Syyskuussa 2025 AImama järjesti yhteistyössä mAInIO | LAB.fi ja HosByte | Haaga-Helia -hankkeiden kanssa webinaarin, josta esittelemme nostoja tässä artikkelissa.
Maria Nyroos: Tekoälyn ajankohtaiskatsaus – turvallisuus, eettisyys, osaaminen
Maria Nyroos Suomen Yrittäjistä keskittyi erityisesti kyselyyn, jossa selvitettiin pk-yrittäjien näkemyksiä tekoälyn mahdollisuuksista, riskeistä ja osaamistarpeista.
1. Miksi tekoäly on tärkeä?
Tekoäly on Suomen taloudelle tärkeä, koska Suomi on jäänyt jälkeen tuottavuuskasvussa muihin maihin verrattuna. Koska väestömäärällämme ei voida kilpailla globaalisti, tuottavuutta on pakko kasvattaa, ja tekoäly nähdään tässä yhtenä potentiaalisena moottorina.
Nyroos pohti, onko teknologian kehitys tasa-arvoista vai keskittyykö sen tuoma valta ja osaaminen vain tietyille toimijoille.
2. Tekoälyn käytön nykytilanne PK-yrityksissä
Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan vain noin 40 % yrittäjistä käyttää tekoälyä työssään tai vapaa-ajallaan. Huolestuttavaa on, että lähes kaksi kolmasosaa ei käytä sitä ollenkaan. Käyttö painottuu yli 10 hengen yrityksiin, asiantuntijapalveluihin, pääkaupunkiseudulle ja nuorempiin yrittäjiin.
Yleisimmin tekoälyä käytetään käännöksiin, ideointiin, markkinointiin ja viestintään. Sen sijaan talouskasvun kannalta merkittävämmät käyttökohteet, kuten tuotekehitys, myynnin kasvattaminen ja asiakasymmärrys, ovat vielä vähäisellä käytöllä.
Merkittävin käytön este on osaamisen puute. Muita merkittäviä esteitä ovat eettiset huolet ja tietoturvan vaarantuminen.
3. Korvaako tekoäly ihmisen?
Lyhyt vastaus on, että ei vielä. Kokonaisten ammattien katoamisen sijaan tekoäly muuttaa yksittäisiä työtehtäviä. Vain 2 % työllisistä on ammateissa, joissa generatiivinen tekoäly voisi korvata merkittävän osan työstä. Tekoäly vaikuttaa eniten korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden töihin (esim. ICT-ala), ei niinkään perinteisiin duunariammateihin. Teknologian kehitys korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä, jotta tuottavuushyödyt saadaan realisoitua.
4. Turvallisuus, etiikka ja lainsäädäntö
EU:n tekoälyasetus (AI Act) on riskipohjainen ja tulee vaikuttamaan esimerkiksi tekoälyn käyttöön rekrytoinnissa. Vaikka yrittäjä ostaisi tekoälypalvelun ulkopuoliselta toimittajalta, hän on silti vastuussa sen käytöstä. Lainsäädännön ansiosta jokaisen yrittäjän ei tarvitse olla syväosaaja esimerkiksi tietoturvassa. Palveluntarjoajien, kuten Microsoftin, on pakko noudattaa lainsäädäntöä.
5. Marian konkreettiset vinkit yrittäjille
- Älä jaa luottamuksellista tietoa: Kaikki, mitä syötät julkiseen tekoälyyn (kuten ilmaiseen ChatGPT:hen), on potentiaalisesti julkista. Älä jaa nimiä, numeroita tai muuta luottamuksellista tietoa.
- Älä käytä hakukoneena: Tekoäly ei ole hakukone. Se voi antaa virheellistä tietoa tai ”hallusinoida”, eikä se yleensä osaa kertoa lähteitään.
- Jaa osaamista organisaatiossa: Ei riitä, että yksi osaa käyttää tekoälyä, vaan osaamista ja ohjeita kannattaa jakaa koko henkilöstölle.
- Mieti brändi-imagoa: Tekoälyllä luotujen kuvien käyttö voi olla haitallista brändille.
6. Datan merkitys matkailualalla
Yrityksen keräämä data on kuin laatikossa makaavat setelit. Se on rahanarvoista omaisuutta, joka kannattaa laittaa töihin liiketoiminnan kehittämiseksi ja tulevaisuuden ennakoinniksi.
”Ku vois tän ratkasta jollain ihanalla, lempeellä tekoälyllä, niin siinä moni matkailuyrittäjä huokasis helpotuksesta”
– Nostoja AImama-hankkeen tekemästä nykytila-analyysistä
Petra Paloniemen esitys pohjautui AImama-hankkeessa tehtyyn laadulliseen selvitykseen (04/2024–01/2025), jossa kartoitettiin lappilaisten matkailuyritysten kokemuksia ja käytäntöjä tekoälyn hyödyntämisestä myynnissä ja markkinoinnissa.
Petra painotti, että tekoäly on hyödyllinen apuväline matkailumarkkinoinnissa, mutta sen käyttöön liittyy selkeitä reunaehtoja:
- Aitous ja vastuullisuus on säilytettävä → tekoäly ei saa vääristää kuvaa Lapista.
- Ihminen ja tekoäly täydentävät toisiaan, eivät korvaa toisiaan.
“Kovat asiat koneelle, pehmeät ihmiselle.” eli empatia ja tunneäly kuuluvat ihmiselle, rutiinit ja data tekoälylle.
- Tietoturva ja datan hyödyntäminen ovat kriittisiä kilpailutekijöitä.
