Tehtävä 1, Ryhmä 5, hyvinvointiteknologia maailmalla EQUA Smart Water Bottle

EQUA Smart Water Bottle,

älypullo joka muistuttaa juomaan riittävästi!

Näin kuumana kesänä kuin nyt on ollut, on toistuvasti tullut eteen kysymys riittävästä nesteen nauttimisesta. Olen itse viettänyt koko helteisen kesäajan töissä, toimistossa jossa lämpötila on tälläkin hetkellä +27 astetta. Juominen unohtuu työn touhussa, ja iltapäivällä nesteen puutteesta ilmoittaa ainakin jomottava päänsärky. Etenkin iäkkäämpien henkilöiden toimintakykyyn kuivuminen vaikuttaa nopeasti ja tila voi muuttua jopa hengenvaaralliseksi. Sen vuoksi tämä tuote tuntui erityisen ajankohtaiselta.

Tämän laitteen käyttö voisi osaltaan toimia apuna riittävän juomisen varmistamiseen ja myös jälkeenpäin voi nesteen määrää seurata kännykkäsovelluksen avulla. Mielestäni tuotetta voisi pyrkiä hyödyntämään vaikkapa ikäihmisten kotihoidossa tai laitoksessakin helpottamaan juodun nesteen määrän seurantaa.

Equa älypullo alkaa hehkumaan, kun on aika juoda. Pullon pohjassa sijaitsevat sensorit tunnistavat pullon liikuttamisen täyttämisen ja tyhjentämisen.

Pullon voi myös liittää puhelinsovellukseen josta näkee, paljonko vettä on juotu. Sovellus laskee päivittäisen tarpeen iän, painon, sukupuolen ja päivittäisen aktiivisuuden perusteella. Se myös tallentaa nesteen nauttimisen historian joten voit seurata riittävää nesteen saamista myös pidemmällä aikavälillä.

Pullon koko on 680 ml ja se pitää juoman kuumana 12h ja kylmänä 24 tuntia. Pullo toimii kolmen CR2032-paristolla, keskimääräisen käytön arvioidaan kestävän noin 6 kuukautta.

Pullon voi pestä vedellä ja tiskiaineella, sen voi myös pestä koneessa kunhan ensin poistaa korkin ja jäljittimen.

https://myequa.com/

https://www.youtube.com/watch?v=xn9Uyl5fUSU

Tehtävä 1. Hövding helmet- turvaa kuumallakin kelillä

Airbag collarKesälomat alkavat hiljalleen olla ohitse, mutta ennätyksellisen kuuma kesä vain jatkuu. Työmatkapyöräily on lisännyt suosiotaan. Pyöräilykypärä on tällaisilla helteillä kovin kuuma, lyttää hiukset ja näyttääkin typerältä. Silti turvallisuudesta pyöräillessä tulisi huolehtia – liian monta surullista esimerkkiä nähneenä ja kuulleena tiedän sen vallan hyvin. Suomessahan pyöräilykypärän käyttöä suositellaan Tieliikennelain 90 pykälässä, mutta kypärän käyttö ei ole siis pakollista. Tieliikennelakia ollaan uudistamassa ja suosituspykälä on jäämässä uudesta laista ja mm. Aivovammaliiton mielestä tämä on huono asia, koska kypärä tutkitusti suojaa pyöräilijää onnettomuustilanteissa. Kypärän käyttöhän on Suomessa lisääntynyt valtavasti, vuonna 2014 41% pyöräilijöistä käytti kypärää, kun vuonna 1990 kypärää käytti vain 4% pyöräilijöistä.

