Suurin osa ikäihmisistä haluaa asua omassa kodissaan turvallisesti ja mahdollisimman pitkään. Ikäihmisen kotona asumisen tukeminen edellyttää, että toimintakyvyn pienetkin muutokset tunnistetaan ajoissa, ennen kuin niistä kasvaa suurempia haasteita arkeen. Tarvitaan uusia käytäntöjä toimintakykyä heikentävien muutosten varhaiseen tunnistamiseen ja toimintamalleja toimintakyvyn ja kotona asumisen tukemiseksi. Tähän haasteeseen tarttui Ennakoi -teknologiset ratkaisut ennakoivan tiedon keräämisessä ja ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa –hanke (2023–2026), jossa tuotettiin hyviä ennakoivien toimien käytäntöjä ikäihmisen toimintakyvyn ja kotona asumisen tukemiseksi. Hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu ja sitä rahoitti Lapin Liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.
Miksi ennakointia tarvitaan
Hyvä ja mielekäs ikääntyminen edellyttää toimintakyvyn edellytysten ylläpysymistä ja vahvistumista, jotta jokainen ihminen voi elää omannäköistään elämää myös ikääntyessä. Toimintakykyyn vaikuttavat ihmisen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat, hänen elinympäristönsä sekä tapa, jolla hän toimii ja osallistuu omassa toimintaympäristössään. Ihmisen ikääntyessä terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät tarpeet muuttuvat ja monimuotoistuvat. Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen edellyttää muutoksia terveysjärjestelmien toimintatapoihin, jotta ikääntyville voidaan tarjota heidän tarpeitaan vastaavia yksilöllisiä toimia. WHO:n mukaan terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen edistäminen edellyttää nykyistä kattavampaa tietoa ikääntyneiden toimintakyvystä. Toimintakykyyn liittyvän tiedon avulla voidaan havaita muutoksia ajoissa, ennakoida tulevia tuen tarpeita ja suunnitella ennakoivia ratkaisuja, joilla tuetaan ikääntyvien kotona asumista, hyvinvointia ja osallisuutta. Ennakoiva toiminta perustuu siihen, että meillä on tarvittava tieto saatavilla oikeaan aikaan. (WHO, 2020.)
Liikkumisongelmat ovat usein ensimmäinen syy avuntarpeen lisääntymiseen. Liikkumisongelmat heikentävät ikääntyneen ihmisen selviytymistä päivittäisistä toiminnoista ja voivat muodostua riskitekijäksi itsenäiselle kotona asumiselle. Usein liikkumisongelmat huomataan ja niihin puututaan vasta sitten, kun henkilöllä on jo kaatumishistoriaa tai hän itse kertoo liikkumisongelmistaan. Liikkumisongelmat tulisi kuitenkin tunnistaa jo niin sanotussa siirtymävaiheessa (proaktiivisuus), ennen varsinaisten liikkumisongelmien syntymistä. Liikkumisongelmien varhaisia merkkejä on usein vaikea itse tunnistaa ja tästä syystä liikkumisongelmia ennakoivien merkkien tunnistamiseksi tulee käyttää riittävän herkkiä mittareita. (Beauchamp, 2020.)
Liikkumisongelmien varhaiset merkit näkyvät muutoksina liikkeen ja liikkumisen laadussa, frekvenssissä sekä liikkeeseen ja liikkumiseen käytetyssä ajassa. Esimerkiksi pidempien matkojen kävely tai portaissa liikkuminen alkavat vaikeutua, joten ihminen muuttaa tapaansa liikkua ja voi valita mieluummin hissin portaiden sijaan. Nämä muutokset tavassa liikkua tapahtuvat lähes huomaamatta. (Richardson ym., 2023.) On tärkeää tunnistaa myös liikkumisongelmiin yhteydessä olevia tekijöitä ja arvioida esimerkiksi muistitoiminnoissa tapahtuvien muutosten varhaisia merkkejä (Nicolson ym., 2021). Kävelynopeudella ja muistitoiminnoilla on todettu olevan yhteys.
