Oppimisen taidot
Tälle sivulle on kerätty oppimisen taitoihin liittyviä tietoja ja harjoituksia, joita voi hyödyntää tullakseen paremmaksi oppijaksi. Sivun tavoitteena on toimia self help -tyyppisenä ajatusten herättelijänä. Myös opettaja voi hyödyntää sivua yhdessä opiskelijoidensa kanssa. Lähteenä sivulla on käytetty pääasiassa Tiina-Maria Päivänsalon (2020) teosta Oppimiskoodi.
Laatikon otsikkoa klikkaamalla pääset tutustumaan teemaan tarkemmin.
Ajanhallinta
Oppiminen tarvitsee aikaa. On olennaista pohtia, miten aikaansa käyttää omien arvojensa ja tavoitteidensa suuntaisesti. Seuraavat harjoitukset auttavat sinua ajattelemaan ja suunnittelemaan ajankäyttöäsi.
“Hyvä suunnitelma on kuin mukava kenkä:
se antaa tukea, mutta myös joustaa sopivasti.”
“Tärkein päivä on tänään.”
“Aikaa kannattaa käyttää itselle tärkeisiin asioihin,
mutta samalla muistaa pitää yllä kykyä palautua ja nauttia elämästä.”
Ajanhallinnan nelikenttä
Tärkeää ja kiireellistä – tulipalojen sammuttaminen tarkoittaa asioita, joihin liittyy aikapainetta ja jotka ovat tärkeitä, esimerkiksi seuraavan päivän sanakokeeseen lukeminen tai myöhässä olevan tehtävän tekeminen.
Tärkeää, mutta ei kiireellistä – rakentaminen pitää sisällään asioita, jotka ovat arvojesi mukaisia, mutta joita ei ole pakko tehdä juuri nyt. Tästä esimerkkinä ovat ajanvietto ystävien kanssa, omasta terveydestä huolehtiminen tai tietojen/taitojen hankkiminen opiskelun kautta.
Kiireellistä, mutta ei tärkeää – ärsykkeisiin reagointi -ryhmään kuuluvat asiat eivät ole omien arvojen mukaisia, vaan erilaisia muilta tulevia pyyntöjä ja odotuksia. Ne eivät ole välttämättömiä ja siten voivat viedä aikaa tärkeämmiltä asioilta, esimerkiksi kaveri odottaa vastausta viestiinsä, mutta oikeasti pitäisi keskittyä opiskeluun.
Ei kiireellistä eikä tärkeää – puuhastelu voi olla harmitonta, palauttavaa ja rentouttavaa tekemistä, mutta voi muuttua aikavarkaaksi tilanteessa, jossa olisi tärkeää tehdä jotakin muuta. Esimerkiksi sarjojen katselu tai somen selailu.
> Avaa Ajanhallinnan nelikenttä kuvana -tiedosto
TEHTÄVÄ: Mieti oman elämäsi ajankäyttöä ja listaa otsikoiden alle sopivia asioita.
Viime tippa
TEHTÄVÄ: Oletko viime tipan ihminen? Lue väitteet ja pohdi, kumpi puoli kuvaa sinua paremmin.
Asioita kannattaa jättää viime tippaan, jos…
1. Olet tehnyt tarvittavia ennakkovalmisteluja pitkin matkaa.
2. Olet suhteellisen varma, ettei yllättäviä häiriötekijöitä ilmaannu.
3. Työskentelet aidosti hyvin paineen alla etkä kärsi viivyttelyn aiheuttamasta stressistä.
4. Saat työsi tehtyä määräaikaan mennessä viivyttelystä huolimatta.
Asioita ei kannata jättää viime tippaan, jos…
1. Sinulla on tapana palauttaa töitä jatkuvasti myöhässä.
2. Haluat välttää stressiä ja tasapainottaa elämääsi.
3. Haluat kehittää hyviä työskentelytottumuksia tulevaisuuden haasteiden varalle.
4. Haluat parantaa suorituksiasi ja oppia enemmän.
5. Haluat nukkua hyvin ja oppia myös seuraavana päivänä.
Suunnittele ajankäyttöäsi
Suunnittele päivittäistä ajankäyttöäsi
1. Listaa kaikki asiat, joita päivän aikana pitäisi, voisi tai haluaisi tehdä.
2. Laita asiat tärkeysjärjestykseen: A = hyvin tärkeä saada tehdyksi, B = hyödyllistä saada tehdyksi ja C = vähiten tärkeä saada tehdyksi.