Pyöräilypärä-asia nousi viime viikolla esiin, myös työpaikkamme kahvihuone kes-kustelussa, jolloin kollega kaivoi puhelimestaan esiin kesän Tukholman reissulla nappaamansa kuvan. Siinä Tukholman keskustassa useampikin pyöräilijä polki ilman kypärää hiukset hyvässä ojennuksessa jokin kauluri kaulassaan. Kollega oli ajatellut, että kalurissa lienee pillillä imettävissä olevaa viilentävää energiajuomaa tms, kunnes oli törmännyt mainostauluun jossa mainostettiin Hövding-“kypärää”, polkupyöräilijän airbagia. Tällainen kypärä oli minulle täysin vieras, mutta varsin tervetullut idea ja siltä istumalta päätin ottaa mokomasta kapistuksesta vähän selvää…

Hövding-kypärä on kehitetty Ruotsissa jo vuonna 2005, ja se on ollut markkinoilla vuodesta 2011. Sitä myydään ainakin 17 maassa, myös Suomessa. Kypärä kiinnitetään pyöräilijän kaulaan ja aktivoidaan vetoketjun vetimessä olevasta kytkimestä, jolloin muutama led-valo alkaa vilkkua. Jos pyöräilijä kaatuu kypärä pomppaa esiin kun anturit aistivat poikkeavan liikkeen. Kypärä laukeaa todella nopeasti 0,1 sekunnissa ja huputtaa pyöräilijän pään, mutta ei kasvoja. Tämä kaikki ehtii siis tapahtua ennen ilmalennon päättymistä ja mahdollista pään katuun iskeytymistä. Raporttien mukaan Hövding onkin suojannut pyöräilijää jo 1300 onnettomuudessa ja ruotsalaisen vakuutusyhtiö Folksamin v. 2012 tekemän testien mukaan se vaimentaa iskua kolme kertaa paremmin kuin yksikään muu kypärä ja se suojaa myös niskaa ja kaulaa mitä tavallinen pyöräilykypärä ei tee.

https://www.youtube.com/watch?v=ikYFfxpu3I0

Vuoteen 2018 mennessä Hövdingiä on myyty 90000 kappaletta. Siitä on nyt saatavilla kehittyneempi 2.0 versio. Suomessa Hövdingiä en ole liikkeissä nähnyt, netissä sitä myy ainakin Verkkokauppa.com ja Sportamore, kypärän hinta on noin 250€. Värinä näyttää olevan ihan perus musta ja kokoja kolme S, M ja L. Sivustoilla näkyy että kypärää on saatavana myös kuvioiduilla kuoseilla. Jos Hövding-kypärä laukeaa se pitää uusia, lauennut kypärä kestää useamman iskun, mutta tyhjenee ja menee käyttökelvottomaksi kuvailujen mukaan melko nopeasti. Tässä hyvä hyvinvointiteknologian innovaatio turhamaisuus ja turvallisuus huomioituna.

Tukka tanassa siis töihin 🙂

Lisätietoa

https://hovding.com/

https://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6vding

http://www.eurekamagazine.co.uk/design-engineering-features/technology/many-cyclists-are-rejecting-cycling-helmets-but-hovding-is-using-sensors-to-provide-a-different-solution/173335/

https://europa.eu/investeu/projects/airbag-helmet-cyclists_fi

https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/turvatyyny-kyparassa-nain-laukeaa-pyorailijan-airbag/

https://tekniikanmaailma.fi/turvatyyny-polkupyorailijoille/

https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tutkimukset/2015_kyparaselvitys.pdf

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267

 

 

 

Tehtävä 1:Smartsole-paikannuslaite

Siviilikäyttöön tarkoitetut GPSpaikannus- ja seurantatekniikka ovat kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Paikannuslaitteet mahdollistavat henkilöiden paikantamisen tarkasti ja nopeasti. Nykyään markkinoille tulee yhä enemmän laitteita ja matkapuhelimiin asennettavia ohjelmia esim. muistisairaiden, lasten sekä jonkin muun sairauden vuoksi apua tarvitsevien henkilöiden turvaksi mahdollistaen heille itsenäisen liikkumisen kodin ulkopuolella. Esimerkiksi muistisairautta sairastavat henkilöt pystyvät liikkumaan tutussa ympäristössään, mutta vaarana on kuitenkin eksyminen. Omainen tai muu sovittu henkilö voi seurata muistisairaan liikkumista tai tarvittaessa paikantaa sijainnin markkinoilla olevien GPS- paikannuslaitteiden avulla.

