”A health technology is the application of organized knowledge and skills in the form of devices, medicines, vaccines, procedures and systems developed to solve a health problem and improve quality of lives” (WHO 2018).

Mikä lasketaan terveysongelmaksi? Mikä on tarpeeksi elämänlaadun parantamista?

Ihmisen omat kokemukset sekä hänen arvonsa ja asenteensa vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee terveytensä. Tärkeää terveyden kannalta on tunne siitä, että pystyy huolehtimaan itsestään ja mahdollisuus päättää teoistaan. (Segar, Guérin, Phillips & Fortier 2016, 98; Hofgastein 2011; Huttunen 2015.)

Alkuun pelottelen sinua, arvoisa lukija, kertomalla ilman lähdemerkintöjä ja omin sanoin

”KOLME TOTUUTTA”:

1. Hyvinvointi on yksilöllinen kokemus

2. Hyvinvointia EI voi edistää teknologian avulla

3. Hyvinvointia voi vain heikentää teknologian avulla

Muistakaa, totuuksia ei ole olemassa, ei suuntaan tai toiseen. Asioita voi vain tutkia mahdollisimman monesta näkökulmasta ja todeta, että jokin asia on todella lähellä jotain ollakseen näin. Joten et voi tyrmätä lauseita väärinä totuuksina. Niiden vastakohdatkaan eivät totuuksia ole.

Ota ajatukset vastaan, tunnustele ja maistele niitä ennen kuin kokonaan tyrmäät. Tämän lukeminen ei tapa sinua, paitsi jos ajat samalla autoa.

Jokainen tulkinta tarvitsee vastatulkinnan. Haastan hyvinvointiteknologian kurssin olemassaolon tämän tekstin verran. Lähdetkö pelaamaan kanssani ajatusleikkiä, joka saattaa muuttaa näkemystäsi ympärillä olevasta maailmasta tai sitten vastareaktion takia vahvistaa jo olemassa olevaa näkemystäsi entisestään?

Missä menee hyvinvoinnin edistämisen raja, jolloin hyvinvoinnin edistäminen muuttuu pahoinvoinniksi?

Kun homo sapiens otti ensiaskeliaan 300 000 vuotta sitten, hän heräsi aamulla auringonnousun aikaan. Hän lähti keräämään ja metsästämään ruokaa. Saalis oli aina arvoitus, joskus ei saalista tullut lainkaan. Tähän meni aikaa päivästä n. 2-4 tuntia. Tämän jälkeen syötiin, naitiin ja nautittiin toisten seurasta. Nuotiolla kerrottiin tarinoita, tanssittiin ja leikittiin. Ei tuoleja, vaan kyykkyjä ja liikettä. Auringon laskun jälkeen mentiin nukkumaan. Paikkaa jouduttiin vaihtamaan usein kasvillisuuden muutoksen, petojen ja saaliseläinten siirtymisen takia. Ihminen liikkui terveytensä kannalta riittävästi ja luonnostaan.

Itseasiassa tutkimuksien mukaan ihmiset olivat tuohon aikaan järkyttävän kovassa fyysisessä kunnossa. Jos jokin vakava sairaus tai loukkaantuminen iski, hän kuoli. Ihminen kuoli todennäköisesti viimeistään keskimäärin 50-vuotiaana. Lapsikuolleisuus oli suuri. Ihminen ei tiennyt olevansa terve, koska sellaista sanaa ei ollut, eikä hän voinut verrata omaa elämäänsä mihinkään muuhun yhteisön elämään, koska ei siitä tiennyt.

Kun herään aamulla, minut herättää herätyskello (teknologia). Syön aamupalan lämmittämällä puuron mikrossa (teknologia). Lähden töihin ja teen töitä 8 tuntia. Saan työstä palkkaa, jolla käyn kaupasta ostamassa ruokaa. Saan ostettua lähes aina sitä ruokaa mitä haluan. Menen liikkumaan kuntosalille (teknologia), ja älysykemittari (teknologia) kertoo minulle, olenko liikkunut terveyteni kannalta tarpeeksi (Miten muuten jokin sykemittari voi tietää milloin olen terve, jos terveys on yksilöllinen tunne?). Kuntosali, mahdollinen ohjaus ja älysykemittari maksavat rahaa, jonka eteen olen tehnyt töitä 8 tuntia päivässä.

Lopulta pääsen kotiin, mahdollisesti pidän yhteyttä kavereihin ja luen tarinoita ”somettamalla” (teknologia) ja katson jonkun elokuvan netflixistä (teknologia) saadakseni tarinanjanoni sammutettua ennen nukkumaanmenoa. Näihin kaikkiin olen käyttänyt töistä saamaani rahaa. Nukahdan elokuvan aikana paljon auringonlaskun jälkeen.

Ihminen ei liiku arjessa terveytensä kannalta riittävästi, jolloin hän joutuu käyttämään vapaa-aikaansa liikkumiseen pysyäkseen kunnossa. Tämä vaatii suurimmalta osalta henkisiä ponnisteluja, koska ajatus on mieletön. Lääketeknologian kehittyessä elämme keskimäärin n. 80-vuotiaiksi. Lapsikuolleisuus on pieni länsimaissa. Elän siis pitkään, teen yli puolet elämästäni töitä rahan eteen, jolla maksan ravintoni, vapaa-ajan liikunnan ja viihdykkeet. Miten maailman menoon olisi vaikuttanut se, että olisin kuollutkin jo synnytyksessä, jos se olisi ihan normaalia?

Onko elämän pidentäminen hyvinvoinnin edistämistä?

 Minun täytyy tavoitella jotain muuta, koska näen ympärilläni yhä paremmassa kunnossa olevia ihmisiä. Olen koko ikäni imenyt ympäristöstäni malleja, joiden mukaan minun tulisi elää, jotta olisin onnellinen. Tällä hetkellä en tunne, että olisin tarpeeksi terve, koska voisin huomenna olla vielä terveempi ja onnellisempi. Vaikka teknologia on kehittänyt elinajanodotteeni yhä korkeammaksi, voin kuolla edelleen huomenna. Silloin ei ajatuksellani omasta hyvinvoinnista ole mitään merkitystä.

Onko elämän helpottaminen hyvinvoinnin edistämistä?

Jos elämäni on nyt helpompaa, kun minun ei tarvitse fyysisesti ponnistella hengissä pysymisen eteen, olenko hyvinvoiva myöhemmin? Tiedän mitä tehdä kehollani. Se kertoo sen minulle, jos olen valmis kuuntelemaan.

Oletko vielä mukana? Palaa takaisin alkuun minun ”KOLMEN TOTUUDEN” luokse ja toista lauseet mielessäsi. Jos et vieläkään ymmärtänyt pointtiani, lue koko teksti uudestaan. Muistele kaikkia tähän kurssiin tekemiäsi tekstejä, tunteja mitä olet kurssiin käyttänyt. Tunne miten se kaikki työ valuu tämän blogitekstin mukana alas viemäriin, sinne missä krokotiilit asustavat.

Lähteitä:

Harari, Y. 2016. Sapiens – Ihmisen lyhyt historia. Ruotsi: Bazar.

Harari, Y. 2017. Homo Deus – A Brief History of Tomorrow. Lontoo: Vintage.

Hofgastein, B. 2011. Designing the road to better health and well-being in Eu-ro-pe. 14th European Health Forum Gastein. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/152184/RD_Dastein_speech_wellbeing_07Oct.pdf

Huttunen, J. 2015. Mitä terveys on? Duodecim. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903

Segar, M., Guérin, E., Phillips, E. & Fortier, M. 2016. From a vital sign to vitality: Selling exercise so patients want to buy it. Translational Journal of the Ame-rican College of Sports Medicine Vol. 1 Number 11 September 1, 97-102.

WHO. 2018. What is a health technology? Viitattu 12.8.2018 osoitteessa: http://www.who.int/health-technology-assessment/about/healthtechnology/en/

Written & Directed: Pekka Kurvinen

Actor: Juha Koivuporras

Film Editing: Jaakko Hyvärinen

Shockwave-terapiaa  käytetään erilaisten lihas- sekä tendinopatioiden hoidossa. Laite tuottaa paineaaltoa kudokseen, jonka tarkoitus on nopeuttaa vammautuneen alueen aineenvaihduntaa sekä hapensaantia ja sitä kautta nopeuttaa paranemista. Menetelmästä voisi käyttää nimitystä “paineaaltohoito”. Terapian suositeltu hoitomäärä on 3-5 kertaa 1-2 viikon välein.

Laitteita on kahta erilaista: fokusoituja (focused electromagnetic shockwaves) sekä radiaalisia (radial pressure waves). Radiaalinen paineaalto luodaan laitteessa ilmaa puristamalla, joka saa laitteen käsiosassa olevan “ammuksen” liikkeelle ja liike siirtyy pulsseina hoidettavaan kudokseen. Radiaalinen paineaalto leviää laajemmalle alueelle kuin fokusoidut paineaallot.

