Johdanto
Jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus elää mahdollisimman pitkä ja terve elämä. Ympäristöillä on suuri vaikutus terveyden edistämisessä ja se vaikuttaa käyttäytymiseemme, palveluiden saatavuuteen mutta myös ikääntymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Myös maailman laajuisesti ikääntyvien määrä kasvaa ennen näkemätöntä vauhtia ja tämä muutos edellyttää yhteiskuntaa muuttumaan ikäystävällisempään suuntaan. Väestöennusteen mukaan myös Suomessa on jatkossa yhä enemmän pitkäikäisiä kansalaisia. Ennusteiden mukaan erityisesti satavuotiaiden osuus tulee kasvamaan ja on ennustettu, että 2000-luvun alussa syntyneistä noin puolet eläisi satavuotiaiksi. Eliniän pidentyminen vaikuttaa väistämättä myös yhteiskunnan järjestelmiin ja kansalaisten tarpeisiin vastaaminen edellyttääkin yhteiskunnan järjestelmien uudistamista. (WHO 2026; Dufva, Kiiski-Kataja & Lähdemäki 2026.) Tärkeä kotona asumisen mahdollistaja on riittävän hyvä toimintakyky. Se edellyttääkin ikääntyneiltä itseltään, mutta myös yhteiskunnalta ennakoivia toimenpiteitä toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ikääntyvässä Suomessa tärkeä tavoite on ikääntyvien hyvinvoinnin sekä fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn tukeminen. (Jyväkorpi, Strandberg, Urtamo, Pitkälä, Suominen, Kokko & Heimonen 2020).
Yksi konkreettinen keino vastata eliniän pidentymisen myötä syntyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ovat ennakoivat toimenpiteet. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat yksi ennakoiva toimenpide ikääntyvien arjen edistämiseksi. Kotikäyntien tavoitteena on tukea ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä ja arjessa selviytymistä. Käyntien aikana tarjotaan neuvontaa ja ohjausta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä annetaan tietoa ikääntyneille suunnatuista toimista ja mahdollisista palveluista. Psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ohella tarkastellaan myös fyysistä toimintakykyä erilaisten mittausten avulla, kuten tasapainoa ja lihasvoimaa kartoittavilla testeillä. (Holma & Häkkinen 2013.)
Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrittää tavoitteeksi, että ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista arjessa tulee tukea. Tavoitteena onkin edistää ikääntyneiden osallisuutta, voimavaroja ja kotona asumista. Puuttumalla riittävän ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen tai sen riskitekijöihin voidaan vahvistaa ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista arjessa. Lisäksi voidaan turvata palvelutarpeen arviointiin pääsy lain edellyttämällä tavalla. (Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 1§.)
Hyvinvointi ikääntyessä
Hyvinvoinnilla tarkoitetaan kokonaisvaltaista tilaa, jossa ihminen voi hyvin sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Hyvinvointi kuvaa ihmisen kokemusta hyvästä olosta, terveydestä ja elämän tasapainosta sen eri osa-alueilla. Hyvinvointi on merkittävä tekijä arjessa ja jokaisella tulisikin olla mahdollisuus elää mahdollisimman pitkä ja terve elämä. (WHO 2020; Kestilä, Karvonen, Jauhiainen & Mikkola 2023). Ikääntyessä hyvinvoinnin merkitys säilyy samana, mutta sen painopisteet voivat muuttua. Tärkeää on mahdollistaa ja luoda sellainen toimintaympäristö, joka mahdollistaa yksilöllisen, oman näköisen ja omia arvoja vastaavan toimintaympäristön. Yksi keskeisimmistä tekijöistä ikääntyneiden hyvinvoinnin osalta on kokonaisvaltainen toimintakyky, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Kyky liikkua, selviytyä arjesta ja tehdä itselle merkityksellisiä asioita vaikuttaa suoraan siihen, miten ihminen kokee oman hyvinvointinsa. (WHO 2020; Niemi & Eloranta 2024.)