Ennakoinnin mahdollistamiseksi kuntien ja hyvinvointialueiden tulee kehittää ikääntyvän väestön toimintakykyä kuvaavia indikaattoreita siten, että ne eivät kuvaa pelkästään ongelmia ja palvelutarpeita, vaan myös voimavaroja ja niiden mahdollisia muutoksia (Tiainen ym., 2025).
Ennakoi-hanke rakensi yhteistyöllä hyviä käytäntöjä ennakointiin
Lapin AMKin hallinnoima Ennakoi-hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen (Lapha), kuntien, järjestöjen, seurakuntien, oppilaitoksen ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeessa pilotoitiin ennakoivan toiminnan malleja Kemissä, Torniossa ja Tervolassa. Piloteissa kokeiltiin erilaisia teknologisia ratkaisuja hyvinvoinnin arviointiin, toimintakyvyn mittaamiseen ja kaatumisriskin tunnistamiseen. Teknologiaa hyödynnettiin myös fyysisen toimintakyvyn harjoittamisessa ja fyysisen aktiivisuuden seurannassa. Ikäihmisiä myös ohjattiin teknologian itsenäiseen hyödyntämiseen oman hyvinvoinnin tukemisessa ja kiinnittämään huomiota esimerkiksi teknologian käyttöön liittyvään turvallisuuteen. Kokemukset olivat rohkaisevia.
Hankkeen alussa kartoitettiin yhteiskehittämiseen osallistuvat toimijat, jotka nimesivät edustajansa ennakoivan toimintamallin kehittämistyöryhmään. Yhteiskehittäminen toteutettiin työpajatyöskentelyllä. Kehittämistyöryhmälle toteutettiin palautekysely yhteiskehittämiseen liittyvien työpajojen hyödyistä. Työpajat hyödyllisiksi ja ne tarjosivat tilaisuuden verkostoitua muiden toimijoiden kanssa ja mahdollistivat ajatusten ja ideoiden vaihdon. Alueen toimijat tulivat toisilleen tutuiksi ja työpajatyöskentely tarjosi monipuolisen oppimisympäristön. Osallistujat saivat työpajoista innostusta työhönsä ja tietoa myös omaan hyvinvointiinsa sekä työkaluja omaan työhön. Osallistumisen koettiin avanneen uusia mahdollisuuksia kehittää omaa työtä ja lisänneen motivaatiota ja innostusta työhön. Myös tietous tekoälystä ja sen käytöstä koettiin lisääntyneen. Osallistujat kokivat saaneensa uusia ajatuksia oman työnsä kehittämiseen ja uusia ennakoivia toimintamalleja on otettu käytäntöön.
Hankkeen pilotteihin osallistuneille kuntalaisille järjestettiin palaute- ja kehittämistyöpaja. Osallistujat kokivat saaneensa tietoa ja neuvontaa oman hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen sekä oman tulevaisuuden suunnitteluun. Pilotoiduilla toimintamalleilla on ollut positiivisia vaikutuksia muun muassa tasapainoon, unen laatuun, mielialaan, yksinäisyyden kokemiseen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja aktiivisuuden lisääntymiseen. Geronomiopiskelijoiden opinnäytetyö Kunto65-pilotin vaikutuksista osoitti, että ennakoivilla toimilla oli merkittäviä myönteisiä vaikutuksia osallistujien fyysiseen aktiivisuuteen ja oman hyvinvoinnin havainnointiin (Lehto & Nikola, 2026). Lisäksi pilotteihin osallistuneiden ikäihmisten tietous erilaisista teknologisista ratkaisuista ja sovelluksista lisääntyi. Ikäihmiset suhtautuivat teknologian käyttöön myönteisesti ja erityisen arvokkaaksi pilotteihin osallistuneet ikäihmiset kokivat teknologian tuoman mahdollisuuden saada tietoa omasta toimintakyvystä ja sen mahdollisista muutoksista. Tämän koettiin lisäävän motivaatiota oman toimintakyvyn ylläpitämiseen.
”Sai lisätietoa asioista sekä omasta terveydestä ja toimintakyvystä.”
”Motivoi kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiin.”
”Sai hyviä ohjeita kotijumppaan, tasapainon kehittämiseen.”
”Oman tulevaisuuden miettiminen.”
