Mikä on podcast?

Podcast (podi, äänijulkaisu) on digitaalinen audio-ohjelma, jota voi kuunnella internetin välityksellä. Ne sisältävät lähinnä puhetta mutta myös muita äänielementtejä. Usein podcastit ovat sarjoja, joissa on useita jaksoja. Podcasteja voi ladata tai suoratoistaa erilaisilta alustoilta, kuten Spotify, Apple Podcasts tai SoundCloud. YleAreenakin on uudelleen ristinyt podcasteiksi “radio”-sisältönsä kuten kuunnelmat.

Nykyihminen on tottunut kuluttamaan audiosisältöä kuten musiikkia, ekirjoja ja podcasteja missä ja milloin vain kännykän kautta. Vuonna 2022 yli kolmasosa suomalaisista oli kuunnellut tai ladannut podcastin viimeisen kolmen kuukauden aikana (Tilastokeskus 2023).

Yleisiä syitä kuunnella podcasteja ovat

• uuden oppiminen,
• viihtyminen,
• ajan tasalla pysyminen,
• rentoutuminen
• inspiroituminen
• pakeneminen eli eskapismi (Truelist 2023).

Mistä aiheista voit tehdä podcastin?

Podcastit voivat olla faktaa tai fiktiota: haastatteluja, uutisia, keskusteluja, tarinoita, opastuksia jne. Kuten muussakin sisältömarkkinoinnissa, ei ole tarkoitus tehdä ostamaan tuputtavaa mainosta, vaan kiinnostavaa, hyödyllistä ja viihdyttävääkin sisältöä.

Matkailuyrittäjänä voisit kertoa esimerkiksi

• yrityksesi tarinan
• kohteesta tai reiteistä
• paikallisesta kulttuurista (ruoka, historia, tavat)
• vinkkejä matkailijalle (Yleisesti Kysytyt Kysymykset)
• mitä yrityksellesi kuuluu ei-sesonkina, esim. mitä vetokoirat tekevät kesäaikaan.

Käsikirjoituksen tekeminen

Podcastia voi lähteä tekemään matalalla kynnyksellä edullisesti ilman huipputeknologiaa ja -osaamista, mutta aikaa se vie enemmän kuin somepostauksen tekeminen. Niinpä kannattaa satsata aikaa myös suunnitteluun.

Kenelle teet podcastin?

Kuka on kohdeyleisösi? Mitä he tietävät entuudestaan, mistä he ovat, mitä kieltä he puhuvat?

Ketkä tekevät podcastin?

Onko podcast esimerkiksi haastattelu vai  tarina? Kuka hoitaa tekniikan (äänitys, leikkaus, lataus internetiin)?

Sopiva pituus?

Podcast saa olla juuri niin pitkä kuin tarvitsee mutta ei yhtään pitempi, eli aihe ratkaisee. Kokemus opettaa tässäkin. Podcast-kokeilumme perusteella voimme sanoa, että pitempi podcast on helpompi tehdä kuin lyhyt!

Buzzsproutin mukaan podcasteja on hyvin erimittaisia.

• Alle 10 minuuttia  (14%)
• 10—20 minuuttia (15%)
• 20—40 minuuttia (31%)
• 40—60 minuuttia(22%)
• Yli 60 minuuttia (7%).

Podcastiin sopiva tyyli

Jos verkkotekstin kirjoittaminen tuntuu haasteelliselta, podcast voi olla luontevampi media saada esim. yrittäjän persoonallisuus ja ainutlaatuisuus esille. Puheen ei suinkaan tarvitse olla täydellistä, teleprompterilta luettua uutista, vaan rosoisuus, nauru, tunteet, puhekieli ja murteet tuovat sisältöön eloa ja kiinnostavuutta.

Podcastin toteuttaminen

Teimme ehospitality-hankkeessamme podcasteja seuraavasti.

1. Käsikirjoituksen tekeminen

Googlaamalla “podcastin käsikirjoittaminen” netistä löytyy paljon ohjeita, joita yhdistelemällä kehitimme meille sopivan mallin. Esimerkiksi Bonfiren materiaalit Ladattavat oppaat – Bonfire Agency ja  Podcast podcasteista – Bonfire Agency osoittautuivat hyödyllisiksi.

Mahdollisen aloitusmusiikin  (avausjinglen) jälkeen

• toivota kuulija tervetulleeksi
• kerro perustiedot, esimerkiksi kuka olet, ketä haastattelet ja mistä aiheesta.

Varsinainen sisältö kannattaa kirjata ylös avainsanoin / ranskalaisin viivoin, jotta mitään ei unohdu. Sanasta sanaan kirjoitettu teksti on vaikea esittää luontevasti niin, ettei se kuulosta luetulta. Jos sanat menevät sekaisin, pidä pieni tauko ja ota uudelleen. Leikkausvaiheessa kömmähdykset on helppo editoida pois.

Verkkotekstissä käytetään väliotsikoita, podcastissa puolestaan välijinglejä. Ne voivat olla musiikkia (muista tekijänoikeudet!), mutta myös muuta äänimaailmaa: pakkaslumen narinaa, aaltojen loisketta tai eläinten ääntelyä.