Tärkeässä roolissa ikääntyneiden hyvinvoinnissa on myös psyykkinen hyvinvointi. Psyykkistä hyvinvointia tukevat positiivinen elämänasenne, kyky sopeutua muutoksiin sekä kokemus siitä, että elämä on edelleen merkityksellistä. Turvallisuuden tunne ja arvostuksen kokeminen ovat tässä erityisen tärkeitä. Ikääntyessä korostuvat usein myös sosiaaliset suhteet. Elämäntilanteet voivat muuttua, muun muassa työelämästä jäädään pois tai voidaan jäädä leskeksi. Työelämästä pois jääminen ja leskeytyminen voivat vähentää päivittäisiä sosiaalisia kontakteja ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa, mikä lisää perheen ja ystävien merkitystä. Yhteydenpito toisiin ihmisiin luo turvallisuuden- ja merkityksellisyyden tunnetta sekä iloa. (Seppänen 2019; Björkqvist 2024.)
Hyvinvointiin vaikuttavat monet arjen tekijät. Riittävä liikkuminen, monipuolinen ravitsemus ja hyvä uni tukevat ikääntyneen terveyttä ja toimintakykyä. Myös turvallinen ja ikäystävällinen asuminen ja elinympäristö sekä helposti saavutettavat ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat palvelut ovat tärkeä osa ikääntyneen hyvinvointia. Lisäksi tärkeää on myös huomioida sosiaaliset suhteet ja niiden merkitys arjessa. Ikääntymisen myötä sosiaaliset suhteet voivat vähentyä, joka voi altistaa yksinäisyydelle ja syrjäytymiselle. Ne voivat puolestaan lisätä terveysongelmia, kuten muun muassa masennusta ja kognitiivista heikkenemistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten kotihoito, voivat tukea ikääntyneen arjessa selviytymistä ja mahdollisuuksia asua kotona. (National Institute on Aging 2019; Pennanen, Tenhonen, Lautala, Neijonen, Luonsinen & Hammar 2025.)
Ikääntyneiden hyvinvointia tukevat terveelliset elämäntavat, kuten säännöllinen liikunta, monipuolinen ravitsemus ja riittävä uni. Liikunnalla voidaan edistää iäkkäiden toimintakykyä, ehkäistä sairauksia ja toiminnanvajavuuksia sekä parantaa itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Monipuolinen ravitsemus puolestaan tukee terveyttä, toimintakykyä ja hyvää elämänlaatua ikääntyessä. Lisäksi turvallinen elinympäristö sekä saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat arjessa selviytymistä ja kotona asumisen mahdollisuuksia. Turvallinen elinympäristö sekä toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat ikääntyneiden arjessa selviytymistä ja hyvän elämänlaadun säilymistä. (UKK-instituutti 2026; Ruokavirasto 2025).
Hyvinvointi on myös yksilöllinen kokemus. Se, mikä lisää yhden ihmisen hyvinvointia, ei välttämättä ole toiselle yhtä merkityksellistä. Ikääntyessä hyvinvointia voidaan tarkastella kokonaisuutena, johon liittyvät esimerkiksi kokemus mielekkäästä ja merkityksellisestä elämästä, mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä sekä omien voimavarojen ja itselle tärkeiden asioiden huomioiminen. Hyvä ikääntyminen ei siten tarkoita täydellistä terveyttä, vaan mahdollisuutta elää omien toiveiden, voimavarojen ja arvojen mukaista elämää. (Luoma, Björkqvist & Westerholm 2023.)
Hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteutus Kemissä 2026
Hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteutuksessa merkittävässä roolissa on moniammatillinen yhteistyö. Sen kulmakivinä ovat asiakaslähtöisyys, asiakkaan hyvinvoinnin edistäminen, osaamisen jakaminen eri ammattilaisten kesken, tiedonkulku sekä tietysti aktiivinen kuuntelu. Ammattilaisten tulee luoda yhteistyössä asiakkaan kanssa tavoitteet, joiden avulla tuetaan ja edistetään yhteistyössä asiakkaan toimintakykyä. (Forsberg 2023.) Liimatta, Lampela, Laitinen-Parkkonen & Pitkälä (2019) tuovat tutkimuksessaan esille sen, että ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteutus moniammatillisena toimintana tukee ikääntyneiden elämänlaatua. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteutuksessa hyödynnetäänkin moniammatillista yhteistyötä asiakkaan toimintakyvyn tukemiseksi. Keskiössä ovat toimet ja keinot, joilla voidaan tukea yksilöllisiä tarpeita.