3. Merkitse A luokituksen saaneille asioille päivään selkeä ajankohta, jolloin tehtävä pitää tehdä.
Suunnittele viikoittaista ajankäyttöäsi
1. Merkitse ensimmäiseksi kalenteriin ajankohdat muutamalle mukavalle, iloa tuottavalle tekemiselle – näin varmistetaan, että palautumiselle jää aikaa.
2. Merkitse kalenteriin säännölliset menot esim. oppitunnit, harrastukset, työvuorot. Tällä tavoin näkee, kuinka paljon aikaa jää itsenäiseen opiskeluun ja vapaa-ajan viettämiseen.
3. Mieti, kuinka paljon tarvitset aikaa opiskeluun ja kuinka paljon sitä on realistista käyttää. Merkitse kalenteriin sopiva määrä opiskelujaksoja.
4. Tarkista vapaa-aikaan ja palautumiseen liittyvät aikavaraukset. Varmista, että aikataulu on toteutettavissa ja siinä on riittävästi aikaa palautumiselle ja mukaville asioille, jotka lisäävät elämäniloa.
5. Hahmottele kalenteriin vielä aikapuskureita: kohtia, jolloin tehdään tekemättä jääneitä asioita tai asioita, joiden tekeminen onkin vienyt enemmän aikaa. Jos kaikki tarpeellinen on tullut tehtyä, puskureita voi käyttää johonkin aivan muuhun – aikapuskurit vähentävät stressiä ja tuovat väljyyttä aikatauluun.
Rytmitä opiskeluasi
Oppimista voi tehostaa opiskelua rytmittämällä. Sen sijaan, että opiskelee pitkiä aikoja kerrallaan, kannattaa opiskella hajautetusti useamman päivän aikana lyhyempiä jaksoja. Näin opiskellen asiat säilyvät muistissa pitempään.
Tehokasta oppimista tukee myös opiskeltavien aiheiden vaihtelu. Hyppele siis erilaisten tehtävätyyppien ja aiheiden kesken sen sijaan, että keskittyisit vain yhteen asiaan kovin pitkään. Esimerkiksi matematiikassa uutta asiaa opiskeltaessa on hyvä laskea välillä tehtäviä, jotka liittyvät aiemmin opittuun.
Valmiiksi ei tarvitse saada kerralla. Kesken jättäminen antaa aivoille aikaa asioiden haudutteluun. Aktiivista aiheen käsittelyä voi tapahtua vaikka puuhastelisi muuta. Aloita, vaikka aikaa olisi vähän. Lyhyet opiskeluhetket ovat tehokkaita, kun niitä on tarpeeksi usein.
PITKÄT YHTENÄISET RUPEAMAT-> HAJAUTA
YKSI ASIA KERRALLAAN -> HYPPELE
VALMIIKSI SAAKKA -> JÄTÄ KESKEN
Valintapiste
Osa päivittäisistä asioista, joita teemme, ohjaavat meitä kohti sellaista elämää, jollaista haluaisimme elää. Näitä tekoja voimme kutsua kohti-teoiksi. Toiset teot, joita teemme, ohjaavat meitä puolestaan poispäin sellaisesta elämästä, jota haluamme tavoitella. Näitä tekoja voimme kutsua poispäin-teoiksi.
Kun elämä sujuu, on yleensä melko helppoa valita kohti-tekoja: kohdella muita ja itseämme niin kuin oikeasti haluamme, ja tehdä asioita, jotka tekevät elämästä parempaa pitkällä aikavälillä. Eteemme tulee kuitenkin päivittäin haastavia tilanteita, joissa herää vaikeita ajatuksia ja tunteita.
Jäämme helposti kiinni tällaisiin vaikeisiin tunteisiin ja ajatuksiin – ne saavat meidät ”koukkuunsa” ja alamme tehdä poispäin-tekoja. Hetkittäin pääsemme irti vaikeiden ajatusten ja tunteiden vallasta ja onnistumme tekemään poispäin-tekojen sijaan kohti-tekoja. Kun harjoittelemme tunteiden ja ajatusten vallasta irtautumista ja selvennämme itsellemme, mikä meille on tärkeää, huomaamme, että meillä on paljon enemmän valtaa sen suhteen, miten toimimme.