Yksi markkinoilla olevaista paikannulaitteista on PPO SmartSole- paikannuslaite, joka on kehitetty valvontaa ja tukea tarvitsevien erityisryhmien, kuten muistisairaiden liikkumisen turvaamiseen. PPO Smartsole -paikannuslaite on kengänpohjallisessa, joka laitetaan paikannettavan omaan kenkään. Paikannuslaite on aina oikeassa kengänpohjallisessa, mutta kummatkin pohjalliset tehdään ergonomisesti samanlaisiksi ja ne myydään pareittain.

Miten laite toimii:

  1. Kenkään tuleva SmartSole-paikannuslaite ladataan siihen kuuluvalla latauslaitteella eli laite on akkukäyttöinen. Akun kestoon vaikuttaa aktiivisuus eli minkä verran käyttäjä kengillänsä liikkuu.  Keskiverto lataamisväli on 1-3 vuorokautta. Akun lataustasosta voidaan välittää tekstiviestinä ja/tai sähköpostina ilmoitus henkilölle, jolle paikannuslaitteen seuranta on ohjelmoitu.
  2. Laite rekisteröidään verkkopalvelussa.
  3. Nettipohjainen paikannus- ja karttaohjelma otetaan käyttöön millä tahansa päätelaitteella. Henkilön liikkeitä voidaan seurata PC:llä, kannettavalla tietokoneella, tabletilla tai kännykällä.
  4. SmartSole asetetaan seurattavan henkilön kenkään ja tämän jälkeen voidaan seurata henkilöä reaaliaikaisesti karttasovelluksella ja asettaa maantieteelliset rajat henkilön liikkumiselle. Hälytykset ja paikkatiedot voidaan ohjata haluttuihin GSM-puhelimiin tai sähköpostiosoitteisiin. Liikkumishistoriaa voi tutkia myös karttasovelluksesta.

Valvottavasta voidaan lähettää seuraajalle tekstiviestinä ja/tai sähköpostina tietoa, kun:

  • valvottava poistuu aluerajan sisäpuolelta tai saapuu aluerajan sisälle
  • valvottava ei liiku tai kun lähtee liikkeelle
  • nopeuden ylityksestä

Hintatietona SmartSole-paikannuslaitetta myyvällä yrityksellä on ovh. 475 euroa ja suomenkielinen PPO-paikannuspalvelun saa hintaan 29 euroa/kk. Kielivaihtoehtovalikoima on laaja, esim. ruotsi, englanti, suomi ja venäjä.

Paikannuslaitteita saa nykyään laitettua myös kenkiin. Kätevää, eikö totta? Mutta väistämättäkin tulee mieleen, että usein muistisairaat ihmiset saattavat lähteä ulos ilman kenkiä, jolloin tästä paikannuslaitteesta ei ole hyötyä vaan enemmänkin haittaa: omainen kuvittelee muistisairaan äitinsä, isänsä tai kuka tahansa hän onkin, olevan kotona, vaikka todellisuudessa hän voi olla jo ties missä. Eli mielestäni aika kallis investointi siihen nähden, että kenkien käyttöön ei ole varmuutta. Voisitko kuvitella ostavasi tällaisen paikannulaitteen omaisellesi? Itse voisin kuvitella, että tämä laite muistuu mieleen, kun omat lapset kasvavat ja viettävät aikaa ties missä 😊

 

Lähteet:

http://www.ikateknologiakeskus.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisut__pdf/Oppaat__pdf/Kakate_PaikannusOpas.pdf

http://valli.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisut__pdf/Oppaat__pdf/ITK-opas_nettiin.pdf

https://ppo-elektroniikka.fi/Henkilöpaikannus

SNOWFOX paikannuspuhelin kotiin lapselle tai muistisairaalle

Ex-nokialaisten oululainen laitesuunnittelutalo Haltian on kehittänyt helppokäyttöisen, tulitikkuaskin kokoisen Snowfox-paikannuspuhelimen. Snowfox on avaimenperän kokoinen säänkestävä paikannin, jonka sijaintia on helppo seurata etänä.  Laite painaa vain 37 g. Snowfox mahdollistaa perheen pienimpien sijainnin seuraamisen reaaliaikaisesti yhdessä Android- ja iOS-puhelimeen sopivan palvelun kanssa.