Vaikutusmekanismi
Shockwave-terapian sanotaan “rikkovan” hoidettavaa kudosta, mikä tekee hoidosta kivuliasta. Laitteen valmistajan sivuilla vaikutuksista mainintoina on mm. “kudosten uudistuminen ja korjaantuminen.” Fokusoidun ja voimakkaammalla teholla annetun hoidon on havaittu vahingoittavan jänteen matriisia ja hidastavan paranemista kuudella viikolla. Radiaalinen paineaalto jakaa energiaa laajemmalle alueelle ja sen on havaittu aiheuttavan vähemmän kudosvaurioita. (Bosch ym. 2009.) Tämä tutkimus tosin tehtiin poneille.

Shockwave-terapian vaikutusta on tutkittu akillesjänteen sekä ACL-leikkauksen osalta (Leone ym. 2016.) Tutkimuksessa havaittiin että Shockwave-terapia pystyi nopeuttamaan jänteiden kantasolujen paranemista vammautumisen jälkeen. Tässä tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat hyvin vaikeselkoisia, joten ei niistä sen syvällisemmin, mutta ydinajatus onkin: Shockwave-terapia nopeuttaa jänteen normaalin toiminnan palauttamista.

Shockwave-hoitoa on tutkittu myös plantaarifaskiitin, olka- ja kyynärnivelten tendinopatioiden sekä akillesjännevaivojen kuntoutuksessa. Tutkimuksen perusteella Shockwave-hoito on tehokas ja turvallinen hoitomuoto, koska kivut vähentyivät nopeammin sekä toimintakyvy parantuivat. Shockwave-hoito voi olla hyvä menetelmä sen tehokkuuden ja turvallisuuden ansiosta. (Dedes ym. 2018.)

Eikä tosin liene yllätys että Shockwave-terapia tehoaa heikommin, jos hoidon aikana käytetään paikallispuudutusta hoidettavalle alueelle. (Klonschinski 2011.)

Manuaaliterapian hyödyt

Vuonna 2017 tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella manuaalinen terapia on hyödyllinen lisä plantaarifaskiitin kuntoutuksessa. Manuaalinen terapia, eli nivelten mobilisointi, faskiakäsittely sekä hieronta voivat olla hyödyllinen lisä muun terapian ohella toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä painekivun sietokyvyn (pain pressure treshold, PPT) parantamisessa. (Fraser ym. 2017.)

Faskiakäsittely on yksi manuaalinen hoitomuoto ja sitä hyödynnetään tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa. Menetelmässä terapeutti käyttää otteinaan usein rystysiä tai kyynärpäätä. Hoidon tavoitteena on poistaa jännityksiä, joita syntyy sidekudosverkoston kerrosten eri väleihin, esimerkiksi trauman tai lihasten ylirasituksen seurauksesta. Tällaiset vammat vaikuttavat koko faskiaverkostoon ja sitä kautta voivat aiheuttaa kipua sekä toimintahäiriöitä lihaksissa sekä toimintakyvyssä. Faskiakudos on tiheään hermotettu mekanoreseptoreilla, jotka reagoivat manuaalisesti kohdistettuun paineeseen. Näiden sensoristen reseptoreiden aktivoitumisen on havaittu laskevan sympaattista tonusta sekä muuttavan kudoksen viskositeettiä paikallisesti. (Schleip 2017.)

Pohdinta

Shockwave-terapia voi ainakin tutkimusten perusteella siis nopeuttaa kudosten paranemista, mikä edesauttaa siis kuntoutuksen etenemistä. Shockwave-paineaaltohoidosta voi myös olla hyötyä kivun vähenemisessä ja toimii varmasti yhtenä hyvänä fysioterapian hoitomenetelmänä sekä manuaalisten hoitojen rinnalla ainakin tendinopatioiden hoidossa. Kuntoutuksen tavoitteena on ennenkaikkea toimintakyvyn palauttaminen ja Shockwave-hoito sopii varmasti sellaisille potilaille, joille tavanomaisista hoidoista ei ole ollut apua tai esimerkiksi urheilijoille, mikäli kuntoutuminen takaisin pelikentille tulee olla nopeaa.

Lähteet

https://www.shockwave.fi/viner/

Bosch, G., de Mos, M., van Binsbergen, R., van Schie, HT., van de Lest, CH. & van Weeren, PR. The effect of focused extracorporeal shock wave therapy on collagen matrix and gene expression in normal tendons and ligaments.
Equine Vet J. 2009 Apr;41(4):335-41. Osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19562893. Viitattu 31.7.2018.

Dedes, V., Stergioulas, A., Kipreos, G., Dede, A. M., Mitseas, A., & Panoutsopoulos, G. I. (2018). Effectiveness and Safety of Shockwave Therapy in Tendinopathies. Materia Socio-Medica, 30(2), 131–146. Doi: http://doi.org/10.5455/msm.2018.30.141-146 Viitattu 6.8.2018.

Fraser, J. Corbett, R. Donner, C. Hertel, J. 2017. Does manual therapy improve pain
and function in patients with plantar fasciitis? A systematic review. Journal of Manual & Manipulative Therapy, 26:2, 55-65. Doi: https://doi.org/10.1080/10669817.2017.1322736. Viitattu 31.7.2018.

Klonschinski, T., Ament, SJ., Schlereth, T., Rompe, JD. & Birklein, F. 2011. Application of local anesthesia inhibits effects of low-energy extracorporeal shock wave treatment (ESWT) on nociceptors. Pain Med. 2011 Oct;12(10):1532-7. Doi: https://doi.org/10.1111/j.1526-4637.2011.01229.x. Viitattu 31.7.2018.

Leone, L., Raffa, S., Vetrano, M., Ranieri, D., Malisan, F., Scrofani, C., Visco, V. 2016. Extracorporeal Shock Wave Treatment (ESWT) enhances the in vitro-induced differentiation of human tendon-derived stem/progenitor cells (hTSPCs). Oncotarget, 7(6), 6410–6423. Doi: http://doi.org/10.18632/oncotarget.7064. Viitattu 31.7.2018.

Schleip, R. 2017. Fascia As A Sensory Organ: Clinical Applications. Terra rosa e-mag. 20. 2-7. Osoitteessa: https://www.researchgate.net/publication/319182467_FASCIA_AS_A_SENSORY_ORGAN_Clinical_Applications. Viitattu 31.7.2018.

mPower on sEMG-mittari lihasaktivaation sekä nopeiden ja hitaiden lihassolujen aktivaation mittaamiseen. Laitteella pystytään mittaamaan myös lihasten väsymistä harjoituksen aikana. mPower käyttää pinta-EMG (sEMG) teknologiaa lihasaktivaation mittaamiseen. mPoweriin kuuluu mittausantureiden lisäksi älypuhelinsovellus ja yhteys podien ja mobiililaitteen välillä toimii langattomasti bluetoothin välityksellä. Sovelluksessa on 100 harjoitusliikkeen kirjasto ja ohjeet mittauspaikoille. Sovellukseen voi yhdistää neljä mittausanturia, jolloin kehon eri puolien lihasaktivaation mittaaminen on mahdollista. Laitteen on kehittänyt suomalainen Fibrux.

Ominaisuudet
Laitteella pystytään mittaamaan yksittäisen lihaksen kokonaisaktivaatiota, jolloin mittaus sisältää kaikkien lihassolujen aktivaation. Tämän mittauksen avulla voidaan seurata yksittäisen harjoitteen toistojen aktivaatioita ja sen avulla voi kartoittaa tehokkaimmat liikkeet ja niiden suoritustavat. Muita mittaustapoja on lihaksen maksimiaktivaatio, jonka avulla voidaan seurata lihaksen kehittymistä. Nopea aktivaatio mittaa nopeiden lihassolujen aktivoitumista ja tätä ominaisuutta voi käyttää esimerkiksi nopeus- ja räjähtävän voiman harjoittamisessa. Lisäksi laitteella voidaan mitata samanaikaisesti kahden lihasparin (oikea-vasen puoli) voimasuhteita, mikä auttaa lihastasapainon kehittämisessä tai voidaan arvioida vaikuttaja-vastavaikuttaja lihasten toimintaa sekä niiden suhdetta. Laitteella voidaan mitata myös väsymisindeksi, joka ilmoittaa milloin nopeat lihassolut alkavat väsyä ja milloin harjoitus olisi syytä lopettaa.