Haastavissa tilanteissa ja vaikeiden tunteiden vallassa meidän on tehtävä valinta: Päästämmekö irti tunteiden ja ajatusten vallasta ja teemme kohti-tekoja? Vai jäämmekö niiden valtaan, jolloin useimmiten teemme poispäin-tekoja? Tätä hetkeä kutsutaan valintapisteeksi. Mitä paremmiksi tulemme valinnan tekemisessä, sitä paremmaksi elämämme muuttuu.
Lähde Harris, Russ 2017. Choice Point 2.0: A brief overview. (Suomentanut psykologiharjoittelija Johanna Palander ja psykologi Tuomas Kolehmainen)
TEHTÄVÄ: Harjoittele piirtämällä itsellesi valintapiste. Mieti jotain haastavaa tilannetta elämässäsi. Millaisia valintoja voit tilanteessa tehdä? Mitkä valinnat vievät sinua poispäin tavoitteestasi? Mitkä valinnat puolestaan vievät sitä kohti?
Ajattelu
Oppiminen edellyttää oppijan omaa aktiivisuutta. Tiedon passiivinen vastaanottaminen ei riitä vaan opiskelijan on ajateltava itse, työstettävä ja muokattava opiskeltavaa asiaa. Aluksi kannattaa pohtia, mitä aiheesta tietää jo nyt tai mitä haluaisi tietää. Tämän jälkeen aiheeseen perehdytään tietoa itse tutkien ja jäsentäen. Älä keskeytä oppimisprosessia kuitenkaan tähän vaan ajattele oppimaasi lisää mieleenpalauttamalla, soveltamalla ja arvioimalla opittavaa. Näin ymmärrät oppimaasi etkä vain muista irrallisia asioita hetken aikaa.
“Oppiminen on ajattelutyötä.”
“Jos pyrit muistamaan, unohdat. Jos pyrit ymmärtämään, muistat.”
Oletko pesusieni vai kasvi?
> Avaa Oletko pesusieni vai kasvi? -kuva
TEHTÄVÄ: Pohdi käsitystäsi oppimisesta seuraavan jaottelun perusteella.
Opiskelija tiedon vastaanottajana:
Opiskelija on kuin pesusieni, joka imee nesteen sisäänsä. Osan nesteestä sieni kykenee puristamaan itsestään ulos, esim. koetta suorittaessaan. Neste ei kuitenkaan imeydy sieneen eikä muuta sitä. Sieni on vain veden säilyttäjä ja kuivuessaan se palautuu lopulta ennalleen. Opiskelijan tavoitteena on irrallisten ja yksittäisten asioiden muistaminen.
Opiskelija aktiivisena ajattelijana:
Opiskelija on kuin kasvi, joka imee vettä itseensä hyödyntääkseen sen sisältämät ravinteet kasvuksi ja kukoistukseksi. Uudet tiedot ja taidot muovautuvat aiemman tiedon pohjalle ja sisäistyvät osaksi omaa itseä. Opiskelijan tavoitteena on ilmiöiden ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen.
Essee
Realiaineen esseen rakentuminen:
> Avaa Realiaineen esseen rakentuminen -kuva
1. LUE TEHTÄVÄ TARKASTI
Mitä kysytään? Mihin aihealueeseen kysymys liittyy? Miten pitää käsitellä?
Arvioi: tuo esille hyvät ja huonot puolet
Selitä: kirjoita monesta näkökulmasta, perustele
Vertaile: yhtäläisyydet ja eroavaisuudet
Miksi: syyt, arvioit selitystapoja
Analysoi: tutkiva sävy, eri näkökulmista tarkastelu
Pohdi: kuvaile ja pohdi ilmiön syitä, vaikutuksia ja merkityksiä
2. KIRJAA MUISTIIN MITÄ KAIKKEA TEHTÄVÄSTÄ TULEE MIELEEN
Esim. ranskalaisilla viivoilla, miellekartta, käsitekartta
3. SUUNNITTELE VASTAUKSEN RAKENNE JA KIRJOITA
Aluksi esitte asia: määrittele käsitteet, ilmiö, ajoita (esim. historia)
Asian käsittely: yksi asia yhteen kappaleeseen, vastaa kysymyksiin: Missä? Milloin? Millainen? Miksi? Miten? Mitä seurauksia käsiteltävällä aiheella on?