Misä sie olet?”

Snowfox lähettää automaattisesti käyttäjän sijaintitiedon mobiilisovellukseen. Laite on helppokäyttöinen, sillä sitä käytetään ainoastaan yhdellä painikkeella. Lyhyellä painalluksella lähetetään viesti lähiomaisille, pidemmällä painalluksella lähetetään soittopyyntö.

Snowfoxissa sovelluksen karttaan voi merkitä alueita, joille ei saa mennä. Paikannuksen toimiessa vanhempi tai lähiomainen saa ilmoituksen kielletyistä retkistä.

Näin Snowfox toimii:

https://www.youtube.com/watch?v=m5zeNek8E-M

“Kyllä, mielenkiinto on ollut suurta”, sanoo Haltianin toimitusjohtaja Pasi Leipälä. Laitetta ostavat vanhemmat, jotka haluavat seurata lastensa liikkumista. Toisessa käyttäjäryhmässä ovat ikäihmisten lähipiiri.  “Kuulemme jatkuvasti, että vanhemmat eivät haluaisi ostaa lapselleen vielä ensimmäistä älypuhelinta, sillä lapset viihtyvät näytön äärellä liiankin hyvin. Siksi Snowfox on erittäin kätevä ratkaisu”, Haltianin myyntijohtaja Kari Kujala kertoo.

Snowfox kasvattaa suosiotaan uudessa käytäjäryhmässä

Joka päivä 36 suomalaista sairastuu johonkin etenevään muistisairauteen eli vuosittain maassamme yhteensä 13 000 henkilöä. Muistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan 130 000. Heistä työikäisiä on noin 7 000 – 10 000. Muistisairauksien hoidon vuosittaisten kokonaiskustannusten on arvioitu olevan 1,5 – 2,5 miljardia euroa. Muistisairauksien suuret kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja runsaasta palvelujen, erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta.

Mikäli muistisairas poistuu kotoaan usein, on omaisilla hyvä mahdollisuus seurata reaaliajassa sijaintia.  Snowfoxista on hyötyä ainoastaan, jos paikannuspuhelin on mukana, mutta sillä pystyy lähettämään soittopyynnön omaisille, jotka voivat tehdä hälytyksen hätäkeskukseen.

Image result for snowfox

Suomessa laitetta myy esimerkiksi Verkkokauppa.com hintaan 149 euroa.

 

Lähteet:

ELÄMÄ EI PÄÄTY MUISTISAIRAUDEN DIAGNOOSIIN REPEAT Regular and Structured Support of Memory Patient SEURANTATUTKIMUKSEN RAPORTTI Henna Nikumaa Muistiliiton julkaisusarja 2013. Viitattu 18.7.2018 https://www.muistiliitto.fi/application/files/4614/8666/4197/REPEAT-tutkimusraportti.pdf

Kotimikro. Lapsipaikannin puhelintoiminnolla. Viitattu 4.7.2018 https://kotimikro.fi/oheislaitteet/gps/lapsipaikannin-puhelintoiminnolla

Lifestyle. Digi julkaisu 09.02.2017. Suomalainen Snowfox-puhelin kasvattaa suosiotaan: Otetaan käyttöön hoivakodeissa. Viitattu 4.7.2018 https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/suomalainen-snowfox-puhelin-kasvattaa-suosiotaan-otetaan-kayttoon-hoivakodeissa/6304090#gs.Emt9quo

VANHUSTEN KOTIHOITOA TUKEVIA TEKNOLOGIARATKAISUJA. Opinnäytetyö. Petteri Parviainen Opinnäytetyö Kevät 2017 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu.

Artikkelin julkaisi Marja Savunen DIPA