EMG eli elektromyografia

EMG, elektromyografia, tarkoittaa lihassähkökäyrää ja sen avulla mitataan lihasten sähköistä aktiivisuutta. EMG:tä on käytetty paljon erilaisissa tutkimuksissa mittaamaan sitä, miten eri lihakset aktivoituvat tehtäessä erilaisia harjoitteita. Tästä voi olla apua esimerkiksi silloin kun verrataan saman liikkeen eri tyylejä tai niiden eroja. Esimerkkinä ylätaljavedosta tehty tutkimus, jossa verrattiin kolmea eri tyyliä tehdä liike sekä niiden vaikutusta leveiden selkälihasten aktivaatioon. Tässä tutkimuksessa eri tyyleillä ei ollut kuitenkaan toisiinsa verrattuna merkittäviä eroja. (Sperandei ym. 2009.)

Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa tarkoituksena oli havainnollistaa yksittäisten motoristen yksiköiden väsymistä ja niiden vaihtelua. Lihasten väsyminen esimerkiksi urheilusuorituksen aikana vaikuttaa lihasvoiman heikkenemiseen sekä liikeratojen muutoksiin pitkäaikaisen aktiivisuuden aikana. (Potvin & Fuglevland 2017.) Tutkimuksessa ei sinäänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä, mutta se antaa parempaa ymmärrystä esimerkiksi työergonomian ja kuntoutuksen puolelle siitä miten yksittäinen lihas tai motorinen yksikkö väsyy suorituksen aikana.

Pohdinta

mPower vaikuttaa todella hyödylliseltä laitteelta kuntoutuksen, urheilufysioterapian sekä urheiluvalmennuksen käyttöön. Laitteen avulla voidaan nähdä reaaliaikaisesti tapahtuuko lihasaktivaatiota niissä lihaksissa joihin joku tietty harjoite on ohjattu sekä voidaan myös helposti seurata miten erilaiset harjoitteet vaikuttavat. Mittaustulokset lisäävät varmasti niin kuntoutujien kuin urheilijoidenkin harjoitusmotivaatiota ja niiden avulla voidaan varmistaa harjoittelun oikea määrä sekä tehokkuus.

Lähteet:

http://mpower-bestrong.com

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00663&p_haku=Elektromyografia

http://users.jyu.fi/~peltsi/ali/opetus/hyvotek/LBIA020_raportit.htm

Potvin, J., Fuglevland, A. 2017. A motor unit-based model of muscle fatigue. PLoS Comput Biol. 2017 Jun; 13(6): e1005581. Doi: https://dx.doi.org/10.1371%2Fjournal.pcbi.1005581. Viitattu 25.7.2018.

Sperandei, S., Barros, M.A., Silveira-Júnior, P.C. & Oliveira, C.G. 2009. Electromyographic analysis of three different types of lat pull-down. The Journal of Strength and Conditioning Research.
Doi: https://doi.org/10.1519/JSC.0b013e3181b8d30a. Viitattu 25.7.2018.

Hei Kaikki!

Neofit 3D

Neofit 3D ei ole täysin uusi juttu hyvinvointiteknologian saralla ja mielenkiintoni laitetta kohtaan nousee kysymyksestä miksi se ei yleistynyt? Neofit sivuilta nähdään tuotteen tulleen markkinoille jo vuodesta 2016. Mikä Neofit sitten on? Neofit laitteena on uusi tapa analysoida kehon rakennetta. En löytänyt mitään varteenotettavia tieteellisiä julkaisuja laitteesta ja näyttäisi siltä, että aika vähän on mitään tietoa millään muulla kuin suomen kielellä.

Mitä Neofit sitten tekee?

Neofit piirtää infrapunavalolla tarkasti kuvan testattavan ulkopinnalta. Henkilö menee laitteen sisälle pyörivälle alustalle mielellään alusvaatteissa, jotta saadaan mahdollisimman tarkka kuva testattavasta. Laite pyörii itsensä ympäri pyörivällä alustalla, jolloin laitteesta tuleva infrapunavalo piirtää kohteen ulkopinnasta tarkan kuvan ja analysoi rakenteen. Koko toimenpide kestää 30 sekuntia ja kohteen tulee olla mahdollisimman liikkumatta. Kohteesta syntyy 3D-kuva joka siirtyy oman käyttäjänimen ja salasanan turvin Neofit- verkkopalveluun josta tuloksia voidaan tarkastella. Tuloksista käy ilmi arviot lihasmassasta, rasvaprosentista, perusaineenvaihdunnasta, energiantarpeesta. Samalla käy ilmi laiteen piirtää kuvat 27 eri kehonosasta. Näitä ovat esimerkiksi niska, rintakehä, lantio ja reidet. (Neofit. 2016)

Laitteen sivuilla mainostetaan turvallista suorittamista. Luvataan, että periaatteessa infrapunavalosta ei ole mitään vaaraa kohteelle vaan käytetään tuttua ja turvallista infrapunavaloa. Tätä tekniikkaa myös jokaisessa tavallisessa kaukosäätimessä. Näin tosiaan asian on sillä näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan, sillä infrapunavalo on tuskin havaittavissa ihmissilmällä. Esportilla on kyseinen laite käytössä. Annetaan heidän kertoa ja ohjeistaa lyhyesti käytöstä. Kuten videolla mainitaan, niin ehkä tärkein ominaisuus on laitteen antaman eri kehonosien tarkka ympärysmitta. Monet muut arvot saadaan useilla muilla laitteilla tarkempana mutta Neofit ominaisuus koko kehon 3D kuvasta luo mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. (Neofit 2016)

Käyttötarkoituksia nykyhetkeen ja tulevaisuuteen

Selkeästi ensisijainen käyttötarkoitus lienee hyvinvointi- ja terveysalalla. Monet alan ammattilaiset voivat hyödyntää Neofit -laitteella saatavia tuloksia. On motivoivaa hyödyntää laitetta edistymisen seurantaa, sillä palvelusta voidaan kahta 3D kuvaa verrata keskenään ja asettaa kuvat toistensa päälle, jolloin nähdään selkeästi fyysiset muutokset. Tämä on varsinkin kuntoilussa erityisen motivoivaa, sillä pienien muutosten havaitseminen on hankalaa pitkällä aikavälillä. Neofit mainitsi mahdollisen hyödyntämisen vaatebisneksessä ja kuvaakin koko idean lähteneen sieltä. Toki tämä ilmoitus tuli jo vuonna 2016, joten vielä saadaan hetki odottaa, että esimerkiksi Neofit tuloksilla voisin nettikaupasta ostaa täydellisesti sopivia vaatteita. (Neofit 2016)

Yhteenveto

Aikaisemmin pohdiskelin, miksi Neofit ei ole yleistynyt ja kun tarkastellaan Neofit omien sivujen saatavuuskarttaa, niin näyttää siltä, että vain pääkaupunkiseudulla muutamassa pisteessä sekä Seinäjoella pystyy suorittamaan kyseisen mittauksen. Kuitenkin laitetta on jo useamman vuoden ollut saatavilla, niin mikä on yleistymisen esteenä? Onko vielä liian aikaista odotella sen yleistymistä vai onko syynä korkea hinta? Pääkaupunkiseudulla mittauspalvelua tarjoavat Crossfit 8000 sekä Esport. Silti esimerkiksi Crossfit 8000 sivuilla ei mainita kyseistä testiä vaikka Neofit sivuilla se on merkitty saatavuus luetteloon. Esport sen mainitsee mutta tarkkaa hintaa sille ei mainita, vaan sen saa yhdessä Inbody- mittauksen kylkeen yhteishintaan 59 € ja jäsenelle kympin alennuksella. Tiedustelin mitä laite maksaa ja kyseinen laite kantaa 7000-9000e hintalappua. On siis sanomattakin selvää, että on hyvin vaikea perustella laitteen kustannuksista saatavia hyötyjä, sillä 7000e hintalapulla saa laite muutaman pyörähdyksen vetää ennen kuin se alkaa sen lunastaneille yritykselle tuottamaan. Kuitenkin infrapunavalon käyttö ei ole kovin uusi keksintö. Tai ehkä on vielä liian aikaista sanoa. Mielenkiinnolla odotan tulevaa.

Lähteet ja Linkit

Mulvey, F., Villanueva, A., Sliney, D., Lange, R., & Donegan, M. 2014. Safety issues and infrared light. In Assistive Technologies: Concepts, Methodologies, Tools, and Applications(pp. 1062-1083). IGI Global.

https://www.igi-global.com/chapter/safety-issues-and-infrared-light/80660

Neofit. 2016. Tuote.2016 Neofit / info@neofit.com

http://www.neofit.com/tuote

Neofit. 2016. hyöty.2016 Neofit / info@neofit.com

http://www.neofit.com/tuote/hyoty

https://www.ksml.fi/talous/3D-teknologiaa-halutaan-hyödyntää-yhä-enemmän-terveys-ja-vaatealalla/853746

https://www.youtube.com/watch?v=JFtTqYyIvB8

Hei kaikki!