Kemissä hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä (HEKO) on jo vuosia toteutettu tiiviissä yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin hyvinvointialueen kanssa. Kotikäynnit kohdennetaan vuosittain 75 vuotta täyttäville kemiläisille. Toiminta on vakiintunut osaksi ennaltaehkäisevää työtä, ja kotikäyntejä onkin toteutettu jo vuodesta 2010 lähtien. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit on suunnattu erityisesti heille, joilla ei vielä ole säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kotikäynnit tarjoavat tärkeän mahdollisuuden pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle ja saada yksilöllistä tukea arkeen ennaltaehkäisevästi ja oikea-aikaisesti. Vuosittain kohderyhmille lähetetään kutsu ja tarkemmat tiedot kirjeitse. Kirjeestä löytyvät tarkemmat tiedot kotikäynnin sisällöstä, niiden merkityksestä sekä toteutuksen ajankohdasta. Tänä vuonna kirje lähetettiin 274 kemiläiselle, joista 53 henkilöä varasi hyvinvointia edistävän kotikäynnin. Tulos kertoo siitä, että ennaltaehkäisevä hyvinvointityö tavoittaa osan kohderyhmästä, mutta myös kehittämisen varaa on.
Hyvinvointia edistävällä kotikäynnillä arvioidaan toimintakykyä laaja-alaisesti itsearvioinnin avulla. Lisäksi toimintakyvyn fyysisiä edellytyksiä arvioidaan SPPB testin (Short Physical Performance Battery) ja yhdellä jalalla seisomisen avulla. SPPB testin avulla voidaan tunnistaa sellaiset iäkkäät, joilla on liikkumisvaikeuksia, heikentynyt tasapaino ja kaatumisvaara. Testi muodostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat tasapainotesti, tuolilta ylösnousu testi, sekä kävelynopeuden mittaaminen. Testistö on vakiintunut ja luotettava alaraajojen suorituskykyä mittaava testistö, jonka avulla saadaan tietoa yksilön tasapainon hallinnasta seisten ja kävellen sekä tietoa alaraajalihasten lihasvoimasta. Heikko SPPB-testin tulos voi ennustaa liikkumiskyvyn heikkenemistä. (Ikäinstituutti 2016).
Suurin osa hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin osallistujista koki oman tasapainonsa hyväksi, vaikka osa olikin huomannut siinä pieniä muutoksia. Osalle tasapainon ongelmat lisäsivät lievää epävarmuutta arjessa, joka lisäsi muun muassa kaatumisen pelkoa. Kotikäyntejä toteuttavat geronomi- ja terveydenhoitajaopiskelijat ohjasivat ikääntyneitä tekemään tasapainoharjoitteita ja liikkumaan mieleisellään tavalla. Psyykkinen toimintakyky koettiin pääosin hyväksi. Osa osallistujista kertoi unen olevan katkonaista, sitä ei useimmiten koettu merkittäväksi ongelmaksi. Keskusteluissa nousivat esiin myös näköön ja kuuloon liittyvät muutokset, jotka voivat olla tavallisia ikääntyessä. Pieni osa osallistujista kertoi kokevansa kipuja, jotka vaikuttivat arjen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn. Sosiaalinen toimintakyky näyttäytyi vahvana. Useimmat osallistujat kokivat, että heillä on riittävä sosiaalinen verkosto, ja perhe sekä ystävät nähtiin tärkeinä voimavaroina. Monet olivat aktiivisia harrastajia, ja erityisesti liikunnalliset harrastukset korostuivat. Yksinäisyyttä koki vain pieni osa osallistujista. Kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi tukee merkittävästi ikääntyvien arkea, elämää ja hyvinvointia myös pitkällä aikavälillä. Fresen kumppaneineen (2012) tekemästä tutkimuksesta saatu tieto osoittaa sen, että yhden kotona tehdyn arvioinnin vaikutus kestää jopa seitsemän vuotta (Frese, Deutsch, Keyser & Sandholzer 2012, 639–644).