Lopussa voit aiheesta riippuen kiittää vierasta ja tehdä yhteenvedon tai vain kiittää kuuntelijaa. Tässä vaiheessa voit vielä antaa vinkin vaikkapa yrityksen verkkosivusta. Mieti, miten voit lopettaa mieleenpainuvasti. Jokin hauska tarina, omakohtainen kokemus, yllättävä yksityiskohta kannattaa säästää loppuhuipennukseksi.

Aivan loppuun lisätään vielä outro oli lopputunnus.

2. Laitteet ja sovellukset eli mitä tekniikkaa tarvitaan

Podcastin tekemiseen tarvitaan käytännössä jokin laite, jolla voi äänen tallentaa kohtuullisen hyvällä laadulla, ja sopiva ohjelmisto mahdolliseen tallennuksen muokkaamiseen. Periaatteessa podcastin voi toteuttaa kokonaan vaikka kännykällä. Mobiililaitteisiin löytyy ilmaisia äänen tallennus- ja muokkausohjelmia, joilla pääsee hyvinkin liikkeelle.

Hankkeen aikana olemme käyttäneet podcastien tekemiseen erillisiä, nimenomaan podcastien tuotantoon tarkoitettuja laitteistoja.

Tekoälypodcast nauhoitettiin Rödecaster Pro-laitteistolla siten, että Yrjö oli Torniossa laitteiston käyttäjänä ja Outi osallistui Teamsin kautta nauhoitukseen. Yrjön puhe tallentui hyvälaatuisen mikrofonin ja Rödecaster -laitteen kautta tietokoneelle. Outin ääni tuli Teamsista ja tallennettiin samanaikasesti Rödecasterin kautta tietokoneelle.  Rödecasterilla voi nauhoittaa neljän mikrofonin lisäksi linjaliitännästä esimerkiksi toisen tietokoneen kautta tulevaa ääntä – kuten tässä Teamsista Outin ääni – ja vaikka bluetoothin kautta puhelinkeskustelua.

Tässä nauhoitus tapahtui tietokoneelle Cakewalk-ohjelmiston avulla, mutta laitteella voi nauhoittaa suoraan myös muistikortille. Cakewalk on ilmainen ohjelmisto, jolla voidaan nauhoittaa ja muokata musiikkia sekä podcasteja.

Pelillistämispodcast nauhoitettiin Luostolla sekä ulkona Jaakkolan porotilalla että sisällä Lapland Hotels Luostotunturin tiloissa. Tämä nauhoitus tehtiin kannettavalla Zoom H8-laitteistolla. Laitteiston omalla stereomikrofonilla saa aikaan laadukasta ääntä ja tallentaa voi suoraan muistikortille. Lisäksi laitteisto toimii akuilla tai paristoilla.  Ulkoäänitykset tehtiin suoraan laitteen omalla stereomikrofonilla ja sisätiloissa laitteeseen kiinnitettiin kaksi normaalia puhemikrofonia. Näin saatiin kunkin haastateltavan ääni hyvin talteen.

Miten äänittäminen onnistuu ulkonakin?

Ulkona äänitettäessä on syytä huomioida tuulen vaikutus mikrofoneihin. Yleensä kannattaa käyttää tuulisuojaa mikrofoneissa, jotta tuulen kohina ei aiheuta ongelmia nauhoitukseen. Jaakkolan porotilalla tehdyissä ulkonauhoituksissa on aivan hetkittäin kuultavissa tuulen vaikutus nauhoitukseen. Kohinaa voi jonkin verran vaimentaa jälkikäteen äänenmuokkausohjelmistoilla häivyttämällä alataajuuksia nauhoituksesta. Mikrofonin tuulisuojia on saatavilla yleensä kaikenlaisille mikrofoneille ja tarvittaessa suojaksi kelpaa vaikka tennissukka.

Miten äänittäminen onnistuu etänä?

Podcast nauhoittaminen onnistuu siis eri laitteilla ja keskusteluun voi osallistua myös etänä vaikka Teamsin välityksellä tai puhelimella. Tällöin äänenlaatuun tietenkin vaikuttaa aika paljon kyseisen yhteyden laatu ja osallistujien käyttämät laitteet. Esimerkiksi tietokoneella Teams-yhteydestä tulevan äänen laatu riippuu osallistujan omasta mikrofonista ja yhteyden laadusta.

Millä ohjelmalla editointi?

Joskus podcastin nauhoitus voi onnistua kerralla niin hyvin, että kovin paljon muokkausta ei tarvita. Alkuun voi lisätä jonkin tunnusmelodian tai vastaavan ja loppuun myös. Aika usein kuitenkin nauhoituksesta joutuu poistamaan turhia pätkiä tai nauhoitus pitää koostaa useammasta eri nauhoituksesta. Tällöin avuksi tarvitaan jokin äänenmuokkaussovellus. Ilmaisia sovelluksia löytyy esimerkiksi jo edellä mainitun Cakewalkin lisäksi vaikkapa Audacity, joka käy tarkoitukseen aivan hyvin.