BOD POD- Kehon koostumus-seurantajärjestelmä

Bod pod-laite tarkoittaa kehonkoostumuksen mittausta, joka käyttää koko kehon densitometriaa eli tiheysmittausta mittaamalla ilman siirtymän tilavuus mittaa. Eli käytännössä se lähentelee vedenalaista massan ja tilavuuden mittausta. Bod pod mittaa siis kehonkoostumuksen erittäin tarkasti sinun istuessasi laitteen sisällä. Mittaus perustuu tiheyden mittaamiseen.

Tiheys = massa / tilavuus

Sen jälkeen, kun laite on määrittänyt koko kehon tiheyden niin voidaan laskea rasvamassan sekä rasvattoman massan määrä. Miten tämä eroaa vedessä tehtävästä kehonkoostumusmittauksesta, niin Bod pod käyttää veden sijasta ilmaa mittaamaan tilavuutta. Tämä perustuu fyysiseen suhteeseen paineen ja tilavuuden välillä. Tämä suhde sallii tuntemattoman tilavuuden johtamisen suoraan mitattavasta paineesta. Mittauksen aikana Bod pod tuottaa hyvin pieniä tilavuus muutoksia huoneen sisällä ja mittaa paineen vastausta näihin muutoksiin. Ennen testin aloittamista on määritettävä laite tyhjänä. Mitataan siis laitteen sisätilan tilavuus, jonka jälkeen määritetään tilavuus, kun kohde istuu laitteen sisällä. Esimerkiksi jos tyhjän laitteen tilavuus olisi vaikka 500 litraa ja henkilön ollessa sisällä tilavuus on 430 litraa, niin saadaan tästä erotuksesta tulos 70 litraa. Näin saavutetaan kehon tilavuuden mittaus.

Mihin tarvitaan kehonkoostumuksen mittausta?

Kehonkoostumuksen mittauksella pystytään arvioimaan esimerkiksi ravinto-ohjelman tai fyysisen harjoitusohjelman toimivuutta. Laite näyttää tarkasti edistyksen kahden testin välillä ja testituloksista voidaan arvioida suunnitelmien vaikutusta sekä suunnitella tulevaa. Tulosten perusteella voidaan myös kartoittaa mahdollisia riskitekijöitä yksilön terveyden edistämisessä. Parasta olisi, jos tulosten perusteella voidaan tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä yksilön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kehonkoostumuksella pystytään siis melko luotettavasti arviomaan yksilön ravitsemuksellista ja terveydellistä tilaa. Tulosten pohjalta voidaan suunnitella yksilöllinen harjoitusohjelman ja sopia uusintatesti seurannan ylläpitämiseksi.

Rakenne ja periaate

Bod pod-rakenne koostuu kahdesta kammiosta. Kuvasta nähdään kammion sisälle valettu istuin, joka erottaa laitteen etupuolen, joka toimii testaajana. Laitteen takapuoli taas toimii vertaajana. Näin muodostuu yhteinen seinälle asetettu kalvo, joka värähtelee tietokoneohjauksella. Jotta laite pystyy keräämään tietoa, tulee laitteen luukun olla suljettu tiiviisti sähkömagneeteilla. Näin syntyvä tila mahdollistaa kalvon tehokkaan toimimisen kammion sisällä. Toimiessaan laite alkaa kasvattamaan tilavuutta yhdessä kammiossa niin, että sitä samalla pienennetään toisessa kammiossa. Toiminta jatkuu, kunnes laiteen herkät anturit reagoivat välittömästi tilavuus muutoksiin sekä kammioiden välinen paine-ero ilmaiseen kammioiden suhteellisen koon. Muutokset paineessa, voi olla suuruusluokkaa ±0.5 cm H20. Mitattava kohde harvoin havaitsee paineen muutoksia.

Teorista käytäntöön -> https://www.youtube.com/watch?v=ngHGpYWBs7M

Kun tilavuuden mittaus on käynnissä voi kohde hengittää normaalisti. Tämä eroaa vedenalais- mittauksesta siinä, yleensä vaaditaan maksimaalinen uloshengitys vaikutusten havaitsemiseksi. Tämä helpottaa mittausta ja eikä vaadi mitattavalta kohteelta ylimääräistä ponnistelua. Optimaalisen mittaustuloksen saavuttamiseksi on määritettävä keuhkojen ilman tilavuus. Tämän voidaan mitata suoraan mittaamalla rintakehästä keuhkojen tilavuus (laajeneminen) tai arvioimalla sitä normaaleihin tilavuus arvoihin. Tähän informaation liitetään myös ihon pinta-alan vaikutus, jotta saadaan lopullinen arvio kehon koostumuksesta. Alla kuva mitattavista ominaisuuksista.

Miksi BOD POD eikä jokin muu?

Tarkkuudella Bod pod pesee kilpailijoita mennen tullen. Isoimpien yliopistojen tutkimusten perusteella Bod podin tarkkuus, turvallisuus sekä nopeus on huippuluokkaa. Tätä aikaisemmin tarkimman tuloksen antoi vedenalaispunnitus. Bod podin ja vedenalais- punnituksen erot olivatkin 1% virhemarginaalit mitattaessa kehon rasvan määrää. Tosiaan tämä taas vaihteli tutkimusten välillä aina 1% aina 6%. Voidaan todeta, että tämä tarkkuus on tällä hetkellä luotettavin ja aikaisempien laitteiden, kuten useimmille tuttu Inbody (Bioimpedanssi) mittauksen tarkkuus ei yllä samoihin tuloksiin. Toisaalta miksi sitten vedenalaispunnitus voisi olla parempi tapa johtuu Bod pod- laitteen muuttujien suuresta määrästä. Esimerkiksi tuuhea parta, tuuhea tukka tai kehon kosteus voivat vaikuttaa tulokseen. Tätä ei tietenkään sellaisenaan mainostettu laitetta markkinoijien sivuilla. (YLLÄRI) Eräs tutkimus kritisoi myös laitteen virhemarginaalia pitkällä aikavälillä. Kaikki tämä kertoo vaan siitä että kehonkoostumuksen mittaaminen tarkasti on vaikeaa ja Bod pod onnistuu siinä hyvin. Miksi valitsisin juuri Bod pod-laitteen niin selkeästi siksi että nopeus, vaivattomuus sekä tarkkuus.

Yhteenveto

Koko laite on minulle fyysisesti täysin tuntematon ja ekaa kertaa näin siitä kuvan kuntotestauksen käsikirjassa. Toivottavasti tulevaisuudessa pääsen kokeilemaan kyseistä laitetta mutta luulen, että saan vielä hetken vanheta ennen kuin yleistyy.  Noin viiden minuutin testillä saadaan erittäin tarkka tulos kehonkoostumuksesta. Muutaman tutkimuksen perusteella testien välinen tarkkuus on huippuluokkaa sillä ei havaittu eroja kahden peräkkäin tehdyn testin välillä. Näin ei esimerkiksi ole useimpien muiden kehonkoostumus mittareiden kohdalla. Kuitenkin täytyy muistaa, että kehonkoostumuksen mittauksen perustuvat arvioon. Paras tapa olisi suorittaa mittaamista useilla eri metodeilla ja tehdä sen jälkeen tuloksista johtopäätöksiä. Vaikka Bod Pod on tarkka, niin täydellistä tarkkuutta saadaan vielä odotella ja tekniikan ihmeitä odotellessa voidaan pohtia testauksen tarkoituksenmukaisuutta.

Lähteet ja linkit

Keskinen, K. L., Häkkinen, K., Kallinen, M. & Kuivalainen, J. 2018. Fyysisen kunnon mittaaminen: Käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Viitattu 24.7.2018.