Pilottien toimijoille järjestettiin myös palautetilaisuuksia. Toimijat kokivat oppineensa tuntemaan toisia toimijoita paremmin ja yhteistyön vahvistuneen. Säännölliset yhteistyöpalaverit ovat jääneet pysyväksi käytännöksi pilotin päätyttyä. Ammattilaisten sekä vapaaehtoistoimijoiden tietoisuus teknologian mahdollisuuksista ennakoinnissa lisääntyi hankkeen myötä ja heidän valmiutensa ohjata ikäihmisiä teknologian hyödyntämisessä vahvistui. Ammattilaiset kokivat teknologian käytön helpottaneen toimintakykyyn liittyvän tiedon keräämistä ja seurantaa sekä tukeneen riskitekijöiden aiempaa nopeampaa ja tarkempaa tunnistamista.
Yksi hankkeen konkreettisista tuotoksista on Ennakoi-reppu (Kuva 1), johon on koottu erilaisia materiaaleja ennakoivien toimien toteuttamiseksi ja ikäihmisten hyvinvoinnin sekä kotona asumisen tukemiseksi. Repusta löytyy hankkeessa tuotettua materiaalia sekä valikoituja oppaita ja sen sisältöä voivat hyödyntää kaikki julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat neuvonta- ja ohjaustyössään. Ennakoi-reppuja on kaksi kappaletta ja ne sijaitsevat Lapin AMKin Kemin (Hyvinvoinipysäkki) ja Rovaniemen (Hyvinvointipiste Vire) kampuksilla. Hankkeen päätyttyä reppuja hyödynnetään opetuksessa ja niiden sisältöä esitellään erilaisissa alueen ikäihmisille suunnatuissa tapahtumissa. Repun sisältöä myös päivitetään osana opetusta.
Hankkeen verkkosivuilta löytyy lisää tietoa Ennakoi-repusta ja sen sisältö on haluttaessa jokaisen ladattavissa verkkosivuilta löytyvän linkkilistan avulla. Ennakoi hankkeen sivu |
Kuva 1. Ennakoi-repusta löytyy materiaalia ikäihmisten omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi.
Ennakointi on kustannustehokasta
Yhteiskunnan näkökulmasta ennakointi on taloudellisesti kannattavaa. Hankkeen piloteissa toteutettujen Hyvinvointia edistävien kotikäyntien (HEKO) vaikutuksia arvioitiin vaikuttavuuslaskennalla (SROI, Social Return on Investment), jossa saavutetut hyödyt ja kustannukset asetetaan vastakkain. Tulokset olivat yksiselitteisiä, ennakointiin sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Tämä tulos saatiin huomioimalla pelkästään kaatumisten ja lonkkamurtumien ennaltaehkäisystä koituvat suorat säästöt. Laskennassa ei huomioitu esimerkiksi ennakoinnin vaikutuksia ikäihmisten elämänlaatuun, inhimillisen kärsimyksen vähentymiseen ja perusterveydenhuoltoamme kuormittavan pyöröovi-ilmiön hillitsemiseen. Kysehän ei ole pelkästään euroista, vaan ihmisten hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä. Ennakoinnin vaikutuksia arvioitiin myös vaikuttavuustutkimuksella. Tutkimuksen tulokset viittaavat selkeästi, että jo pienellä yksilöllisellä ohjauksella voidaan saada aikaan konkreettisia tuloksia esimerkiksi liikkumisen varmistumiseen ja näin kaatumisten ehkäisyyn.
Hankkeen tulosten perusteella laadittiin suositus ennakoivien toimien toteuttamiseksi ikäihmisten toimintakyvyn edellytysten ja kotona asumisen tukemisessa. Suosituksen mukaan kuntakohtaiset ennakoivan toiminnan mallit voivat vaihdella, riippuen kunnan tarpeista, alueen toimijoista sekä yhteistyömahdollisuuksista (kolmannen sektorin toimijat, seurakunnat, oppilaitokset ja muut toimijat tarjoavat). Suosituksessa todetaan, että toteuttamisvaihtoehtoina voivat olla myös yhteistoteutus pienten paikkakuntien kesken sekä etä- ja liikkuvien palveluiden hyödyntäminen.