Loppukappale: lyhyt yhteenveto esseen sisällöstä
4. LUE VASTAUKSESI LÄPI
Varmista, että vastasit tehtävän kaikkiin osiin
Tarkista oikeinkirjoitus; käytä aina kokonaisia virkkeitä, ei luetteloita tai ranskalaisia viivoja
Lisää esseen kirjoittamisesta:
>https://www.sanomapro.fi/opiskeluvinkki-esseevastauksen-abc/
Keskittyminen
Mitä keskittyminen on? Miten keskittymiseen voi itse vaikuttaa? Miksi keskittyminen voi olla vaikeaa? Opiskeluhuollon psykologit Tuomas Kolehmainen ja Noora Imponen pohtivat yhdessä keskittymistä ja vastaavat näihin kysymyksiin.
Katso video ja syvennä osaamistasi!
Keinoja keskittymiseen:
> Avaa Keinoja keskittymiseen -kuva
1. Keskittymishalu: keskity, kun oikeasti haluat keskittyä ja mieti rehellisesti, kuinka pitkään pystyt keskittyä (esim. fokuskellon avulla).
2. Häiriötekijät: karsi pois keskittymistä häiritsevät tekijät ja kerro muille, että aiot nyt opiskella (keskity / älä häiritse -tila puhelimeen).
3. Ehdollista itsesi oppimaan: valitse opiskelulle tietty paikka, jossa et tee mitään muuta. Kun olet tehnyt tarpeeksi työtä, poistu tästä opiskelulle pyhitetystä paikasta.
4. Valitse tehtävät ja tavoitteet viisaasti: tehtävät ja tavoitteet eivät ole liian helppoja eivätkä liian vaikeita. Aseta myös välitavoitteita.
5. Harjoittele tietoisuustaitoja: keskittymiskyky on kuin lihas, joka vahvistuu harjoittelulla.
Työkaluja ajanhallintaan:
Pomodoro-tekniikka: 25 minuuttia työskentelyä ja 5 minuutin tauko.
> Avaa Pomodoro-tekniikka -kuva
Fokuskello: www.ttl.fi/fokuskello
Tietoisuusharjoituksia netissä:
> https://oivamieli.fi/dashboard.php
> https://vimeo.com/hymykoulut
> https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness-harjoitukset/
Lukeminen
Lukemisessa ei ole olennaista määrä vaan laatu. Taitava lukija ajattelee lukemaansa sen sijaan, että pänttää tekstin sellaisenaan useita kertoja. On tehokkaampaa lukea teksti yhden kerran samalla kysyen, pohtien ja ymmärtäen kuin lukea teksti viisi kertaa pysähtymättä tekstin herättämien ajatusten äärelle.
“Tekstin herättämät ajatukset ovat tärkeitä, ei vain itse teksti.”
“Lukemisen ei tulisi olla passiivinen tapahtuma, jossa tekstiä siirretään muistiin pänttäämällä vain siksi, että selviäisi kokeesta. Lukeminen on parhaimmillaan luetun ajattelemista ja vuoropuhelua.”
Ajatteleva lukeminen – vuoropuhelua ja ajattelua
> Avaa Lukeminen on vuoropuhelua ja ajattelua -kuva
1. Tee merkintöjä tekstin herättämistä asioista.
2. Alleviivaa korkeintaan kolme sanaa peräkkäin: keskeinen ajatus ja avainsanat -> silmäilemällä voit myöhemmin testata osaamistasi.
3. Alleviivaa vasta kun olet lukenut kappaleet, älä lukiessa -> mieti, mikä on tärkeää.
4. Monipuolista merkintöjä: ?? = en ymmärrä, % = tämän jo tiesin, ! = tämä on tärkeää jne.
Lue lisää:
>https://www.opinvoimala.fi/sivu/kehita-lukutaitoasi-kolmivaiheisella-lukutekniikalla
>https://nuortennyt.fi/luetko-kokeisiin-oikealla-tekniikalla-lukutapoja-on-useita/
Lukemisen kolme vaihetta: tutustu, tarkenna, testaa
> Avaa Lukemisen kolme vaihetta -kuva
1. TUTUSTU luettavaan kirjaan silmäilemällä
Mieti, mitä aihe ja otsikot voisivat tarkoittaa.
Katsele kuvia, kuvatekstejä ja kaavioita.
Lue kirjan takakansi, sisällysluettelo ja kappaleen tiivistelmä.
Mieti, mitä jo tiedät aiheesta.