Tucker, A., Lecheminant, J. & Bailey, W. 2014. Test-retest reliability of the bod pod: the effect of multiple assessments. Brigham Young University. SAGE Publications. Viitattu 24.7.2018.

https://doi.org/10.2466/03.PMS.118k15w5

Tseh, W., Caputo, J. & Keefer, D. 2010. Validity and Reliability of the BOD POD® S/T Tracking System. International Journal of Sports Medicine. Viitattu 24.7.2018.

https://www.thieme-connect.com/products/ejournals/abstract/10.1055/s-0030-1255111

http://www.cosmed.com/en/products/body-composition/bod-pod

http://www.cosmed.com/hires/BOD_POD_Bibliography.pdf

http://www.cosmed.com/hires/Bod_Pod_Brochure_EN_C03837-02-93_A4_print.pdf

http://www.cosmed.com/hires/Validation_papers_BODPOD_print.pdf

http://ybefit.byu.edu/portals/88/documents/how%20does%20the%20bod%20pod%20work.pdf

http://www.inliv.com/how-does-the-bod-pod-work/

https://www.causenta.com/what-we-do/technologies/bod-pod-pretest-guidelines/

https://weightology.net/the-pitfalls-of-body-fat-measurement-part-3-bod-pod/

https://www.nifs.org/fitness-center/fitness-assessments/bodpod

https://lihastohtori.wordpress.com/2014/10/23/kehon-koostumuksen-mittaaminen-laakso/

Laeq Health on laite, jonka avulla voidaan välittää pienteholaservaloa kehoon. Valo vaikuttaa verenkiertoon ja se stimuloi veressä kiertäviä soluja nenäontelon kautta. Valo stimuloi soluja toimimaan optimaalisesti uudelleen. Laitteen vaikutusmekanismeihin on lueteltu mm., että se voi lisätä hapen kuljetusta, vapauttaa ATP:ta mitokondrioissa, vaikuttaa immuunijärjestelmään, parantaa veren viskositeettiä sekä lisätä endorfiinien tuotantoa. Laitetta pystyy ohjaamaan siihen tarkoitetun sovelluksen avulla.

Laitteen anturi asetetaan nenäonteloon, koska nenäontelossa verisuonet ovat ohuita ja lähellä pintaa. Suositeltu hoitoannos on 30 minuuttia kahdesti päivässä.

Vaikutusmekanismi
Pienteholaser stimuloi punasoluja siten, että ne pystyvät sitouttamaan hemoglobiinia paremmin veressä. Mitä parempi rautapitoisuus, niin sitä paremmin veri pystyy kuljettamaan happea kehon läpi. Tämän seurauksena energiat kohoaa, nukut yösi paremmin ja kivut vähenee (näin ainakin laitteen sivuilla luvataan). Eikä siinä vielä kaikki! Tutkimusten mukaan pienteholaserin aallonpituudet läpäisevät ihon kerrokset paremmin kuin lyhytaaltoinen näkyvä valo tai pidempiaaltoinen infrapunavalo. Solutasolla näkyvä punainen valo ja infrapunavaloenergia stimuloi soluja tuottamaan enemmän energiaa ja suorittamaan itsensä korjaamista. Tätä ilmiötä kutsutaan nimeltä fotobiomodulaatio (Avci ym. 2013.) Näiden soluvasteiden on havaittu lisäävään soluhengitystä sekä ATP:n tuotantoa, vähentävän tulehdusta kudoksissa sekä nopeuttavan haavojen paranemista ja luun muodostumista. (Avci ym. 2013; Santinoni ym. 2017.) Punainen valo absorboituu mitokondrioihin, josta käynnistyy sekundäärinen signalointiketju solun sisällä, jolloin myös solun geenien luenta muuttuu, mikä taas johtaa solun aineenvaihdunnan muutoksiin, esimerkiksi kasvutekijöiden erityksen muutoksiin (Kushibiki ym. 2015.) Myös aivojen transkraniaalisella laserstimulaatiolla on havaittu olevan terapeuttisia vaikutuksia lisääntyneen hemoglobiinipitoisuuden sekä parantuneen aivojen hapetuksen vaikutuksesta. Tutkimuksessa käytettiin funktionaalista infrapunaspektroskopiaa (fNIRS) ja vaikutukset kasvoivat koko hoidon ajan (10min) ja säilyivät edelleen laserstimulaation jälkeen (6min). (Tian ym. 2016.)

Pienteholaserin aallonpituuden, kuten 810nm:n käytön on havaittu stimuloivan mitokondrioaktiivisuutta ja ATP:n tuotantoa vaikuttamalla sytokromioksidaasiin. (Wang ym. 2017.) Hiirillä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin että lähipunavaloaltistus vapauttaa myös typpioksidaasia sekä sillä on vaikutuksia myös vasodilataatioon, eli verisuonten laajenemiseen. Tutkimus osoittaa, että matalampi aallonpituus (670nm) olisi optimaalinen tiettyjen verisuoniperäisten sairauksien hoidossa. (Keszler ym. 2018.)

Oheisella videolla on selitetty miten fotobiomodulaatio toimii

Soluhengityksen happea käyttävä entsyymi sytokromioksidaasi on hengitysentsyymi, joka muuntaa hapen pelkistyksessä vapautuvan energian solujen polttoaineeksi. Mitokondriot ovat solujen voimaloita, joissa energiaa muodostetaan kemiallisesti, ja se varastoidaan korkeaenergiaisiin fosfaatteihin, yleensä ATP:hen eli adenosiinitrifosfaattiin. Mitokondriot tuottavat ATP:tä soluhengityksellä. Adenosiinitrifosfaatti kuuluu soluissa energian siirtoa ja tilapäisvarastointia suorittaviin ns. runsasenergisiin yhdisteisiin ja on energiaa vapauttavien ja kuluttavien reaktioiden välillä olevista energiansiirtäjistä tärkein. ATP on siis kompakti energiavarasto, jota solu osaa käyttää esimerkiksi vaikkapa lihassupistuksen vaiheissa. Supistuakseen lihas tarvitsee energiaa, jota se saa adenosiinitrifosfaattiin (ATP) sitoutuneen vapaan energian muodossa. Lihaksen ATP-varastot eivät ole suuria, joten ATP:a täytyy muodostaa jatkuvasti lisää. ATP:n tuottoon ja hyväksikäyttöön on olemassa erilaisia reittejä. Elimistössä energiaa tuotetaan joko aerobisesti (hapen avulla) tai anaerobisesti (ilman happea).

Valon aallonpituus

Fotobiologia on biologian haara, joka tutkii valon vaikutuksia eliöihin. Yhtenä elimistön valokemiallisista reaktioista on esimerkiksi d-vitamiinin synteesi ihossa. D3-vitamiinia (kolikalsiferoli) syntyy auringon ultraviolettisäteilyn (UVB-säteily) vaikutuksesta.

Laserin turvallisuus

Lasersäteily ei tunkeudu syvälle kudokseen, minkä vuoksi sen aiheuttamat haittavaikutukset kohdistuvat lähes yksinomaan ihoon ja silmän eri osiin. Silmään osuva lasersäde voi vahingoittaa verkkokalvoa pysyvästi, koska lasersäde kohdistuu verkkokalvolla pieneksi pisteeksi. Erityisesti näkyvän valon ja lähi-infrapunasäteilyn aallonpituusalueilla toimivat laserit voivat aiheuttaa silmään pysyvän verkkokalvovaurion. Laserin aiheuttamista kudosvaurioista suurin osa johtuu sen lämpövaikutuksesta. Matalatehoissa lasereissa haittavaikutukset ovat kuitenkin pieniä. Matalatehoisiksi lasereiksi sanotaan laserlaitteita, joiden lähtöteho on alle 500mW tai 500 mW. Lääketieteellisten laserlaitteiden käyttöä valvoo Valvira ja kosmeettisia sekä kuluttajien käyttöön tarkoitettuja laserlaitteita valvoo Säteilyturvakeskus.

Pohdinta
Pienteholasereiden käyttö terveydenhuollossa on vielä vähäistä sekä kohtuullisen uutta, joten tutkimusnäyttöä hoidon tehokkuudesta on vielä vähän. Aiheesta on kuitenkin tehty useita tutkimuksia, joiden tarkoitus on tarkentaa valohoidon tehokkuutta sekä käyttömahdollisuuksia. Laitteet ovat vielä kalliita mutta kuluttajakäyttöön tehtyjä laitteita on jo markkinoilla. Pienteholaserin vaikutukset solujen terveyteen sekä veren viskositeettiin ja hemoglobiinin tuotantoon vaikuttavat lupaavilta ja tämänkaltaiset hoitomuodot voivat toimia erittäin tärkeässä roolissa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä tai muiden sairauksien hoidossa. Suomessa toimii Suomen lääketieteellinen laseryhdistys sekä maailmalla World Association for Laser Therapy (WALT) Myös terveysbloggari Vladimir Heiskanen on tutkinut myös paljon lähi-infrapunavaloa ja sen terveysvaikutuksia. 

Lähteet:

https://medlaser.fi/slly.html

http://photobiology.info/Hamblin.html

Avci, P., Gupta, A., Sadasivam, M., Vecchio, D., Pam, Z., Pam, N. & Hamblin, M. R. 2013. Low-level laser (light) therapy (LLLT) in skin: stimulating, healing, restoring. Semin. Cutan Med. Surg. 32, 41–52. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4126803/pdf/nihms430657.pdf. Viitattu 24.7.2018.

Keszler, A., Lindemer, B., Hogg, N., Welrauch, D. & Lohr, N. L. 2018. Wavelength-dependence of vasodilation and NO release from S-nitrosothiols and dinitrosyl iron complexes by far red/near infrared light. Archives of Biochemistry and Biophysics. Volume 649, pages 47-52. Doi: https://doi.org/10.1016/j.abb.2018.05.006. Viitattu 24.7.2018.