Mitä hankkeesta opimme ja miten ennakointityö jatkuu
Ennakoi-hankkeen tärkein viesti on yksinkertainen: toimintakyvyn heikkenemiseen voidaan vaikuttaa parhaiten silloin, kun muutokset tunnistetaan varhain. Ennakointi, eri toimijoiden aito yhteistyö ja käytännön työkalut auttavat siirtämään painopistettä korjaavista toimista ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitäviin ratkaisuihin sekä kotona asumisen tukemiseen.
Hankkeen aikana tunnistettiin myös tarve kehittää edelleen kerätyn toimintakykytiedon tulkintaa ja hyödyntämistä niin ammattilaisten työssä kuin ikäihmisten omassa arjessa. Työ ei pääty hankkeen päättymiseen, vaan hyvien käytäntöjen levittämistä jatketaan ja tavoitteena onkin käynnistääEnnakoinnin verkostofoorumi yhteisen tulevaisuuskeskustelun ylläpitämiseksi. Verkoston on tarkoitus koota yhteen ikäihmisten ennakoivien toimien kehittämisestä kiinnostuneita eri toimijoiden edustajia yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Ennakointi on investointi toimintakykyyn, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Samalla se on investointi koko palvelujärjestelmän kestävyyteen. Kun toimintakyvyn muutokset tunnistetaan ja niihin reagoidaan ajoissa, voidaan tukea ikäihmisten mahdollisuuksia elää aktiivista, turvallista ja omannäköistä elämää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Lisätietoa hankkeen toteutuksesta, tuloksista ja suosituksesta löydät hankkeen julkaisusta .
Kuvitteellisen Maijan tarina havainnollistaa ennakoinnin merkityksen ikääntyvän ihmisen arjessa. Tutustu hankkeessa tuotettuun animaatioon alla olevasta linkistä.
Kirjoittajat:
Sari Arolaakso, projektipäällikkö, Lapin AMK
Anne Rautio, asiantuntija, Lapin AMK
Lähteet:
Beauchamp, M. K. (2020). Screening for Preclinical Balance Limitations in Younger Older Adults: Time for a Paradigm Shift. In Physical Therapy (Vol. 100, Number 4, pp. 589–590). Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/ptj/pzaa017
Lehto, A-M. & Nikola, J. (2026). Kunto65-pilottiin osallistuneiden kokemuksia pilotin vaikutuksista fyysiseen aktiivisuuteen. [Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601251741
Nicolson, P. J. A., Sanchez-Santos, M. T., Bruce, J., Kirtley, S., Ward, L., Williamson, E., & Lamb, S. E. (2021). Risk Factors for Mobility Decline in Community-Dwelling Older Adults: A Systematic Literature Review. In Journal of Aging and Physical Activity (Vol. 29, Number 6, pp. 1053–1066). Human Kinetics Publishers Inc. https://doi.org/10.1123/japa.2020-0482
Richardson, J., Beauchamp, M., Bean, J., Brach, J., Chaves, P. H. M., Guralnik, J. M., Jette, A. M., Leveille, S. G., Hoenig, H., Manini, T., Marottoli, R., Porter, M. M., Sinclair, S., Letts, L., Kuspinar, A., Vrkljan, B., Morgan, A., & Mirbaha, S. (2023). Defining and Measuring Preclinical Mobility Limitation: An Expert Consensus Exercise Informed by a Scoping Review. In Journals of Gerontology – Series A Biological Sciences and Medical Sciences (Vol. 78, Number 9, pp. 1641–1650). Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/gerona/glad143
Tiainen, K., Rappe, E., Rajaniemi, J., Jolanki, O., & Siren, A. (2025). Ikäystävällisyyden laatuindikaattorit Suomessa: Kuntien ja hyvinvointialueiden varautuminen väestön ikääntymiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2025:7. Valtioneuvoston kanslia. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-265-7
World Health Organization. (2020). Decade of Healthy Ageing: Baseline Report. Geneva: World Health Organization. Saatavilla: https://iris.who.int/handle/10665/338677
Viimeisimmät kommentit