors. Pain Med. 2011 Oct;12(10):1532-7. Doi: https://doi.org/10.1111/j.1526-4637.2011.01229.x. Viitattu 31.7.2018.

Leone, L., Raffa, S., Vetrano, M., Ranieri, D., Malisan, F., Scrofani, C., Visco, V. 2016. Extracorporeal Shock Wave Treatment (ESWT) enhances the in vitro-induced differentiation of human tendon-derived stem/progenitor cells (hTSPCs). Oncotarget, 7(6), 6410–6423. Doi: http://doi.org/10.18632/oncotarget.7064. Viitattu 31.7.2018.

Schleip, R. 2017. Fascia As A Sensory Organ: Clinical Applications. Terra rosa e-mag. 20. 2-7. Osoitteessa: https://www.researchgate.net/publication/319182467_FASCIA_AS_A_SENSORY_ORGAN_Clinical_Applications. Viitattu 31.7.2018.