Kushibiki, T., Hirasawa, T., Okawa, S., & Ishihara, M. 2015. Low Reactive Level Laser Therapy for Mesenchymal Stromal Cells Therapies. Stem Cells International, 2015, 974864. Doi: http://doi.org/10.1155/2015/974864. Viitattu 24.7.2018.

Santinoni, C., Oliveira, H., Batista, V., Lemos, C., Verri, F. 2017. Influence of low-level laser therapy on the healing of human bone maxillofacial defects: A systematic review. Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology. Volume 169, Pages 83-89. Doi: https://doi.org/10.1016/j.jphotobiol.2017.03.004. Viitattu 24.7.2018.

Tian, F., Hase, S. N., Gonzalez‐Lima, F., & Liu, H. 2016. Transcranial laser stimulation improves human cerebral oxygenation. Lasers in Surgery and Medicine, 48(4), 343–349. Doi: http://doi.org/10.1002/lsm.22471. Viitattu 24.7.2018.

Wang, Y., Huang, Y.-Y., Wang, Y., Lyu, P., & Hamblin, M. R. 2017. Photobiomodulation of human adipose-derived stem cells using 810nm and 980nm lasers operates via different mechanisms of action. Biochimica et Biophysica Acta, 1861(2), 441–449. Doi: http://doi.org/10.1016/j.bbagen.2016.10.008. Viitattu 24.7.2018.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0104

https://fmbr.org/wp-content/uploads/2018/03/sciBG6.png

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2006/Soluhengityksen-mekanismi-selviamassa/

http://www.stuk.fi/aiheet/laserit/laserluokat

http://www.stuk.fi/stuk-valvoo/lasereiden-valvonta

http://www.stuk.fi/aiheet/laserit/miksi-laserit-voivat-olla-vaarallisia

Hei kaikki!

Kävin koulutuksen eksentristä harjoittelumetodia hyödyntävään hyvinvointiteknologian laitteeseen. Koulutuksen jälkeen halusin omakohtaista harjoittelua laitteen parissa. Laite kulkee nimellä nHANCE ™. nHANCE ™ perusidea on jarruttavassa lihastyössä. Nhancen sivuilla sanotaankin sen olevan luonnollinen tapa harjoitella, koska päivittäisissä aktiviteeteissa käytämme jatkuvasti sekä useista lihastyötapoja. Mikäs sen parempaa ajattelin, kun mietin oman ammattini kautta jatkuvaa loukkaantumisriskin mahdollisuutta valmennusasiakkaillani. Jos on mahdollista saavuttaa samat ja jopa paremmat hyödyt harjoittelulla mutta lähes täysin ilman painoja. Alla esimerkki laitesarjan laitteesta.

Ensikosketukseni laitteeseen

Miten sitten laite toimii? Laitteen moottorina toimit sinä itse, sillä laite hyödyntää valmistajan nimellä kulkevaa. YoYo Technology ™. Joo kuulostaa huippuunsa viritetyltä teknologialta mutta tarkemmin analysoituna laite siis toimii kuten lapsuuden jojo. Eli näin! https://vimeo.com/102274668 Videosta huomataan, että laitteessa oleva nauha on kiinnitetty palkkiin kuin naru jojon ympärille. Palkkiin on kiinnitetty vaihdettavissa olevia eri painoisia kiekkoja jotka toimivat vastuksena. Vastuksena toimii siis käytännössä sinun oma lihastyö. Aluksi olin hieman skeptinen laitteen yksinkertaisuudesta. Mutta useamman käyttökerran aikana huomasin, että en ollut vain käyttänyt laitetta tarpeeksi. Huomasin laitteen vaativan hieman käyttökokemusta ja oppimiskäyrää. Helposti itsekin kokeneena treenaajana kuvittelin pelkän konsentrisen lihastyön tekevän työn mutta laite vaatiikin ajattelun kääntämään toisinpäin. Eli laitteen ideaa hyödyntäen tarkoituksena on tuottaa valtavasti voimaa esimerkiksi noustessa kyykystä ylös ja tämä sama voima toimii jojon toisessa päässä voimana, joka kirjaimellisesti repii sinua alaspäin. Sinun tehtäväsi on vastustaa eli jarruttaa tätä voimaa. Helposti aluksi lähdin liian kevyesti liikenteeseen enkä vaatinut itseltäni tarpeeksi. Kuten nHANCE ™ sivuilla mainitaankin “Energia, jonka laitat, on se, mitä sinä saat takaisin!” Ohjeeksi koulutuksessa mainittiin, että mitä vähemmillä toistoilla pärjäät, niin alat ymmärtää laitteen ydintarkoitusta. Tämä TODELLAKIN pitää paikkaansa. HESUS RISTUS sentään kuinka rikki sai lihakset lyhyessä ajassa. Kaikenlaista treeniä olen suorittanut ja pitkän aikaa olen tiennyt jarruttavan lihastyön tärkeyden mutta nyt kohdistettuna sen eron todellakin tuntee. Ihan mahtavaa! Something just like this! -> https://www.youtube.com/watch?v=dKngTwwn7ZY

Miksi ja millä perusteella laite toimii?

nHANCE ™- laitteet ja samalla periaatteella toimivat laitteen ovat alun perin suunniteltu avaruusteknologiaksi. Tämä johtuu siitä, että nHANCE ™ on painovoimasta riippumaton laite. Käytännössä pysyt seisomaan vaikka päälläsi ja saat silti samanlaisen vastuksen, koska laite toimii väkipyörän periaatteella. Onneksi ei tarvitse matkustaa lähimmälle avaruusasemalla testatakseen laitetta. Jokainen nHANCE ™ – laite perustuu eksentriseen harjoitteluun. Lähtiessä tästä käytetään myös nimitystä negatiivinen lihastyö. Itse tykkään käyttää sanaa jarruttava lihastyö koska se yhdistää ajatuksen toimintaan käytännön tasolla. Alla olevassa kuvassa nähdään eksentrinen lihastyö luurankolihasten tasolla.

Lihaksen jarruttaessa tapahtuu äärimmäistä voimantuottoa, johon nHANCE ™ toimii loistavasti optimoimalla tämänkaltaisen harjoittelun sykleihin. Laitteella voit suorittaa räjähtävää harjoittelua joka vuorostaan lisää nopeutta yksittäisellä vauhtipyörällä tai lisätä suoritteen raskautta lisäämällä hitautta eli jarruttavaa elementtiä. Laitteen eduksi luetaan turvallisuus. Aluksi tässä jutussa mainitsin-kin se kiehtovan minua erityisesti. nHANCE ™ mainitseekin monen vuoden mittaisen tuhansia henkilöitä kattavan käyttäjäryhmän, jotka eivät raportoineet loukkaantumista tai erityistä lihasten kouristelua.

Okei! Sana teknologia on tässä yhteydessä hämärä. Moni voikin ajatella, (myös minä) että mikä tästä nyt sitten tekee teknologiaa vuonna 2018? BUT WAIT THERE`S MORE! Jotta minun kirjoissa lasken nHANCE ™- laitteet vuoden 2018 hyvinvointiteknologiaksi niin tarvitaan raakaa dataa kuormituksesta! Sii-hen onneksi löytyy vastaus! nHANCE ™- kehittämä suorituskyvyn pikapalaute-järjestelmä. Tähän valmistaja kehitti tunnistusteknologian, joka mittaa vauhtipyö-rän pyörimistä. Teknologia kulkee nimellä BlueBrain ™. BlueBrain ™ yhdistet-tynä YoYo Technology ™ kerää tietoa voimantuotosta. Suurella tarkkuudella pystytään mallintamaan reaaliajassa tuotettu teho esimerkiksi tabletille jolloin esimerkiksi valmentaja voi antaa suoran palautteen suorituksen jälkeen. Alla BlueBrain ™ mittaristo.

Data, jonka BlueBrain ™ teknologia antaa syöttää ulos voidaan viedä esimerkiksi MS exeliin. Tämä helpottaa suorituskyvyn seuraamista ja helpottaa tulevaisuuden kehittymisen seurantaa.  Lisää tuotteesta ->

http://nhance.se/wp-content/uploads/2014/11/BlueBrain_product_sheet.pdf

En vielä saanut nähtäväksi minkälaisen kuvaajan kyseinen laite piirtää ja etsinnän kautta en vain löytänyt mistään kuvaa tähän laitettavaksi. Jos joku teistä sen löytää kyseiseltä konseptilta, niin olisin hyvin kiitollinen. #Hämmentynyt

Mitä hyötyä tämänkaltaisesta harjoittelusta sitten on?