Koostamisen lisäksi voi olla tarpeen säätää nauhoituksen tasoja ja ehkä jopa äänensävyjä. Tätä varten kannattaa joko perehtyä nauhoitusohjelmiin hieman enemmän tai sitten antaa muokkaus jonkun asiaan perehtyneen tehtäväksi.

Mihin podcast ladataan kuunneltavaksi?

Esim. Soundcloudin käytön voi aloittaa muutamalla podcastilla ilmaiseksi. Sieltä podcastin voi jakaa linkkeinä tai upotuksina muille alustoille. Käytä podcastin nimessä ja kuvaustekstissä kuvaavia sanoja,  joita sisällöstäsi kiinnostunut käyttäisi hakukoneissa, jotta kuulijat löytävät podcastisi.

Pitäisikö podcastin sisältö tarjota myös tekstinä?

Digipalvelulain Saavutettavuuden lait ja standardit – Saavutettavuusvaatimukset mukaan vain julkisorganisaatioiden täytyy tarjota podcastien sisältö myös tekstimuodossa, mutta on hienoa asiakaspalvelua, jos tarjoaa podcastin sisällöntekstinä niille, jotka eivät voi podcastia kuunnella. Esimerkiksi Office 365:n litterointi-toiminto tekee nopeasti melko hyvää jälkeä jopa suomeksi, jos ääniraita on selkeä. Toki tekstitys täytyy editoida lähemmäksi kirjoitettua kieltä poistaen esimerkiksi puheelle tyypilliset täytesanat ja toistot.

Älä unohda markkinoida podcastia ja seurata dataa!

Muista kertoa podcastistasi kaikissa kanavissa: verkkosivulla, sosiaalisessa mediassa, sähköpostimarkkinoinnissa jne. tai tarjoa podcastisi kuunneltavaksi asiakkaallesi tuomaan lisäarvoa vierailuun.

Podcast-alustat kuten Soundcloud, Spotify ja Youtube keräävät dataa kuuntelijoista: kuinka monta heitä on ollut, mistä he olivat, kuinka kauan he kuuntelivat jne.

Muista myös seurata podcastille annettuja kommentteja ja hyppää keskusteluun mukaan!

Mitä opimme tästä kokeilusta?

Outi: Minulla oli aiempaa kokemusta podcasteista vain niiden kuluttajana. Kokeilua varten opettelin käsikirjoittamista ja juontamista. Opettajana olen tottunut kuuntelemaan omaa ääntä nauhoitteilta, mutta oudoltahan se kuulostaa. Podcastin automaattisesti tehtyä litterointia (tekstitiedostoa) siistiessäni mietin jälleen, miten paljon puheessa on täytesanoja ja toistoa. Ne ovat oikeastaan avuksi kuuntelijalle, mutta tekstistä ne kannattaa poistaa.

Yrjö: Äänittämisestä on minulla aika paljon kokemusta musiikin tekemisessä. Sinällään podcastin tekeminen ei kovin paljon poikkea siitä. Toki puheäänen editointi on hieman erilaista ja podcastissa nauhoitukseen tulee herkemmin kuultavia “haittaääniä”, jotka musiikin teossa saattavat jäädä kuulumattomiin esimerkiksi soittimen äänen alle. Eli kannattaa kiinnittää huomiota nauhoitustilanteessa ulkona tuuleen ja tuulelta suojautumiseen sekä yleisestikin turhien äänten kuulumiseen. Esimerkiksi ilmastointilaite huoneessa tallentuu hyvin helposti mikrofoneille ja kuuluu sitten puheen taustalla häiritsevänä. Toki näitä ääniä jonkin verran voi hävittää editointivaiheessa.

Podcastin teosta on helppo innostua, ja niitä voi lähteä kokeilemaan matalalla kynnyksellä. Jos puhuminen on sinulle luonteva tapa kommunikoida, jos tykkäät kertoa tarinoita, kokeile sinäkin podcasteja!

Lähteet

1. Alfred, L. 2022. The ultimate guide to starting a podcast. Checklist. Blog September 13, 2022. Luettu 27.4.2023 https://blog.hubspot.com/marketing/starting-a-podcast-checklist.
2. Buzzsprout 2023. How to start a podcast. Complete step-by-step guide. Luettu 27.4.2023 https://www.buzzsprout.com/blog/how-to-start-a-podcast.
3. Tilastokeskus 2023. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö sukupuolen ja pääasiallisen toiminnan mukaan, 2013-2022. Luettu 27.4.2023 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__sutivi/statfin_sutivi_pxt_13ts.px/table/tableViewLayout1/.
4. Truelist 2023. Podcast statistics – 2023. 7.1.2023. Luettu 27.4.2023 https://truelist.co/blog/podcast-statistics/.

Kirjoittajat

Outi Kähkönen, lehtori, Lapin AMK

Kuuntelen podcasteja siivotessani, hiihdellessäni tai koiran kanssa lenkillä usein vain viihtyäkseni mutta myös oppiakseni.

Yrjö Koskenniemi, lehtori, Lapin AMK

Kuuntelen paljon eri aiheisia podcasteja ja lisäksi musiikin tekemisen kautta nauhoittaminen ja muokkaaminen on tuttua.