2. TARKENNA tekstiin tutustumisen jälkeen
Kiinnitä huomiota kappaleiden alkuun: yleensä olennaisin tieto.
Tee muistiinpanoja, miellekarttoja ja alleviivaa.
Esitä tekstille kysymyksiä ja huomautuksia.
Tee omia tiivistelmiä ja selitä käsitteitä omin sanoin (esim. post it -lapuille).
3. TESTAA lukemaasi
Pyydä kaveriasi tekemään kysymyksiä luetusta.
Silmäile otsikoita ja muistele lukemaasi.
Muistaminen
Muistiinpanojen tekeminen auttaa pysymään keskittyneenä ja parhaimmillaan tukee ajattelua. Hyvät muistiinpanot syntyvät tiedon aktiivisesta työstämisestä ja jäsentelystä. Tällöin muistiinpanojen tekemiseen liittyy karsimista, yhdistelyä, tiivistämistä, kuvallistamista tai muuta tietoa muokkaavaa toimintaa. Tämä helpottaa mieleen palauttavaa kertaamista. Mieleen palauttaminen ja asioiden muistelu ovat tapa opiskella, eivät vain sen tarkistamista, että muistaako asian. Uudelleen lukemisen sijaan, laita kirja kiinni ja muistele!
Aktiivista ajattelua tukevia muistiinpanotekniikoita
> Avaa Muistiinpanotekniikat-kuva
Miellekartta:
1. Kirjoita aihe/avainsana paperin keskelle
2. Kerää ympärille aiheeseen liittyviä teemoja ja tarkentavia sanoja
3. Osoita asioiden välisiä yhteyksiä viivoin ja nuolin
Tarralappujäsentäjä:
1. Kirjoita lukiessa muistiinpanoja tarralapuille, jotka sijoitat sopivaan kohtaan kirjan aukeamalla
2. Kerratessa selaat kirjaa, luet lappuihin kirjoitetut asiat ja palautat olennaiset sisällöt mieleesi
Cornell-muistiinpanotekniikka:
1. Jaa muistiinpanosivu kolmeen osaan
2. Kirjoita oppitunnilla tai lukiessa muistiinpanot osaan A
3. Kun luet myöhemmin muistiinpanot, nosta tärkeimmät sanat/asiat osaan B
4. Lopuksi tiivistä asian tärkein ajatus osaan C omin sanoin.
5. Kun kertaat esim. kokeeseen, aloita lukemalla osan B sanat ja muistele niiden avulla oppimaasi. Lue sitten tiivistys C ja tarvittaessa A-osan alkuperäiset muistiinpanot
Käsitekartta:
1. Poimi tekstistä avainkäsitteet
2. Tekstin pääkäsite kirjoitetaan paperin keskelle tai yläreunaan
3. Pääkäsitteen ympärille tai alle sijoitetaan alakäsitteitä, jotka yhdistetään viivalla otsikkona olevaan käsitteeseen
4. Viivalle kirjoitetaan sana tai sanoja, jotka avaavat alakäsitteen ja otsikkokäsitteen välisiä suhteita
Äänimuistiinpanot:
1. Lukiessa äänitä keskeisiä sanoja ja kohtia tekstistä
2. Voit kuunnella äänityksiä missä tahansa, esim. lenkillä
Kysymys, vastaus, perustelu:
1. Mihin kysymykseen tekstissä vastataan
2. Kirjoita kysymys otsikoksi
3. Kokoa muistiinpanoihin vastauksen avainsanat
4. Kokoa sen jälkeen vastauksen perustelut, jos niitä on
5. Kun kertaat, voit esittää kysymyksen ja muistella sitten vastausta ja sen perusteluita (esim. kirjoittamalla kysymykset erillisille lapuille)
Kuvalliset muistiinpanot:
1. Piirrä piirroksia, kuvioita, nuolia yms., jotka kuvaavat opiskeltavaa asiaa
2. Käytä apuna värejä, erilaisia tekstityyppejä ja fontteja
Kaksipalstaiset muistiinpanot:
1. Jaa muistiinpanosivu kahteen osaan
2. Kirjoita muistiinpanot oppitunnilla tai ensimmäisellä lukukerralla toiseen palstaan
3. Kun kertaat, nosta ensimmäisistä muistiinpanoista sanoja/kysymyksiä toiseen palstaan
4. Myöhemmin voit muistella asioita toisen osan sanojen/kysymysten avulla
Yhteistyössä