Monet tutkimukset todentavat jarruttavan lihastyön olevan tavalliseen voimaharjoitteluun verrattaessa tehokkaampia harjoitusmuoto. Syy selittyy, kun lihas joutuu vastustamaan lihaksen venymistä, jolloin hermostossa tapahtuu voimakkaampi vaste. Tämä lisääntynyt vaste havaittiin muutoksina laktaattiarvoissa sekä yksilöllisesti havaitun rasituksen määrässä. (RPE) Jarruttava lihastyö on havaittu olevan myös taloudellisempaa. Jarruttavan lihastyön erikoisuutena on sen mahdollisuus tehdä sama työ vähemmällä energialla. Eli lihas aktivoituu vähemmän mutta tuottaa enemmän voimaa. Tämä johtuu siitä, että jarruttava lihastyö aktivoi aivoja voimakkaammin ja pakottaa pienempiä lihassolumääriä työskentelemään raskaammin. Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että jarruttavalla lihastyöllä olet lähes poikkeuksetta voimakkaampi. Henkilön tausta ja treenihistoria tietenkin vaikuttaa tähän. Voidaan siis useiden tutkimusten perusteella todeta, että jarruttavan lihastyön on selkeitä hyötyjä monipuolisessa harjoittelussa. Hyvän potentiaalisen käyttäjäryhmän voisi muodostaa erityisesti ikääntyneet. Eksentrinen voima harjoittelu on tutkimustietojen valossa ehkäisevästi vaikuttava tekijä esimerkiksi kaatumisriskissä. Jos pystytään kehonpainolla kehittämään eksentristä voimaa ja parantamaan hyvinvointia niin se on vain loistava asia!

Asiakkaan näkökulma

Jos ajatellaan jarruttavaa lihastyötä pelkästään harjoituksena muiden joukossa, on jo pelkästään tutkimusten valossa hyvin perusteltua sen säännöllinen harjoittaminen. Jarruttava lihastyö no läsnä jokapäiväisessä elämässä. Nostit sitten jotain maasta ja asettelet sen varovasti takaisin et voi välttyä sen kuulumisesta luonnollisesti jokaisen arkeen. Harjoittelussa on järkevää lisätä tavallisen harjoittelun joukkoon elementtejä jarruttavasta lihastyöstä. En lähtisi heti kaikkea harjoittelua muuttamaan jarruttavaksi, sillä jokaisesta liikkeestä saa tavoitteiden mukaisesti enemmän irti ihan vain keskittymällä myös jarruttavaa vaiheeseen. Asiakkaan kannalta monipuolisen harjoittelun on todettu olevan niin fyysisen kuin psyykkisen kehittymisen kannalta avaintekijä. Lopulta tärkein elementti on turvallisuus. Tätä seikkaa ei voi alleviivata tarpeeksi. Jos saavutan asiakkaan kanssa parempia tuloksia ilman että meillä tarvitsee harjoitella isoilla kuormilla, niin monipuolistan jarruttavat laitteet välittömästi asiakkaiden ohjelmiin. On selvää, että kun halutaan kehitystä varsinkin hermoston tasolla, on ladattava esimerkiksi jalkakyykyssä isoja kuormia selkärangan päälle. Tällöin keskivartalon pito on suurella koetuksella. Ajatella että samankaltaisia tuloksia saataisiin vain pukemalla valjaat päälle, jolloin kaikki kuorma häviää selkärangan päältä mutta saadaan jalkoihin jopa paremman lihasaktivaation. Siksi turvallisuus!

Miksi nHANCE ™ sitten eikä jokin muu?

Omasta käyttökokemuksesta voin sanoa jo pelkästään laitteen ulkoinen olemus viestii kestävyyttä. Kuten alla olevassa kuvassa nähdään, niin suorat linjat sekä yksinkertainen linjakas koneisto vahvistaa mielikuvaa ammattikäyttöön suunnitellusta laitteesta. Vahvasti rakennetut osat sekä laaja kuntoutuksen sekä urheilumaailman käyttäjäkunta mahdollistava laitteen jatkuvan kehittämisen sekä laadukkaan käyttökokemuksen.

Suorituskyvyltään laite auttaa lähes poikkeuksetta parantamaan yksilön suorituskykyä. Käytössä huomataan selkeä vaikutus yksilön lihasten ja hermoston kuormittavuuteen. Tähän vaikuttaa tietenkin tavoitteet, ikä, sukupuoli sekä liikuntatausta. Jo pelkästään käytössä havaittu vaikutus luo vahvan käyttöaikomuksen tulevaisuudelle. Laitteen käyttö vaatii hieman opettelua, jotta siitä saadaan paras hyöty irti. Sen käyttö vaatiikin tavanomaisista laitteista poiketen keskittymistä juuri vastakkaiseen lihastyöhön mitä tavallisilta kuntosalilaitteilta on totuttu tekemään. Mutta oppimista ei tarvitse suorittaa uuden kielenopettelun verran ja kohtuu vähillä käyttökerroilla päästään sisälle jarruttavan lihastyön ytimeen. Sosiaalinen vaikutus on selkeä silloin kun laitteen ympärillä on koulutuksen käyneitä valmentajia luomassa harjoitteluilmapiiriä. Yksistään laite voi jäädä keräämään pölyä kuntosalin nurkkaan ihan vain siitä syystä, että pelätään uuden laiteeseen liittyvää osaamattomuutta. Tämä on selkeä negatiivinen seikka, jonka uskon muuttuvan sitä mukaan itä useampia henkilöitä koulutetaan/ ohjataan laitteen käyttäjäksi. Laitetta ja sen variaatioita on markkinoilla jo paljon ja useita vastaavanlaisia olen muilla kuntosaleilla nähnyt. Vielä on turhan aikaista, että selkeästi näkisin sen yleistyvän kaikkien käyttöön mutta tulevaisuudessa hyvinkin mahdollista.

Lopuksi video eräästä käyttökerrasta ja arviot loppuun!

https://youtu.be/oCkUCboTQzM

Lähteitä ja linkkejä

Aagaard P, Simonsen EB, Andersen JL, Magnusson SP, Halkjær-Kristensen J, Dyhre-Poulsen P. 2000. Neural inhibition during maximal eccentric and concentric quadriceps contraction: effects of resistance training. Journal of Applied Physiology.89 (6) 2249-2257. Viitattu 24.7.2018

https://doi.org/10.1152/jappl.2000.89.6.2249

Duchateau J, Baudry S. 2014. Insights into the neural control of eccentric contractions. Journal of Applied Physiology. 116 (11) 1418-1425. Viitattu 24.7.2018

https://www.physiology.org/doi/abs/10.1152/japplphysiol.00002.2013

Isner-Horobeti M, Pascal SD, Vautravers P, Geny B, Coudeyre E, Ruddy R. 2013. Eccentric Exercise Training: Modalities, Applications and Perspectives. Sports Medicine. 43(6) 482-512. Viitattu 24.7.2018

https://link.springer.com/article/10.1007/s40279-013-0052-y

Kelly SB, Brown LE, Hooker SP, Swan PD, Buman MP, Alvar BA, Black LE. 2015. Comparison of concentric and eccentric bench press repetitions to failure. Journal of Strength and Conditioning Research. 29(4):1027-32. Viitattu 24.7.2018

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25268291

Olsson CJ, Hedlund M, Sojka P, Lundström R, Lindström B. 2012. Increased prefrontal activity and reduced motor cortex activity during imagined eccentric compared to concentric muscle actions. Frontiers in human neuroscience. 7(9). Viitattu 24.7.2018

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnhum.2012.00255/full

Yao, W. X., Jiang, Z., Li, J., Jiang, C., Franlin, C. G., Lancaster, J. L., Yue, G. H. 2016. Brain Functional Connectivity Is Different during Voluntary Concentric and Eccentric Muscle Contraction. Frontiers in Physiology, 7, 521. Viitattu 24.7.2018

http://doi.org/10.3389/fphys.2016.00521

Holm, T. 2013. Tietojärjestelmän käyttöönotto ja sen hyväksymiseen vaikuttavat tekijät. Jyväskylän yliopisto. Tietojärjestelmätiede, kandidaatin tutkielma. Viitattu 24.7.2018

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41388

http://nhance.se/wp-content/uploads/201.4/11/BlueBrain_product_sheet.pdf

http://nhance.se/why-eccentric-training/

https://lihastohtori.wordpress.com/2017/09/29/eksentrinen-treeni/

http://www.super-sets.com/2013/05/11/treenin-mittaamista-rpe-asteikon-avulla/1572/

https://vimeo.com/102274668

https://www.youtube.com/watch?v=dKngTwwn7ZY

https://urly.fi/102c

https://urly.fi/104y

Weela on monipuolinen kuntolaite, jota ohjataan sovelluksen avulla. Weela on lääkäri Mauno Kurunlahden ideasta kehitetty pieni ja helposti liikuteltava kuntolaite. Vuonna 2010 vastaavaa kuntolaitetta ei markkinoilla tuolloin ollut ja kysyntää tuollaiselle kuntolaitteelle oli. Weela on pitkän tutkimus- ja tuotekehityksen tulos ja se on kehitetty yhteistyössä Oulun Ammattikorkeakoulun kanssa vuosina 2012-2015 ja markkinoille tuote on tullut vuonna 2016.