Hyvinvointia edistäviin käynteihin osallistuneet kokivat käynnit pääosin tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Käynnit tarjosivat mahdollisuuden pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle ja keskustella yksilöllisistä hyvinvointia tukevista tekijöistä. Opiskelijat kokivat käynnit mielekkäiksi toteuttaa. Heidän mukaansa asiakkaat olivat pääosin hyväkuntoisia, aktiivisia ja motivoituneita huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit osoittavat, että ennaltaehkäisevällä työllä on tärkeä rooli ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Samalla ne tarjoavat arvokkaita kohtaamisia – hetkiä, joissa ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Kokonaisuutena kotikäynneistä jäi näkemys toimintakykyisistä, kotona asuvista 75‑vuotiaista, joille oikea-aikainen, ennakoiva tuki voi auttaa säilyttämään hyvän arjen mahdollisimman pitkään.
Pohdinta
Hyvinvointia edistävät kotikäynnit näyttäytyvät ikääntyneiden arjessa matalan kynnyksen tukimuotona, joka vahvistaa hyvinvointia, turvallisuutta sekä itsenäistä kotona asumista. Kotikäynnit tarjoavat mahdollisuuden iäkkään henkilön kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, johon sisältyvät toimintakyvyn arviointi, ohjaus ja inhimillinen vuorovaikutus. Huolimatta siitä, että osa kohderyhmään kuuluvista 75‑vuotiaista eivät tartu tarjottuun mahdollisuuteen, osallistuville hyvinvointia edistävät kotikäynnit voivat toimia merkittävänä pysähdyshetkenä ja suunnan näyttäjänä hyvän arjen jatkamiselle mahdollisimman pitkään.
Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tarjoavat myös opiskelijoille monipuolisen ja ainutlaatuisen oppimisympäristön, joka tukee heidän ammatillista kasvuaan, työelämävalmiuksiaan ja asiakaslähtöisen ajattelun kehittymistä. Oppilaitosyhteistyössä toteutettavat kotikäynnit yhdistävät teorian ja käytännön aidossa asiakaskontekstissa, erityisesti ikääntyneiden ennaltaehkäisevän työn parissa. Opiskelijat pääsevät soveltamaan koulutuksessa opittuja tietoja todellisissa asiakastilanteissa. Kotikäynnit tarjoavat yksilöllisen ja rauhallisen kohtaamisen, jossa opiskelijat voivat harjoitella ammatillista vuorovaikutusta, kuuntelemista sekä luottamuksen rakentamista ikääntyvien kanssa. Inhimillinen kohtaaminen vahvistaa eettistä osaamista ja asiakaslähtöistä työotetta. Opiskelijat saavat konkreettisen kuvan siitä, miten ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan tukea ikääntyneiden kotona asumista ja hyvinvointia.
Hyvinvointia edistävät kotikäynnit rakentuvat sosiaali‑ ja terveyspalvelujen, oppilaitosten sekä alueellisten kehittämisrakenteiden väliseen yhteistyöhön. Yhteistyö tukee tiedon kulkua, palvelujen kehittämistä, osaamisen vahvistumista sekä edistää tiedolla johtamista sekä ikäystävällisten toimintamallien juurruttamista. Ikääntyville suunnattuja ennakoivien toimien merkitys on laaja ja niiden vaikutukset ovat moniulotteisia, ennen kaikkea ikääntyvien mielekkään elämän ja arjen mahdollistajia. Onko meillä vara jättää näitä toimia toteuttamatta?
Hyvinvointiaedistävät kotikäynnit toteutettiin osana Ennakoi, Teknologiset ratkaisut ennakoivan tiedon keräämisessä ja ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa -hanketta (1.5.2023-31.8.2026).