- Pk-yritysten kannattaa aloittaa pienillä kokeiluilla, kuten chatbotit ja käännösavustajat, mutta pitää samalla katse eettisyydessä ja ekologisuudessa.
Nykytila-analyysin tuloksista nousi kokeilutarpeita, joita AImama hankkeessa on alettu viedä käytäntöön yritysten kanssa. Kokeiluista raportoimme niin, että tulokset hyödyttävät laajemminkin matkailukenttää.
Fredrik Sjoberg: Varausten tulevaisuus – GPT ja agenttiaikakausi
Fredrik Sjoberg, New York Universityn luennoitsija ja Maison-startupin perustaja, maalasi webinaarissa kuvan matkailun jakelun murroksesta. Hänen mukaansa olemme siirtymässä hakukoneiden ja OTA-portaalien ajasta tekoälyagenttien aikakauteen, jolloin matkailija suunnittelee matkaansa ChatGPT:llä ja myös varaa hotellin ja palvelut suoraan keskustelussa.
Matkailualan varauskäytännöt ovat suuressa murroksessa, kun yhä useampi matkailija suunnittelee ja haluaa tulevaisuudessa varata matkansa tekoälyavustajien, kuten ChatGPT:n, kautta. Tämä luo uuden haasteen: vanhat, suuret toimijat, kuten online-matkatoimistot (OTA:t), pyrkivät integroimaan palvelunsa tekoälyyn ja kaappaamaan tämän uuden kanavan arvon, mikä tarkoittaisi hotelleille ja muille palveluntarjoajille edelleen korkeita, noin 20 %:n komissiokuluja. Tähän ongelmaan vastaa Maison-sovellus, joka toimii uudenlaisena, neutraalina ja älykkäänä kerroksena matkailijoiden ja palveluntarjoajien välillä. Maisonin visio on mahdollistaa suora yhteys asiakkaisiin ilman kalliita välikäsiä ja antaa matkailualan yrityksille takaisin kontrolli omasta liiketoiminnastaan tekoälyn aikakaudella.
Käytännössä Maison tarjoaa matkailuyrityksille työkaluja, joilla ne voivat valmistautua tulevaan. Alkuun pääsee ilmaisella chatbotilla, jonka yritys voi asentaa omille kotisivuilleen. Tämän botin avulla yritys voi järjestää ja jalostaa omaa tietoaan, kuten palvelukuvauksia ja hintoja, koneymmärrettävään muotoon ja päästä eroon tehottomasta ”SEO-krääsästä”. Varsinainen ydin on Maisonin kehittämä transaktiokerros, joka mahdollistaa varausten tekemisen suoraan tekoälyagenttien kautta kiinteällä kuukausimaksulla komissioiden sijaan. Tämä voi laskea jakelukustannukset jopa 0,5 prosenttiin. Alustan avulla erityisesti pienet ja uniikkeja elämyksiä tarjoavat yritykset voivat tulla löydetyiksi ja varattaviksi maailmanlaajuisesti.
- Palauta kontrolli: Hallitse itse omaa dataasi, brändiäsi ja asiakassuhdettasi.
- Pienennä kustannuksia: Vaihda kalliit komissiot ennustettavaan kuukausimaksuun.
- Paranna löydettävyyttä: Tee palveluistasi helposti löydettäviä ja varattavia tekoälyagenteille.
- Hyödynnä omaa brändiä: Viesti asiakkaille omalla ”tone of voicella” myös uusissa kanavissa.
Sjoberg rohkaisi matkailuyrittäjiä aloittamaan pienesti – esimerkiksi ilmaisella chatbotilla – ja valmistautumaan agenttiaikaan nyt. Näin voi varmistaa, että oma yritys löytyy ja erottuu myös silloin, kun asiakas kysyy GPT:ltä: “Mistä löydän täydellisen elämyksen Lapista?”
Aarni Tuomi: Hosbyte-hankkeen tekoälykokeiluja
1. Aarni kertoi kokeilusta käyttää tekoälyä reseptivideoissa. Lue artikkeli: Tekoäly reseptivideoinnissa: teknisen osaamisen ja investointien kannattavuus – eSignals Pro
2. Kuiskaajabotti on kehitetty tarjoamaan sparrausta ja tietoa matkailu- ja ravintola-alan PK-yrittäjille avuksi esimerkiksi digitaalisten myyntikanavien optimointiin. Vaihtoehtoina ovat usein googlaus, myyntiedustajiin yhteyden ottaminen, toisilta yrittäjiltä kysyminen tai kokeilemalla oppiminen. Kuiskaajabotti tarjoaa näiden rinnalle uuden tavan hankkia tietoa.
Ensimmäinen kokeiluversio (”proof of concept”) keskittyy auttamaan online-matkatoimistojen (OTA) ja muiden digitaalisten myyntikanavien optimoinnissa. Tämä botti on ilmainen ja sitä voi kokeilla nettisivujen kautta.
Vaikka saman kysymyksen voisi esittää yleiselle kielimallille, kuten GPT:lle, kuiskaajabotin lisäarvo on siinä, että se on koulutettu erityisellä substanssiosaamisella, jota sen koulutusaineistossa ei muuten olisi samalla tavalla edustettuna. Tämän ansiosta botin tavoitteena on antaa parempia ja järkevämpiä vastauksia sekä ehdotuksia toiminnan tehostamiseksi.
Kuiskaajabotteja voitaisiin jatkossa kehittää myös muihin aihealueisiin, kuten henkilöstöjohtamisen tueksi esimerkiksi henkilökunnan poissaoloihin liittyvissä tilanteissa.
3. Seuraathan jo LinkedInissä Elämysteknologia-ryhmää ja osallistut keskusteluun!