Kuntolaitteeksi Weela on pieni ja helposti kuljetettavissa.
Säilytysasennossaan Weela vie lattiatilaa vain noin 20 cm x 70 cm ja käyttöasennossaankin se mahtuu 60 cm x 70 cm kokoiseen tilaan. Laite painaa 15kg ja se toimii verkkovirralla. Laitteen mukana tulee kolme erilaista kahvaa, tanko, kahva sekä nilkkaremmi, jotka mahdollistavat monipuolisen harjoittelun aina taukojumpasta tavoitteelliseen lihaskuntoharjoitteluun.

Weelaa ohjataan WeelaTrainer-sovelluksella bluetooth yhteyden avulla. Sovellukseen kirjaudutaan omilla käyttäjätunnuksilla ja sovellus tallentaa tiedot myös myöhempää tarkastelua varten. Sovelluksen kautta ohjataan Weelaa ja sillä säädetään harjoitteiden vastusta aina 100kg asti. Vastus tuotetaan laitteeseeen sähköisesti ja sitä voi säätää 0,5kg välein. Sovelluksesta löytyy 60 erilaista lihaskuntoliikettä sekä liikkeiden ohjausvideot, toistolaskuri, valmiita harjoitusohjelmia sekä kuntotesti ja tavoitteita seuraava liikuntakello. Sovellus on selkeä sekä helppokäyttöinen.

Weelan monipuolisuudesta kertoo esimerkiksi mahdollisuus eksentriseen harjoitteluun. Liikkeissä eksentriseen eli jarruttavaan vaiheeseen voi lisätä eri painoisen vastuksen, esimerkiksi alataljasoudussa vetovaiheeseen voi laittaa vastukseksi 30kg ja jarruttavaan vaiheeseen 40kg. Eksentrinen lihastyö vaikuttaa kehoon hieman eri mekanismeilla kuin konsentrinen tai isometrinen lihastyö. Eksentrisen harjoittelun on todettu vaikuttavan positiivisesti hermoston motoriseen aktivaatioon ja kontrolliin, lihaskipuun sekä liikkuvuuteen. Eksentrinen harjoittelu sopii hyvin myös ikääntyneille lihaskunnon sekä toimintakyvyn ylläpitämiseksi sen taloudellisen luonteen takia.

Weela on ollut Lapin Seniorikuntoutuksessa käytössä maaliskuusta 2018 ja Weela soveltuu hyvin ikäihmisten kuntoutuksen työvälineeksi. Laite on helppo ottaa mukaan myös kotikäynneille tai hoivakotiin ja sitä on helppo käyttää vaikka pyörätuolista. Weelan monipuolisuus, turvallisuus, liikuteltavuus sekä sovelluksen ominaisuudet esimerkiksi harjoitusten seuranta tuovat lisää mahdollisuuksia kuntoutukseen.

Lue lisää: https://www.weela.fi/

Harjoitellessani kuntosalillamme, en voinut olla ihmettelemättä salin seinälle pystytettyä valkoista noin 2,5m pitkää laatikkoa. Siinä on kaksi suurta näyttöä ja merkitty alue edessä. Siinä lukee kissan kokoisin kirjaimin iWall. Perinteisen kuntoilun nimeen vannova mieleni ei voi ymmärtää, että nytkö ne virtuaalipelit alkavat vallata minunkin työpaikkaani? Eikö ihmisiä todellakaan saada ilman näyttöä liikkumaan? Päätin haastaa oman ajatusmaailmani ja kokeilla tätä ihmelaitetta.

Henkilökunnan perehdytyksessä kerrottiin iWallin sopivan erinomaisesti alkulämmittelyksi. Astun seinän eteen ja se alkaa pitää elektronista meteliä. Näyttö menee ilmeisesti pelitilaan, kun laahustan merkitylle alueelle. Pelejä näyttäisi olevan 5, joista valitsen pelin nimeltä Parkour. Se kuulosti peleistä tutuimmalta nimeltä ja olen aina ihaillut Youtubesta henkeä salpaavia parkour-videoita. Seison metrin päässä ruudusta ja kaikki valinnat suoritetaan ohjatusti kehon liikkeellä. Saan pelin ensimmäisen tason käyntiin ja olen virtuaalimaailmassa. Pelissä en ohjaa ketään hahmoa ulkoisesti (kuten Supermario yms. kyllä te kasarin lapset tiedätte), vaan näen virtuaalihahmoni silmien kautta. Maailma johon astun, näyttää tulevaisuuden kaupungilta. Liikun sen katoilla. Peli sijoittuu ilmeisesti yöaikaan, koska taivas on pimeä. Erilaiset nuolen muotoisiksi muokatut valot katoilla ja kaiteilla ohjaavat minun matkaani kohti maalia. Virtuaalihahmoni uskoo kehonliikkeitäni. Jos hyppään, hahmo hyppää, jos juoksen paikallani, hahmoni liikkuu nopeammin, jos menen matalaksi, hahmonikin menee. Kaupungin katoilla poukkoileva rata sisältää isoja yliluonnollisia hyppyjä ja esteiden alituksia. Eli jos hyppään ilmaan, hahmoni hyppää paljon pitemmälle ja korkeammalle. Virtuaalipelissä saan siis suuremmat voimat, mitä minulla todellisuudessa onkaan.

10 minuuttia tahkottuani eri tasoja, kehoni on lämmin ja hiki virtaa poskellani. Katson ympärilleni ja jotenkin minua hieman hävettää. En tiedä millaiselta näytin tai millaista ääntä pidin pelatessani yksin, mutta tämä peli keskellä toiminnallista kuntosalia herättää varmasti hämmennystä aikuisissa ihmisissä. Olisinko uskaltanut pelata tätä peliä toisella kuntosalilla? Täällä on helppo kokeilla, koska olen täällä töissä ja minulla on perusteluna hyvinvointiteknologian kurssin tehtävä. Mutta totta tosiaan, iWall teki sen mitä oli tarkoituskin, se toimi erinomaisena alkulämmittelynä. 10 minuuttia kului paljon nopeammin kuin perus kuntopyörällä pyöräily. Minulla oli oikeasti hauskaa. Edelleen jostain syystä pääni sanoo, ettei tämä ole oikeaa harjoittelua. Tämä on keinotekoista harjoittelua. Olen tässä mielessä perinteiden vanki. Tunnen kuitenkin tämän kokeilun myötä olevani ehkä lähempänä jotain oivallusta.

Mikä on iWallin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rooli nyt ja tulevaisuudessa? Mikä sai viime kesänä monet liikkumattomat liikkumaan? Pokemon Go. Ihmiset lähtivät sankoin joukoin metsästämään pokemoneja jalan ympäri Suomea. Pokemonit ovat virtuaalihahmoja, keksittyjä, mielikuvituksen tuotetta ja silti ihmiset metsästivät niitä. Miksi ihmeessä? Eikö todellisuus anna meille tarpeeksi? Herättikö iWall minussa jonkin lapsuuden mielikuvitusseikkailun, jossa kuvittelin ojan yli hypätessäni hyppääväni pilvenpiirtäjän katolta toiselle kuin hämähäkkimies? Ehkä liikunnan ei pitäisi olla niin totista mitä se minulle on pitkään ollut? Miksi en voisi sarjojen ja toistojen sijaan liikkua leikkien?

Liikunnan pitäisi perustua koulussa leikkiin, koska se on kouluaineista alastomin. Jos olet matematiikan kokeessa huono, kukaan muu ei tiedä sitä kuin sinä ja opettaja. Jos hyppäät pituutta yhtä paljon kuin luokan parhaat takaperin, kaikki näkevät sen. Olet huono kaikkien silmissä. Virtuaalimaailmassa pystyt tekemään asioita, mihin et ehkä pystyisi koskaan oikeassa elämässä. iWallin edessä hyppäät juuri helsingin sanomien verran, mutta näytöllä ja virtuaalimaailmassa hyppäät kymmeniä metrejä. Liikkumattomuus aiheuttaa terveysriskejä ja nostaa yhteiskuntamme terveydenhuoltokuluja. Tarvitsemme siis kaiken mahdollisen avun liikkumattomien liikuttamiseen. Kumpi motivoi jatkamaan hyppimistä, todellisuus vai illuusio?

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

https://iwall.fitness/hanki-iwall