Kirjoittajat
Tanja Marjanen-Korkala, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Mira Oinas-Mäenalanen, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
Arja Huhtanen, geronomi, Lapin hyvinvointialue
Lähteet
Björkqvist, T. 2024. Ikääntyneiden mielen hyvinvointiin tulee panostaa. Ikäinstituutti. https://www.ikainstituutti.fi/uutiset/ikaantyneiden-mielen-hyvinvointiin-tulee-panostaa/
Dufva, M., Kiiski-kataja, E. & Lähdemäki-Pekkinen, J. 2026. Megatrendit 2026. Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitran selvityksiä 251. Grano Oy. https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf
Forsberg, E. 2023. Ikääntyneiden palveluissa moniammatillisella yhteistyöllä on tärkeä rooli. Suomen Gerontologis-Geriatrinen Fysioterapiayhdistys. https://www.gergeryhdistys.fi/ei-kategoriaa/moniammatillisuus/ikaantyneiden-palveluissa-moniammatillisella-yhteistyolla-on-tarkea-rooli/
Frese, T., Deutsch, T., Keyser, M. & Sandholzer, H. 2012. In home preventive comprehensive geriatrics assessment (CGA) reduces mortality A-randomized controlled trial. Archives of Gerontology and Geriatrics 55, 639–644.
Holma, T. & Häkkinen, H. 2013. Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Suomen Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntaliitto_HYKO-k%C3%A4ynnit%20haastattelu_%20tiedoksi%20tekij%C3%B6ille_19122013.pdf
Ikäinstituutti. 2020. Testaus tavaksi – tapoja testaukseen Iäkkäiden liikkumiskyvyn arviointi. https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2017/01/testaus_tavaksi_netti.pdf
Jyväkorpi, S., Strandberg, T., Urtamo, A., Pitkälä, K., Suominen, M., Kokko, K. & Heimonen S. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielenhyvinvointi. Gerontologia 34(4). https://journal.fi/gerontologia/article/view/99624/57593
Kestilä, L., Karvonen, S., Jauhiainen, S. & Mikkola, H. 2023. Väestön terveys ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi
Liimatta, H., Lampela, P., Laitinen-Parkkonen, P. & Pitkälä, K. 2019. Effects of preventive home visits on health-related quality-of-life and mortality in home-dwelling older adults. Scand J Prim Health Care. 2019 Mar;37(1):90-97. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6452824/
Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 31.12.2012/ 980. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2012/980
Luoma, M.-L., Björkqvist, T. & Westerholm, S. 2023. Tiedolla, taidoilla ja toimintatavoilla voidaan edistää iäkkäiden mielen hyvinvointia. THL-blogi 21.4.2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
National Institute on Aging. 2019. Social isolation, loneliness in older people pose health risks. https://www.nia.nih.gov/news/social-isolation-loneliness-older-people-pose-health-risks
Niemi, A. & Eloranta, S. 2024. Ikääntyneiden kuntoutuminen ja arjen toimintakyky-voisiko sitä tukea meistä kuka tahansa? Turku AMK. https://talkbystudents.turkuamk.fi/master-school-health-and-well-being/ikaantyneiden-kuntoutuminen-ja-arjen-toimintakyky-voisiko-sita-tukea-meista-kuka-tahansa/
Pennanen, M., Tenhonen, E., Lautala, E., Neijonen, A., Luonsinen, M. & Hammar, T. 2025. Selvitys iäkkään väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä hyvinvointialueilla: Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin iäkkäiden hyvinvointikertomukset, hyvinvointisuunnitelmat ja palveluverkkosuunnitelmat. THL Raportti 12/2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-606-6
Seppänen, M. 2019. Osallisuus onnesta? Sosiaaliset suhteet hyvinvoinnin lähteenä. Ikäinstituutti. https://www.ikainstituutti.fi/osallisuus/osallisuus-onnesta-sosiaaliset-suhteet-hyvinvoinnin-lahteena/
World Health Organization. 2026. Ageing. https://www.who.int/health-topics/ageing/reducing-social-isolation-and-loneliness-among-older-people#tab=tab_1
World Health Organization. 2020. Helathy ageing and fuctional ability. https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/healthy-ageing-and-functional-ability
Yhteiskuntaorientaatio. 2025. Ikääntyneen terveys ja hyvinvointi. https://yhteiskuntaorientaatio.fi/oppimateriaali/terveys-ja-hyvinvointi/ikaantyneen-terveys-ja-hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit